Minfon kesäesittelyssä Zee Oui, Thaimaan lastensyöjä

zee oui

Tuijotan Thaimaan tunnetuinta murhaajaa. Hänen luiseva ja tummunut ruumiinsa seisoo lasikaapissa. Hampaat sojottavat ylähuulien alta, luodinreiät näkyvät rintakehässä. Silmät ovat tyhjät, elottomat. Hän on Zee Oui ja paikka Sirirajin lääketieteellinen museo Bangkokissa.

Kuoleman Museoksi kutsuttu kompleksi sisältää viisi museota ja sijaitsee Sirirajin sairaalassa. Paikka tarjoaa kosolti opintomateriaalia lääke- ja oikeustieteen opiskelijoille sekä äärimmäisiä kokemuksia uteliaille turisteille. Lukuisten epämuodostuneiden sikiöiden, tuhoutuneiden sisäelimien, sairauksien ja onnettomuuksien runtelemien ihmisosien, luurankojen, rikospaikkatodisteiden ja ruumiiden joukossa Zee Oui on kaikessa pahamaineisuudessaan tämän valtakunnan kuningas.

Miehen elämänvaiheista tiedetään länsimaalaisittain varsin vähän. Se on kuitenkin tiedossa, että Oui oli alkuperäiseltä nimeltään Li Hui, ja hän saapui Kiinasta Bangkokiin Toisen Maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Muiden maanmiestensä tavoin Hui pakeni japanilaisten suorittamia julmuuksia, jotka kulminoituivat Nanjingin laajamittaiseen verilöylyyn. Hui nimettiin thaimaalaisittain helpommin lausuttavaksi Zee Ouiksi, ja hän sai töitä maanviljelijänä Prachuab Khiri Khanin rantakaupungissa.

zee oui 2

Uusi nimi ja työ eivät kuitenkaan helpottaneet sopeutumista maahan. Köyhyys, sairastelu ja heikko kielitaito tekivät elämästä vaikeaa – paikallisten harjoittamasta kiusaamisesta puhumattakaan. Ouia pidettiin kömpelönä ja tyhmänä, jonka vuoksi hän joutui jatkuvan nöyryyttämisen kohteeksi. Lapsuudesta lähtien vaivannut tuberkuloosi imi voimia ja teki maanviljelijän työstä entistä raskaampaa. Elämä oli parhaimmillaankin kärsimystä

Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä vallinnut uskomus sisäelinten parantavasta vaikutuksesta kiehtoi huonokuntoista miestä. Oui uskoi, että syömällä sisäelimiä hän saisi terveytensä takaisin. Ajatus johti lopulta tekoihin, ja Oui murhasi ainakin kuusi pikkulasta sekä söi näiden maksat (joidenkin lähteiden mukaan myös sydämet).

Epäjärjestelmällisen sarjamurhaajan modus operandin mukaisesti Oui valitsi uhrinsa sattumanvaraisesti ja jätti pahoin silvotut ruumiit murhapaikkojen läheisyyteen. Murhasarjan raakuus ja sattumanvaraisuus synnyttivät laajaa kauhua 1950-luvun Thaimaassa. Tämä oli aikaa, jolloin FBI ei ollut vielä keksinyt sarjamurhaaja-termiä ja koko ilmiöstä oli niukasti tietoa.

zee oui 3

Lastenmurhaaja jäi kiinni vuonna 1956 ja hänet todettiin mielisairaaksi. Tapaus sai ennennäkemättömän paljon julkisuutta, ja Oui oli lehtiotsikoissa lähes päivittäin. Uusien tutkimusten jälkeen mielisairaalatuomio vaihtui kuolemantuomioon, joka miellytti kannibaalin teloittamista kannattavaa kansaa. Oui teloitettiin ampumalla 16.9.1959 ja hänen kallonsa avattiin ruumiinavauksen yhteydessä. Miehen aivoista etsittiin poikkeavuuksia, joilla oltaisiin voitu selittää brutaalit veriteot. Tutkimukset osoittautuivat turhiksi, sillä aivot olivat täysin normaalit.

Sarjamurhaajan ruumis asetettiin nähtäville Sirirajin lääketieteelliseen museoon. Ouin nimi vaihtui jälleen, ja hänen arkkunaan olevassa lasikaapissa lukee nimenä Si Quey. Nykyään Si Quey on thaimaalaisille mörön synonyymi, jolla pelotellaan huonosti käyttäytyviä lapsia. Vertaus Painajainen Elmstreetillä -elokuvien Freddy Kruegeriin ei ole kaukainen, vaikka todellisuus onkin fiktiota karmeampaa. Thaimaassa taikausko elää edelleen niin vahvana, että ajatus kummittelevasta murhaajakannibaalista on monille todellisuutta. Psykologisesti Ouin vaikutus thaimaalaisille on samaa kalibeeria kuin Veikko “Jammu” Siltavuorella Suomessa.

Vuonna 2004 Ouista tehtiin draamaelokuva Zee-Oui, jonka ohjasivat Buranee Rachjaibun ja Nida Suthat Na Ayutthaya.

Keskustelua aiheesta: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=19211

Työpaikoilleen surmatut

Surmatut

Oulun Tuirassa tehtyjen kirvesmurhien myötä virisi ajatus pohtia kuinka moni on päässyt hengestään töissä ja/tai työpaikallaan.

 

 

Lisäpontta tutkimus sai, kun maaliskuun alussa uutisoitiin, että viimeisen 11 vuoden aikana on 20 henkilöä surmattu työpaikallaan:
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehden mukaan on hyvin harvinaista, että ketään surmataan työpaikallaan. Hänen mukaansa viimeisen 11 vuoden aikana Suomessa on surmattu työtehtävissä 20 henkilöä. Heistä viisi kuoli Espoon Sellon ampumisessa vuonna 2009. Enemmistö työssään henkirikoksen uhrina kuolleista on myyjiä ja yksityisyrittäjiä.

Laukaan tapauksen lisäksi muistissa on vielä Oulun kirvessurma, jossa mies tappoi kirveellä ravintolan työntekijän ja asiakkaan. Kahdesta lyhyen ajanjakson sisään tapahtuneesta henkirikoksesta huolimatta Lehti ei pidä ravintolatyöntekijän ammattia erityisen vaarallisena.
– Ennen Oulun tapausta 2000-luvulla on surmattu vain yksi ravintolan työntekijä. Eivät edes anniskeluravintolat ole asiakkaille tai työntekijöille vaarallisia paikkoja, Lehti sanoo.

http://www.sss.fi/2015/03/laukaan-surmista-epailty-tyoskenteli-samassa-pitseriassa/

Tuossa artikkelissa on virhe; Sellon ammuskelussa kuoli työpaikalleen neljä, yksi kuoli kotonaan.

Tarkastellaanpa lähemmin ja otetaan pidempi aikaväli:
Sana työpaikka tarkoittaa tämän artikkelin yhteydessä uhriksi joutuneen henkilön omaa työpaikkaa. Joko kiinteää toimipistettä, tai että henkilö on ollut suorittamassa työtehtäväänsä muissa olosuhteissa. Työmatkalla, työharjoittelussa tms tapahtuneista henkirikoksista on oma pieni osionsa artikkelin lopussa. Artikkelissa käsitellään vuodet 1980 – 2015, mutta mukana eivät varmastikaan ole kaikki teot, vaan ainoastaan ne, jotka löytyivät pikaisen haun perusteella.

Edetään kronologisesti väärin päin ja aloitetaan vuodesta 2015:

1.3.2015. Pizzeriasurmat, Laukaa. 3 uhria. Pizzerian työntekijä surmasi astalolla sekä pizzerian omistajapariskunnan, että yhden työntekijän. Tutkinta on kesken. Syy toistaiseksi tuntematon.

14.1.2015. Kirvessurma, Oulu. 2 uhria, joista toinen ravintolan työntekijä. 35-vuotias tekijä pakeni asuntoonsa ja kuoli poliisin tekemän rynnäkön yhteydessä saamiinsa ampumavammoihin. Teon motiiviksi on epäilty kostoa, mutta todellinen syy ei selvinne koskaan.

29.11.2012. Terveydenhoitajan surma, Lappeenranta. Kotikäynnillä yksityisasunnossa ollut 57-vuotias terveydenhoitaja surmattiin astalolla 24-vuotiaan perheenisän toimesta. Teon jälkeen mies surmasi itsensä. Motiivi tuntematon.

11.6.2012. Thaihierojan surma, Lahti. 45-vuotias Suomessa jo pitkään asunut thaimaalainen nainen surmattiin työpaikalleen. Tekijä, 30-vuotias lahtelainen Jani Lindfors, puukotti naisen käyntinsä jälkeen. Hän sai 12 vuoden vankeustuomion. Motiivina rahapula.
Hieroja surmattiin työpaikalleen. Ambulanssin miehistö totesi, että mitään ei enää ollut tehtävissä. Kuva ESS.
hieroja

 

 

 

 

 

 

 

18.2.2012. Pizzeriasurma, Oulu. Pizzerian asiakkaana ollut, väkivaltataustan omaava, 24-vuotias Janne Vähäsyrjä, ampui 21-vuotiaan työntekijän. Välikohtauksessa haavoittui pizzerian omistaja sekä toinen työntekijä. Ampuja surmasi teon jälkeen itsensä. Motiivina joko kosto tai ulkomaalaisviha.

16.8.2010. Venekauppiaan surma, Helsinki. 35-vuotias yrittäjä löydettiin kuolleena liikkeensä toimitiloista Katajanokan Kanavarannassa. Tutkimuksissa todettiin yrittäjän joutuneen käsikähmään liikkeensä asioineen kanssa. Tekijä on edelleen tavoittamatta. Motiivi saattaa liittyä yrittäjän työhön.

9.3.2010. Konepajamurha, Varkaus. 48-vuotias yrittäjä surmattiin ampumalla työpaikalleen. Tekijä, 58-vuotias Yrjö Hynninen, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Motiivina olivat yritystoimintaan liittyneet vanhat kaunat.

31.12.2009. Kauppakeskus Sellon tragedia, Espoo. 4 uhria. 43-vuotias kosovolainen Ibrahim Shkupolli surmasi ampumalla neljä Prisman työntekijää. Surmia ennen hän tappoi entisen naisystävänsä, ja surmien jälkeen itsensä. Surmien jälkeen esitettiin kritiikkiä, miksi väkivaltaiseksi ja arvaamattomaksi tiedettyä Shkupollia ei oltu karkotettu Suomessa. Viranomaiset vastasivat kritiikkiin vetoamalla ihmisoikeuksiin. Murhien motiiveina oli mustasukkaisuus ja suomalaisiin kohdistunut viha.

21.4.2009. Kaivinkoneenkuljettajan surma, Tammela. 62-vuotias mies ammuttiin viemärityömaalla. Ampuja, 70-vuotias Simo Haavisto sai käräjäoikeudessa 12 vuoden tuomion. Motiivina erimielisyys viemärinkaivuun tarpeellisuudesta ja sijannista.

23.9.2008. Koulusurmat, Kauhajoki. 22-vuotias Matti Saari ampui Kauhajoen ammattioppilaitoksessa 11 ihmistä, joista yksi oli laitoksen työntekijä, opettajana toiminut mies. Ammuskelun ja tuhopolttojen jälkeen tekijä ampui itseään päähän ja kuoli pian sen jälkeen sairaalassa. Motiivina mahdollisesti viha ko. oppilaitosta ja yhteiskuntaa vastaan.

7.11.2007. Koulusurmat, Tuusula. 18-vuotias Pekka-Eric Auvinen ampui Jokelan koulukeskuksessa yhdeksän ihmistä, joista kaksi oli koulun työntekijöitä; 43-vuotias terveydenhoitaja sekä 61-vuotias rehtori, molemmat naisia. Auvinen ampui tekojen jälkeen itseään päähän ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Motiivina viha kaikkea mahdollista kohtaan.

2.6.2007. Yliajosurma, Kälviä. 21-vuotias ylihärmäläinen Tuomas Kujanpää surmasi autolla yliajaen 36-vuotiaan vanhemman konstaapelin. Yliajo tapahtui takaa-ajon yhteydessä kun auton eteen heitettiin piikkimattoa. Kujanpää tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen. Motiivina pelko rattijuopumustuomiosta.

31.3.2005. Ravintolasurma, Turku. 38-vuotias viinuri, kitaristinakin tunnettu mies, surmattiin työpaikalleen rokkibaarissa. Tekijä, 23-vuotias Irakin kurdi Al-Khalidi Muajad Abdul Nabi Aziz tuomittiin vajaaksi kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Motiivina oli tarjoilun lopettaminen ja viha sekä ylimielisyys suomalaisia kohtaan.

18.11.2004. Taksisurma, Vaasa. 24-vuotias Jesus Fernando Mononen puukotti taksinkuljettajaa Vaasan Suvilahdessa ja tämä kuoli myöhemmin sairaalassa. Tekijä sai 11 vuoden tuomion taposta. Mononen oli aikaisemmin samana päivänä syyllistynyt pankkiryöstöön. Motiivina paon jatkaminen ja haave äkkirikastumisesta.

24.2.2004. Vanginvartijan murha, Vaala. 47-vuotias vanginvartija surmattiin Pelson vankilassa. Tekijät, 25-vuotias Toni Heikkilä, ja 35-vuotias Mikko Moilanen, tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Surmavälineinä käytettiin kirvestä, moskavasaraa, vasaraa ja puukkoa. Tekijät syyllistyivät myös törkeään pahoinpitelyyn toista työntekijää kohtaan. Motiivina kaipuu vapauteen.

28.12.2002. Portsarin surma, Sotkamo. 33-vuotias Tero Niskanen ampui ravintolan 29-vuotiaan vahtimestarin. Niskanen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Motiivina kosto.

19.8.2002. Perhekotisurma, Pulkkila. 36-vuotias työntekijä surmattiin astalolla. Tekijä oli 17-vuotias Mika Ahonen ja hänelle annosteltiin kahdeksan vuoden tuomio. Motiivina oli voimakas vietti paeta Ojantakasen perhekodista.

19.3.2002. Grillisurma, Laukaa. 44-vuotias Grillin omistaja ammuttiin työnsä ääreen. Ampuja, 25-vuotias Vesa Forssell, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja mukana ollut 18-vuotias Juha-Pekka Paatelainen sai runsaan kahden vuoden tuomion. Motiivina oli taloudellisen tilanteen kohentaminen.

grilli

 

 

 

 

 

 

 

Grilli suljettu. Omistaja surmattu. Kuva Paula Drew/Murha.info.

23.1.2002. Taksisurma, Savonlinna. 40-vuotias taksiyrittäjä puukotettiin kuoliaaksi öisen kyydin päätteeksi. Surmaaja, 22-vuotias Toni Aalto, sai 13 vuoden ja mukana ollut Aki Heiskanen 2 vuoden tuomion. Motiivina oli krooninen likviditeettikapeikko, johon kiljupöhnässä haettiin helpotusta.

18.10.2001. Taksisurma, Lahti. 20-vuotias taksinkuljettaja surmattiin ampumalla Lahden Likolammella. Kyydin Helsingistä ottanut 26-vuotias Jari Pajunen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja hän vapautuu syyskuussa 2015. Motiivi jäi epäselväksi.

26.1.2001. Taksisurma, Oulu. Taksinkuljettaja surmattiin ampumalla Oulun sosiaali- ja terveysoppilaitoksen pysäköintialueella. Tekijä, 29-vuotias Markku Marttila, sai oikeudessa 13 vuoden tuomion. Motiivina oli kiireinen rahantarve, sillä velka amfetamiinista oli erääntymässä.

14.12.2000. Ilotytön surma, Helsinki. 35-vuotias liettualainen prostituoitu surmattiin toimitiloissaan Puhkus -matkustajakodissa. Tekijä, 23-vuotias Jarno Blom sai 9 vuoden 10 kuukauden tuomion. Motiivina oli miehisen itsetunnon kokema kolaus avioliiton ulkopuoliseen aktiin ryhdyttäessä.

1.8.2000. Sosiaalivirkailijan surma, Oulu. Naispuolinen virkailija surmattiin teräaseella työhuoneessaan. Surmaaja oli 66-vuotias avohoidon asiakas. Hänet tuomittiin hoitoon. Tällä kertaa suljettuun. Surmatuksi joutunut virkailija ehti olla kolmen vuoden hoitovapaan jälkeen töissä vain reilut kolme tuntia. Motiivina oli kieltävä vastaus kännykän ostoon tarvittavaan rahoitukseen.

14.3.1999. Hoitajan surma, Sodankylä. 59-vuotias naispuolinen sairaanhoitaja ammuttiin työpaikalleen Sodankylän terveyskeskuksessa. Tekijä, 45-vuotias mies ampui teon jälkeen poikansa ja itsensä. Motiivina oli tekijän mielenterveysongelmat.

21.2.1999. Ampumaratasurmat, Helsinki. Kolme ampumaradalla ollutta miestä ammuttiin. Yksi heistä oli 23-vuotias ampumaradan valvoja ja kaksi muuta olivat asiakkaita. Tekijä, 30-vuotias Sanna Sillanpää, tuomittiin pakkohoitoon. Motiivi ei koskaan selvinnyt.

11.12.1998. Hoitajan surma, Mikkeli. Psykiatrisen sairaalan miespotilas surmasi veitsellä naispuolisen sairaanhoitajan. Tekijä oli syyntakeeton. Motiivi lienee harhaisuus.

10.10.1998. Portsarin surma, Karjaa. 26-vuotias ravintolan vahtimestari ammuttiin ravintolan eteistiloissa. Toinen vahtimestari haavoittui. Tekijä, 36-vuotias Viljo Schwartz tuomittiin 13 vuoden 8 kuukauden vankeuteen. Motiivina oli ärsyyntyminen vahtimestarien pyynnöstä ottaa päällysvaate narikkaan sekä viha ja ylimielisyys kantaväestöä kohtaan.

21.11.1997. Vartijan surma, Kokkola. 19-vuotias vartija-vahtimestari puukotettiin Citymarketissa. Tekijä, Heikki Kaikula, tuomittiin 10 vuoden 6 kuukauden vankeuteen. Motiivina oli selviytyminen näpistyksestä ilman asian julkituloa.
vartija

 

 

 

 

 

 

Saarnamies halusi välttää myymälävarkauden kiusallisen jälkiselvittelyn ja surmasi vartijan. Kuva Alibi 3/1998.

22.10.1997. Poliisimurhat, Helsinki. 32- ja 56-vuotiaat poliisit surmattiin ampumalla Helsingin Ullanlinnassa. Tekijä, 33-vuotias tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Motiivina oli paon jatkaminen aiemmin tehdyn ryöstön jälkeen.
christensen

 

 

 

 

 

 

Kaksi poliisia surmattiin Kapteeninkadun ja Tehtaankadun kulmauksessa. Kuva Iltasanomat.

16.7.1996. Kauppiassurma, Alajärvi. 70-vuotias kauppias surmattiin ampumalla kaupan tiloissa. Tekijä, 21-vuotias Juha Turpela, sai 11 vuotta, muut mukana olleet, Marko Lahtinen ja Jani Pollari, saivat runsaan kolmen vuoden tuomiot. Motiivi jäi epäselväksi; olutta heille myytiin keskellä yötä, mutta silti kauppias ammuttiin!

17.6.1996. Taksisurma, Vilppula. 38-vuotias taksiautoilija surmattiin kyydin päätteeksi ampumalla Kolhon kylässä. Tekijä, surmatun lapsuudentoveri, 39-vuotias Mauri Siren tuomittiin tahdonvastaiseen hoitoon. Motiivina oli mustasukkaisuus.

12.6.1996. Laivan remonttimiehen surma. Pietarsaari. M/S Fennia – nimisesssä laivassa maalaustöitä tehneiden ja jo pitkään toisensa tunteneiden miesten välille kehkeytyi selkkaus, jossa toinen miehistä ampui, puukotti ja hakkasi työtoverinsa kuoliaaksi. Tekijä, Jussi Huttunen tuomittiin hoitoon – ainakin alemmassa oikeusasteessa. Motiivina oli Huttusen kuvitelma, että tappamansa mies olisi ollut syyllinen Estonia-laivan uppoamiseen.

24.5.1996. Kauppamatkustajan kuolema, Kärsämäki, 1996. Kaupparatsu kurvasi levähdysalueelle, jossa odottikin haulikkomies. Tapaus oli pimeänä yli seitsemän vuotta. Murhan primus motor, teon aikaan 41-vuotias Jukka Härmä tuomittiin elinkautiseen. Toinen tekijöistä, teon aikaan 18-vuotias Mika Härmä sai Vaasan hovioikeudessa lyhennystä, ja tuomiokseen jäi 9 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Motiivina oli rahaksi muutettavan omaisuuden tarve ja persaukisuus.

19.10.1995. Parturi-kampaajan surma. Karttula. 55-vuotias nainen surmattiin ampumalla. Tekijä, vuonna 1955 syntynyt Timo Hytönen tuomittiin käräjäoikeudessa varttihulluna tehdystä murhasta 10 vuodeksi vankeuteen. Motiivina mustasukkaisuus.

 

Parturi-kampaaja surmattiin työpaikalleen. Kuva poliisi.

5.10.1995. Ilotytön surma, Asikkala. 39-vuotias osa-aikaisena prostituoituna toiminut nainen surmattiin toimitiloissaan kotonaan Vääksyn Anianpellossa. Tekijä tuntematon. Motiivi ei tiedossa.

12.7.1995. Kukkakauppasurma, Pieksämäki. 41-vuotias yrittäjä surmattiin kukkakauppansa tiloissa. Hänet oli puukotettu kuoliaaksi. Tekijä, 25-vuotias Erik Luimula, tuomittiin 9 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen. Motiivina oli rahapula.

14.1.1995. Kukkakauppasurma, Helsinki. 29-vuotias yrittäjä surmattiin kaupan tiloissa Helsingin Kalliossa. Tekijä, turkkilainen Kemal Sengül tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Motiivina oli rahapula. Tekijä tosin kertoi, että motiivi oli epäonnistunut suhde suomalaisen avovaimonsa kanssa ja kosto siitä, ettei saanut liikkeen kassakonetta auki. Sengül vapautui kesäkuussa 2007.
kukkakauppa

 

 

 

 

 

 

 

Turkkilaisen kalastajan epäonnistuminen elämässään maksoi kukkakauppiaan hengen. Kuva Iltasanomat.

1.6.1994. Pankkivirkailijan surma, Jaala. 32-vuotias pankkivirkailija surmattiin ampumalla ryöstön yhteydessä. Tekijä, 24-vuotias Timo Punkkinen, tuomittiin yhteensä 17 vuodeksi vankeuteen, kun siihen yhdistettiin muita rötöksiään. Motiivina rahantarve.

29.1.1994. Pornokauppasurma, Helsinki. 58-vuotias seksialan liikkeessä töissä ollut mies surmattiin keskellä päivää. Surman jälkeen kauppa sytytettiin tuleen. Tekijä tuntematon. Motiivi ei tiedossa.

Tässä seksitarvikemyymälässä suoritettiin yli 20 vuotta sitten erään ihmiselämän finaali. Tekijä on edelleen kateissa. Kuva HS arkisto.

3.4.1993. Taksimurha, Oulu. 58-vuotias taksinkuljettaja surmattiin ampumalla Oulunsalon Hylkykarissa. Tekijä, Timo Tuhkanen, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Motiivina rahantarve. Sukunimensä muuttanut Tuhkanen vapautui vuoden 2009 alussa.
taksimurha

 

 

 

 

 

 

 

Taksi vietiin tutkimuksiin poliisin tiloihin. Kuva Markkulan kirja Suomalainen murha 1991 – 1994.

5.2.1993. Poliisimurha, Helsinki. 35-vuotias poliisi kuoli yliajon seurauksena Gyldenintiellä. Tekijä, 22-vuotias Tyko Salonen sai 4 vuoden 6 kuukauden tuomion. Motiivina kiinnijäämisen välttäminen.

14.9.1992. Vastaanottovirkailijan surma. Ikaalinen. Sekavasti käyttäytynyt 20-vuotias mies ampui Kylpylähotellin vastaanotossa työskennelleen miehen ja haavoitti toista henkilöä. Tekijä, Mika-Petteri Hourula tuomittiin varttihulluna tehdystä taposta 9 vuodeksi vankeuteen. Motiivi jäi epäselväksi.

26.8.1992. Poliisisurma, Haukipudas. 41-vuotias ylikonstaapeli ammuttiin hänen mentyään selvittämään perheriitaa. Tekijä, Kimmo Lohilahti, ampui sen jälkeen avovaimonsa ja lopulta itsensä. Motiivi teolle varmaan on, mutta lopullinen selvyys meni tekijän mukana hautaan.

18.2.1991. Ilotytön surma, Helsinki. 36-vuotias lihallisia iloja maksua vastaan suorittanut puolalaissyntyinen nainen surmattiin toimitiloissaan Helsingin Kalliossa. Tekijä, 25-vuotias Jari Taipale, tuomittiin runsaaksi 10 vuodeksi vankeuteen.

7.2.1991. Poliisisurma, Jyväskylä. Vanhempi konstaapeli ammuttiin hänen ollessaan työtoverinsa kanssa kotihälytyskeikalla. Ampuja oli 36-vuotias putkiasentaja Oiva Korhonen. Hän sai 9 vuoden tuomion. Motiivi ei tiedossa.

22.2.1990. Portsarin surma, Hamina. 33-vuotias vahtimestari surmattiin ampumalla ravintolan edustalla. Tekijä, 25-vuotias Jon Uski, tuomittiin runsaaksi 9 vuodeksi vankeuteen. Motiivi oli kosto.

19.4.1988. Myyjättären surma, Kouvola. Kassalla työskennellyt nainen puukotettiin kuoliaaksi. Tekijä oli juuri vankilasta vapautunut Timo Vihavainen. Tuomio ei tiedossa. Motiivina oli ärsyyntyminen kauppiaan ja myyjättären kehotuksista poistua kaupasta.

11.12.1987. Kioskiyrittäjän kuolema, Helsinki. Huopalahden asemalla kioskiyrittäjänä toiminut mies surmattiin ampumalla ryöstön yhteydessä. Tekijät Jari Judin ja Lasse Nykänen tuomittiin kumpainenkin muut rötöstelyt mukaan lukien 15 vuoden vankeuteen. Motiivi oli rahantarve.

10.12.1987. Kirjanpitäjän murha, Espoo. 42-vuotias ylitöissä iltamyöhällä ollut nainen surmattiin työpaikalleen Espoon Muuralassa. Murhaksi luokiteltu raaka teko oli pimeänä yli 20 vuotta. Teon aikaan 21-vuotias Hannu Rissanen (tuomittaessa 43), tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Motiivina rahan ja rahaksi muutettavan omaisuuden tarve sekä Rissasen nauttiminen väkivallasta.
kirjanpitaja

 

 

 

 

 

 

 

Sadistinen murtovaras tappoi ylitöihin jääneen kirjanpitäjän. Kuva poliisi.

20.4.1986. Kioskiyrittäjän surma, Rauma. 64-vuotias kioskissaan työskennellyt nainen puukotettiin kuoliaaksi. Tekijä, 19-vuotias Kimmo Kuokkanen, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Hänet armahdettiin vuonna 2001. Motiivina oli joko rahantarve tai ärsyyntyminen jostain tuntemattomaksi jääneestä seikasta.

28.3.1986. Poliisisurma, Varkaus. 34-vuotias konstaapeli sai surmansa 28-vuotias mielentilahäiriöisen puukotettua hänet. Motiivina harhaisuus.

30.12.1985. Talonmiehen surma. Oulu. Merikosken koulun entinen talonmies surmasi hänen tilalleen nimitetyn talonmiehen tämän ollessa tarkastuskierroksella mahdollisen murtohälytyksen johdosta. Tekijä, Esa Karttunen tuomittiin 10 v 9 kuukauden vankeuteen. Motiivina vihastuminen irtisanotuksi joutumisesta.

19.11.1985. Konekirjoittajattaren surma. Turku. Virastotalossa työskennellyt nainen puukotettiin kuoliaaksi työpaikallaan. Tekijä, 34-vuotias Kari Nieminen oli uhrin aviomies. Tuomio ei tiedossa. Motiivina mustasukkaisuus ja uskonnollinen hörhöily.

17.8.1985. Taksimurha, Lappeenranta. 42-vuotias imatralainen taksiautoilija surmattiin ampumalla. Päätekijäksi todettu 22-vuotias Ari Asp sai elinkautisen vankeustuomion ja toinen tekijä, 19-vuotias Jari Kammonen, 10 vuoden vankeustuomio. Tekoon sisältyy alempana mainittu autokauppiaan murha. Motiivina rahantarve.

16.8.1985. Autokauppiaan surma, Imatra. 62-vuotias autokauppias surmattiin ampumalla liikkeensä pihamaalle. Tekijät samoja kuin yllä olevassa tapauksessa. Motiivina häirityksi tuleminen kesken autovarkauden.
autokauppias

 

 

 

 

 

 

 

Autokauppiaan elämä päättyi liikkeensä pihalle. Kuva Alibi 10/1985.

12.3.1985. Taksisurma, Turku. 39-vuotias taksia osa-aikaisesti ajanut nainen surmattiin kuristamalla ja hakkaamalla. Tekijä, 23-vuotias Juha Reivonen tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen. Motiivina oli rahantarve.

12/1984. Opettajan surma, Kuusankoski. Naisopettaja puukotettiin kuoliaaksi kesken oppitunnin. Tekijä oli 14-vuotias poika. Motiivina oli kosto.

19.12.1983. Yrittäjäpariskunnan surma, Helsinki. Mannerheimintiellä kultasepänliikettä pitänyt iäkäs pariskunta surmattiin teräaseella ja muutoin pahoinpitelemällä. Tekijä, 25-vuotias Kari Jokinen, tuomittiin kahdesta murhasta 15 vuodeksi vankeuteen. Motiivina rahan ja rahaksi muutettavan omaisuuden välitön tarve. Tekijä on kuollut muutama vuosi sitten.
kultaseppa

 

 

 

 

Asiakkaana esiintynyt mies meni tähän kultasepänliikkeeseen ja surmasi henkilökunnan.

14.7.1983. Poliisimurha, Tornio. Ylikonstaapeli ammuttiin pankkiryöstön yhteydessä pankin tuulikaappiin. Tekijä oli Ruotsissa asuva 17-vuotias Jukka Mörsäri. Motiivi oli halu jatkaa pakoaan ja päästä nauttimaan saaliista.

4.11.1981. Poliisimurha. Virrat. Ylikonstaapeli ammuttiin pankkiryöstön yhteydessä. Tekijä oli 17-vuotias Ilkka Liettyä, joka tuomittiin 8 vuodeksi vankeuteen. Motiivina oli rahantarve ja tuota rahaa olisi tarvittu musiikkibisnekseen.

19.9.1981. Huoltomiehen surma, Helsinki. 47-vuotias huoltoyhtiön työntekijä oli työtehtävissä Herttoniemessä sijaitsevan kerrostalon pihalla kun häntä puukotettiin seurauksin, että kuolo korjasi parin päivän kuluttua. Tekijä, 19-vuotias Viljo Schwartz tuomittiin 11 vuoden 6 kuukauden vankeuteen. Tuomioon sisältyi myös poliisin puukotus. Motiivi ärsyyntyminen serkkunsa puheista ja siitä nousseen vihan kohdistaminen kantaväestöön.

8.7.1981. Parturin surma, Lahti. 33-vuotias parturikampaaja surmattiin astalolla liikkeensä toimitiloissa. Tekijä oli 29-vuotias Aimo Sippola. Hänet tuomittiin varttihulluna tehdystä taposta 8 vuoden vankeuteen. Motiivina oli rahantarve.
parturi

 

 

 

 

 

 

 

Parturi löytyi liikkeestään surmattuna. Poliisit ja löydön tehnyt talonmies oven edustalla. Kuva ESS.

19.4.1981. Koulukodin työntekijän surma. Mikkeli. 15- ja 16-vuotiaat tytöt pahoinpitelivät astalolla valvojana toimineen naisen, joka kuoli parin päivän kuluttua vammoihinsa. Motiivi epäselvä; joko kaipuu vapauteen tai erimielisyys säännöistä.

19.3.1981. Opettajan surma, Turku. 56-vuotias miesopettaja surmattiin lapiolla hakkaamalla. Tekijä oli 18-vuotias Jarmo Siltala. Hän sai 8 vuoden tuomion. Motiivina epäoikeudenmukaisena pitämänsä kohtelu opettajan taholta.

9.10.1980. Poliisimurha, Puolanka. 40-vuotias ylikonstaapeli ammuttiin baarin edustalla tapahtuneen välikohtauksen yhteydessä. Tekijä oli 28-vuotias Jaakko Olavi Moilanen. Hänelle annosteltiin runsaan 10 vuoden tuomio, jossa mukana varttihullun alennus. Motiivina humalaisen henkilön riidan ja näyttämisen halu.

6/1980. Rajavartijan surma, Ilomantsi. 23-vuotias rajajääkäri surmattiin ampumalla syrjäisellä Ilajan raja-asemalla. Tekijä oli hänen 43-vuotias työtoverinsa Kauko Peltonen. Hänet tuomittiin tahdonvastaiseen hoitoon. Motiivina oli mielenhäiriö tai vanha kauna.

Tapauksia 64, luvussa ei ole mukana näitä artikkelin lopussa mainittuja ns. mahdollisesti tähän kategoriaan kuuluneita.

UHREJA 72
NAINEN UHRINA 43
MIES UHRINA 29

NAINEN TEKIJÄNÄ 1 UHRI
MIES TEKIJÄNÄ 71 UHRIA

ULKOMAALAINEN UHRI 8
ULKOMAALAINEN TEKIJÄ 11
TEKIJÄN KANSALAISUUS EI TIEDOSS 3

TUOMIOT
EI VIELÄ ANNETTU 1
EI TIETOA 4
ALLE 5 V 4
5-9 V 12
10-15 V 17
YLI 15 V 1
ELINKAUTINEN 14
HOITO 7
EI TUOMIOTA, TEKIJÄN ITSEMURHA 8
EI TUOMIOTA, TEKIJÄ TAVOITTAMATTA 3

TEKOVÄLINEET
ASTALO 5
TERÄ-ASE (KIRVES, PUUKKO TMS) 17
AMPUMA-ASE 29
PAHOINPITELY 9
YLIAJO 2
ASTALO JA PAHOINPITELY 1
ASTALO JA TERÄ-ASE 1

UHRIEN AMMATIT
YRITTÄJÄ 15
POLIISI 10
TAKSINKULJETTAJA 8
MYYJÄ 6
HOITAJA 4
OPETTAJA 3
VAHTIMESTARI 3
VIIHDYTTÄJÄ 3
HUOLTOMIES/TALONMIES 2
PERHEKODIN/KOULUKODIN TYÖNTEKIJÄ 2
PIZZERIAN TYÖNTEKIJÄ 2
TARJOILIJA 2
AMPUMARADAN VALVOJA 1
HIEROJA 1
KONEKIRJOITTAJATAR 1
PANKKIVIRKAILIJA 1

RAJAVARTIJA 1

REHTORI 1
SOSIAALIVIRKAILIJA 1
VANGINVARTIJA 1
VARTIJA 1
VASTAANOTTOVIRKAILIJA 1

TAKSINKULJETTAJISTA 6 OLI YRITTÄJIÄ JA 2 TYÖSUHTEESSA OLLEITA KULJETTAJIA

HEIDÄT MUKAAN LUKIEN YKSITYISYRITTÄJIÄ ON SURMATTU YHTEENSÄ 21.

Kuudessa tapauksessa on ollut kaksi tekijää ja yhdessä kolme tekijää. Viidessä tapauksessa on ollut enemmän kuin yksi uhri. Tarkoittaen tässä yhteydessä työssään olleita henkilöitä. Mahdollisesti myös muita kuolonuhreja joidenkin tapausten yhteydessä, heitä ei tässä artikkelissa ole huomioitu.
Miten uhrien kohtalo on suoranaisesti liittynyt siihen, että ovat joutuneet surmatuiksi koska ovat olleet ko. alan työntekijöitä ja viha on kohdistunut juurikin tuohon ammattiin, jota henkilö edustaa. Se onkin jo vaikeampi todeta. Poliisisurmissa sitä varmaan onkin, kuin myös kolme opettajaa on surmattu ja ainakin kahdessa tapauksessa heitä on vihattu henkilökohtaisesti työtehtävien johdosta. Myös vahtimestareihin kohdistuneissa surmissa saattaa olla kyseessä viha tai kosto kyseisen ammatin harjoittajia kohtaan.
Useimmiten uhriksi joutuminen on valikoitua mutta sattumalta kohdistunut juuri heihin. Tekojen yleisin motiivi on ollut rahantarve. Se on ollut parinkymmenen teon syy ja johtanut yhtä monen henkilön kuolemaan työssään

UHRIEN IÄT
ALLE 20 1
20-29 10
30-39 18
40-49 17
50-59 11
YLI 60 6
EI TIEDOSSA 8

TEKIJÖIDEN IÄT
ALLE 20 12
20-29 31
30-39 11
40-49 4
50-59 3
YLI 60 1
EI TIEDOSSA 5

AIHEPIIRIIN SOPIVAT TOKI MYÖS NÄMÄ TAPAUKSET: TYÖMATKALLA, TYÖSTÄ JOHTUVA SYY TMS

Kierrätyskeskuksen työntekijän surma, Vantaa, 2013. Työpaikaltaan kotiinsa kävellyt 59-vuotias mies puukotettiin. Motiivi liittyy mahdollisesti työpaikan riitoihin. Selvittämättä.

Kiinalaisnainen, Tampere, 2011. Kiinatar oli lounastauolta palaamassa kun joutui puukottajan uhriksi. Motiivi ei tiedossa, teko selvittämättä.

Kirvesmiesharjoittelijan surma, Pyhtää, 2008. Työharjoittelija kiivastui toiseen työharjoittelijaan siinä määrin, että sivalsi tämän hengiltä ok-talon työmaalla.

Myllykosken grillisurma, Anjalankoski, 1997. Grilliyrittäjä tarjosi työpäivänsä päätteeksi kyydin sekakäyttäjälle, joka automatkan aikana puukotti yrittäjää ja lopulta hukutti hänet Kymijokeen.

Postinjakaja, Kotka, 1994. Vaimoaan tuurannut mies joutui kylähullun ampumaksi kotipihallaan palattuaan lehdenjakoreissultaan.

Kauppiaan surma, Outokumpu, 1992. Päivällä liikkeessä häiriköineet menivät yöllä kauppiaan kotiin ja hakkasivat tämän kuoliaaksi. Kauppias mahdollisesti asui liiketalon yhteydessä olevassa asunnossa.

Punavuoren kaksoismurha, Helsinki, 1992. Monialayrittäjät surmattiin mahdollisesti heidän epäselviin bisneksiin liittyvien seikkojen takia. Selvittämättä.

Taiteilijan surma, Kajaani, 1991. Taiteilija surmattiin kotiinsa, joka oli samalla myös työpaikka. Selvittämättä.

Merihaka, Helsinki, 1989. Verovirkailija oli työmatkalla, teko ei liittynyt hänen työhön.

Kuopion kaksoissurma, 1987. Pariskunnan mies meni käymään yöllä työpaikallaan, yllätti murtovarkaat ja joutui ammutuksi, kuten myös kävi pihalla odottavalle naisystävälleen.

Kultasepän surma, Helsinki, 1982. Kultasepän kotiin tunkeutunut mies surmasi tämän Helsingin Niemenmäellä. Liittyikö tapaus uhrin työhän ja oliko uhrin työpaikka kodin yhteydessä sekä selvisikö tapaus?

Tarjoilijan surma, Riihimäki, 1974. Nainen oli matkalla töistä kotiin kun hänet puukotettiin kuoliaaksi. Selvittämättä.

Poliisisurmat 1994, 1991 ja 1986. Vuoden 1994 tapauksesta ei tietoja saatavilla ja vuoden 1991 tapaus oli enemminkin huolimattomuudesta johtunut yliajo – kuten tuomiokin osoitti. Samoin vuoden 1986 tapaus.

Surmattiin sitä ennenkin:
Tampereen ns. divarisurmat vuodelta 1964, ovat näistä vanhoista tapauksista ehkä räikein esimerkki työpaikoilleen surmatuista henkilöistä. Rahaa tahi arvoesineitä havitellut mies ehti surmata kolme yksityisyrittäjää ennen kiinnijäämistään. Kaksi heistä surmattiin toimitiloissaan ja yksi autonsa vieressä.

Syyskuussa 1977 Tampereella surmattiin asianajaja toimistossaan. Se taitaakin olla ainoa kerta kun lakimies on surmattu työssään.

Keskustelua aiheesta: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=18726

Kansalaisaloite ulkomaalaisten rikoksentekijöiden karkotusten lisäämiseksi

kansalaisaloite

Suomessa oleskeluluvalla oleskeleva kolmannen maan (ei EU) kansalainen voidaan karkottaa maasta, jos hänen on todettu syyllistyneen rikokseen,
josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, tai jos hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin.
Tuomitulla rangaistuksen lajilla ei ole merkitystä, joten rangaistus voi olla ehdoton tai ehdollinen vankeusrangaistus tai sakkorangaistus.

EU:n kansalaisten rikosperusteinen karkottamiskynnys on huomattavasti korkeampi kuin kolmannen maan kansalaisten.
Karkottaminen on mahdollista ainoastaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä.
Kyse on tällöin tyypillisesti törkeistä rikoksista kuten vakavista väkivalta-, seksuaali- ja huumausainerikoksista.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta aina.
Poikkeus tehtäisiin vain niissä tapauksissa, joissa karkotus “varmuudella” rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.

Tällä hetkellä maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskeleva ulkomaalainen,

1) joka oleskelee maassa ilman vaadittavaa passia, viisumia tai oleskelulupaa;

2) joka lyhyen maassa oleskelun aikana on saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään;

3) joka on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta, tai joka on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin;

4) joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; tai

5) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusti olettaa ryhtyvän sabotaasiin,
vakoiluun, laittomaan tiedustelutoimintaan taikka Suomen suhteita vieraaseen valtioon vaarantavaan toimintaan.

Viime aikojen paljon huomiota saaneet rikostapaukset, joissa tekijöinä on ollut ulkomaalaisia- tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä,
ovat herättäneet vilkasta keskustelua aiheesta ja kansalaisaloitteeseen on tullut huomattavan paljon kannatuksia.
Todennäköistä onkin että 50 000 kannatuksen raja meneekin rikki ennen Toukokuun viidennen päivän aikarajaa.

Lähteitä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/970

Ulkomaalaislaki

http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste20084/maastakarkottaminenrikostenseuraamuksena.html

Keskustelua aiheesta:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=10&t=18495

Tampereella kadonnut etelä-afrikkalainen mies

Päivitys Sisä-Suomen poliisilaitokselta:

11.03.2015

Tampereella 5.3.2015 kadonnut eteläafrikkalainen mies on löytynyt menehtyneenä. Mies löytyi keskiviikkona 11.3.2015 noin kello 11.40 hukkuneena Tammerkoskesta Laukontorin kohdalta. Mies löytyi poliisin saaman yleisövihjeen perusteella. Poliisi kiittää saamistaan vihjeistä.

Asiassa ei epäillä rikosta eikä poliisi tiedota asiasta enempää.

Murha.infon tiimi ottaa osaa ja poistaa tässä vaiheessa vainajan kuvat palvelusta.

Alkuperäinen uutinen alla:

///

Tampereella työmatkalla ollut etelä-afrikkalainen mies on kadonnut oudosti.
Tiedot hänestä sähköpostilla osoitteeseen rikosvihjeet.pirkanmaa.sisa-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 02954 45546.

Poliisilaitoksen tiedote:

Sisä-Suomen poliisilaitos pyytää havaintoja Tampereelta 5.3.2015 kadonneesta mieshenkilöstä. Kadonnut on nähty viimeisen kerran 5.3.2015 noin kello 22.50 hänen poistuessa Hämeenkatu 26 sijaitsevasta ravintolasta. Tämän jälkeen kadonneesta ei ole havaintoja eikä häntä ole tavoitettu puhelimitse. Kyseinen henkilö on ulkomaalainen eikä hän puhu suomea.

Katoamiseen liittyen ei tällä hetkellä epäillä rikosta.

Tuntomerkit:

- noin 60-vuotias mies

- noin 165 cm pitkä

- ruumiinrakenteeltaan normaali

- vaaleat hiukset ja viikset.

- katoamishetkellä todennäköisesti yllä vaalea kauluspaita, musta

takki, harmaat housut ja mustat nahkakengät

Keskustelua aiheesta

Ranskan terrori-iskut

Mohammad Charliena

Jo ennen Joulua 2014 alkoi Ranskassa yksittäisten terroritekojen sarja,
jossa muslimitaustaiset ns. “Lonely wolf” iskijät ajoivat ajoneuvoilla jouluostoksilla kulkevien ihmisten päälle ja veitsellä aseistautunut mies hyökkäsi poliisiasemalle.

Iskut huipentuivat 7. Tammikuuta, kun Al-Qaidaan kytköksissä olevat veljekset Saïd ja Chérif Kouachi iskivät Charlie Hebdo satiirilehden toimitukseen tappaen kaksitoista ihmistä (mukaanlukien yhden poliisin).
Samana päivänä lenkkeilijää ammutaan Pariisissa toisaalla.
Ampujaksi epäillään 9. Tammikuuta Pariisilaiseen ruokakauppaan iskenyttä Amnedy Coulibaytä, jolla on yhteys Charlie Hebdon toimitukseen iskeneihin terroristeihin.

8. Tammikuuta naispoliisi sai surmansa iskussa, joka ensin raportoitiin riippumattomana tekona, mutta joka myöhemmin vahvistettiin liittyväksi samoihin tapahtumiin.
Edelleen 8. Tammikuuta Saïd ja Chérif ryöstävät paetessaan huoltoaseman.

Saïd ja Chérif saivat surmansa takaa-ajon jälkeen 9. Tammikuuta.
Samana päivänä aikaisemmin Amedy Coulibaly ottaa Pariisilaisessa ruokakaupassa panttivankeja, ja vaatii veljesten pakoonpäästämistä.
Coulibany surmaa neljä panttivankia ja saa itse surmansa seuranneessa poliisirynnäkössä.

Hyökkäyksen jälkimainingeissa on keskusteltu runsaasti islamilaisesta terrorista, maahanmuuton ongelmista ja sananvapaudesta.

Keskustelua aiheesta:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=31&t=18137

Lähteitä:

http://www.bbc.com/news/world-europe-30708237

http://www.bbc.com/news/world-europe-30710883

 

Poikkeuksellinen löytö: Viisi lasta löytyi kuolleena häkkivarastosta Oulusta -Äiti pidätetty

Poliisi teki tiistaina karmean löydön Oulun Heinäpäässä sijaitsevan kerrostaloasunnon häkkivarastosta, jonne huoltomiehet olivat menneet saranat murtamalla oudon hajun vuoksi, josta naapurit olivat valittaneet. Häkkivarastossa oli karmea yllätys, viiden lapsen ruumiit, lasten äiti oli muuttanut taloon vasta vähän aikaa sitten, toukokuussa, joten hänen on täytynyt tuoda lastensa ruumiit mukanaan entisestä asuinpaikaista.
Aluksi nainen myönsi kellarikomerosta löytyvän kolmen lapsen ruumiit, mutta totuus oli armoton ja julma. Lapset ovat tähän mennessä saatujen tietojen mukaan syntyneet elossa, mutta pidätetty äiti väittää lasten olleen kuolleita jo syntyessään.

 

Vauvakuolemat tulivat ilmi Oulun Heinäpäässä sijaitsevassa kerrostalossa.

(Kuolleet lapset löytyivät tästä Oulun Heinäpäässä sijaitsevan kerrostalon C-rapun kellarikomerosta KUVA: Ilta-Sanomat)

Koska ruumiit ovat luonnollisesti huonossa kunnossa, kestää oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa oma aikansa, ennen kuin pienten vauvojen kuolinsyystä voi sanoa mitään. Lasten isää ei vielä voida tietää, eikä sitäkään, onko nainen mahdollisesti jopa synnyttänyt useampia lapsia jotka on surmannut ja piilottanut muualle.
35-vuotias nainen on perheellinen, työssäkäyvä nainen ja hänellä on myös elossa olevia lapsia.


(Ulkoapäin tästä naisesta ei voisi uskoa hänen syykseen epäiltyjä hirmutekoja.)

Naista epäillään tällä hetkellä viidestä taposta, rikosnimike voi muuttua astetta lievemmäksi kuten lapsensurmaksi tai vakavammaksi, murhaksi, kun oikeuslääketieteelliset tutkimustulokset ovat valmistuneet ja kuulustelut on suoritettu.
Poliisi pyrkii selvittämään lasten todelliset iät ja kuolinsyyt kuulustelemalla naisen läheisiä sekä suorittamalla teknistä tutkimusta.
Lopullisen rikosnimikkeen päättää aikanaan syyttäjä syyteharkinnan jälkeen ja sittemmin oikeuslaitos, joka antaa asiassa tuomion.
Mikäli nainen tuomitaan aikanaan kaikkien kohdalla täydessä ymmärryksessä tehdyistä tapoista, saa hän 8-15 vuoden vankeusrangaistuksen, lapsensurmassa rangaistusasteikko sen sijaan on 4 kuukaudesta enintään 4 vuoteen. Rangaistus on huomattavasti lievempi, mikäli nainen todetaan mahdollisessa mielentilatutkimuksessa alentuneesti syyntakeiseksi. Myös murhasta tuomitaan pelkkä vuosirangaistus, josta istutaan vain puolet, mikäli tekijä on alentuneesti syyntakeinen.

Mikäli nainen saa tuomionsa tapoista tai lapsensurmista, istuu hän niistä ensikertalaisena vain puolet. Poliisi on kertonut, ettei hänellä ole aikaisempaa rikostaustaa.
Mikäli hänet tuomitaan täydessä ymmärryksessä tehdyistä murhista, istuu hän vankilassa vähintään 12 vuotta, sen sijaan täysin syyntakeettomaksi todettu henkilö voi joutua viettämään jopa koko loppuelämänsä tahdosta riippumattomassa hoidossa.

Poliisin arvion mukaan lapset ovat syntyneet noin 5-10 vuotta sitten ja lapsilla olisi ollut mahdollisuus jäädä eloon. Tämä viittaa siihen että nainen on tahallaan surmannut lapset niiden synnyttyä, eikä hän ole käynyt raskauden vuoksi esimerkiksi lääkärin vastaanotolla.
Poliisin tämän hetkisen käsityksen mukaan teot ajoittuvat vuosille 2003-2011 ja ovat tapahtuneet Oulussa, nainen on tiettävästi muuttanut Ouluun Lappeenrannasta.
Nainen kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Nainen vangittiin Oulun käräjäoikeudessa torstaina 5.6.2014 todennäköisin syin epäiltynä viidestä taposta.
Tapaus on herättänyt huomiota myös ulkomailla, sillä vastaavaa murhenäytelmää ei lähihistoriassa ole paljastunut paljastunut kuin muutamia missään ulkomaillakaan.
Aikaisemmasta tiedosta poiketen, tuoreemman tiedon mukaan poliisi tutkii naisen puolison mahdollista osuutta avunantoon yhteen tappoon, joka olisi tapahtunut parin alkaessa seurustelemaan vuonna 2011, jolloin myös viimeisin surma on tiettävästi tapahtunut.

Tutkintaa johtavan komisario Seppo Leinosen mukaan poliisia kiinnostaa myös naisen pakastimen kohtalo, sillä sitä ei ole löydetty.

Ruumiit löydettiin naisen asunnon kellarikomerosta, jossa pakastinta ei ollut.
(Lasten ruumiit löytyivät tästä kellarikomerosta.)

Poliisin mukaan naisen nykyistä miestä ei kuitenkaan epäillä niin vahvoin perustein, että hänet olisi otettu kiinni, hän on siis tällä hetkellä vapaana.
Kuolleena löydettyjen lasten mahdolliset isät ja muut asiasta ja lasten isästä tietävät voivat soittaa kaikki vihjeensä tapausta varten avattuun vihjenumeroon 041-472 9451.
Naisen tunteneet ovat kuvailleet häntä normaaliksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi. Naisen nykyinen puoliso jätti erohakemuksen heti kun tapaus paljastui.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=20&t=16844

Cannonball MC:n ja virolaisliigan tuomiot muuttuivat hovioikeudessa

Pääasiassa Helsingin Cannonball MC:n jäsenistä ja virolaisista muodostuneen amfetamiinia, ekstaasia ja hasista maahantuoneen huumeidentuontiringin tuomiot muuttuivat ratkaisevasti Helsingin Hovioikeudessa.

Merkillepantavaa on että käräjäoikeudessa neljä syytetyistä ei saanut rangaistusta lainkaan, mutta hovikoikeudessa kahdelle heistä langetettiin pitkät vankeustuomiot.

Toinen heistä on tunnettu suomalainen vapaaottelija ja tosi-tv hahmo, jonka vapauttava tuomio käräjäoikeudessa muuttui kymmenen vuoden vankeusrangaistukseksi. Käräjäoikeuden tuomiosta poiketen todettiin “Immu” Ilmenin toimineen huumausaineen hankintayrityksen rahoittajana ja hänellä olleen käteisvaroja joita tähän hankintayritykseen on käytetty.
“Immun” kanssa samaan Cannonball MC:n kuuluneet miehet olivat olleet tähän yhteydessä samaan aikaan kun olivat vieneet rahaa Talliinnaan etumaksuksi kymmenen kilon amfetamiinierästä ja raportoineet asiasta hänelle tämän toimiessa CMC:n presidentin sijaisena, presidentin ollessa sairaalassa.
Vaikka kyseessä oli “vain” huumausaineen hankintayritys, tuomiota luettiin kymmenen vuotta koska kyseessä oli suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta ja kysymyksessä oli hovioikeuden arvion mukaan kokonaisuudessaan törkeä rikos.

Lisäksi Helsingin hovioikeus on katsonut että Cannonball MC on rikoslain 6 luvun 5 pykälän 2. kohdassa tarkoitettu vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä.

Yhden syytetyn osalta ei hovioukeudessa vapauttavaa tuomiota muutettu ja yhden osalta valitusta vapauttavasta tuomiosta ei edes tehty.

Kovimmat tuomiot saaneista virolaisista  joutuvat lisäksi kuusi suorittamaan tuomionsa kotimaassaan, mikä oli heidän oikeudenkäyntiin luovuttamisen ehtona. Myös rikoshyötynä tuomitut taloudelliset seuraamukset olivat kovat, suurimman rikoshyötymenetyksen ollessa yli 800 000 euroa.

Keskustelua aiheesta:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=6&t=846

 

Kotkalaisen asianajajan surmaajan murhatuomio muuttui Hovissa tapoksi -vapautuu muutamassa vuodessa

Itä-Suomen hovioikeus on katsonut 25-vuotiaan Jani Antero Silventoisen syyllistyneen murhan sijasta tappoon, Kymenlaakson käräjäoikeus katsoi yksimielisellä päätöksellään viime vuonna Silventoisen syyllistyneen murhaan sekä törkeään vapaudenriistoon ja törkeään ryöstöön. Käräjäoikeus tuomitsi hänet elinkaudeksi vankeuteen, josta hän valitti hovioikeuteen. Silventoinen surmasi Kotkalaisen asianajajan uhrin omassa kodissa, uhrin alaikäisen pojan ollessa sidottuna toisessa huoneessa.
Teon motiivina oli ilmeisesti Silventoisen heikentynyt taloudellinen tilanne, sillä  hänellä oli oma, vuonna 2009 perustettu maarakennusalan yritys, joka oli konkurssin partaalla ja surmaajalla oli tiettävästi muitakin velkoja.
Surmaajalla ei ollut aikaisempaa rikollista taustaa.
Hän myös oli suunnitellut ryöstöä pitkään ja oli suunnittelemassa jo toista ryöstöä asianajajan surman jälkeen. Silventoinen ei ole osoittanut tiettävästi katumusta missään vaiheessa.

 

Kotkalainen 60-vuotias mies surmattiin kotonaan vuoden 2012 marraskuussa.
(Julma ryöstö ja surmatyö toteutettiin tässä uhrin omistamassa omakotitalossa 15.11.2012
, KUVA: ILTALEHTI)

 

Silventoinen tunkeutui entuudestaan tuntemattoman, mutta niin ikään Marinkylässä asuneen, 60-vuotiaan asianajajan omakotitaloon Kotkassa terä-aseilla varustautuneena, jossa hän pakotti uhrin tuolloin alaikäisen pojan sitomaan isän, sen jälkeen Silventoinen sitoi pojan. Vielä elossa ollessaan pahoinpidelty ja sitten surmattu mies kuitenkin pääsi osittain siteistä pois, hovioikeus katsoi esimerkiksi tämän olleen yllättävää vastarintaa uhrilta, joten senkin perusteella kyseeseen tulisi tappo. Hovioikeus katsoi, että henkirikos ei missään tapauksessa ole suunniteltu, saatikka erityisen julma tai raaka. Mielentilatutkimuksen mukaan Silventoinen oli teot tehdessään täydessä ymmärryksessä. Jani Silventoinen etsi asianajajan talosta arvoesineitä, varasti uhrilta pankkikortteja sekä vaati häntä luovuttamaan korttien tunnusluvut, hän tehosti uhkausta keittämällä vettä ja kiduttamalla kiehuvalla vedellä asianajajaa sekä lyömällä uhria useita kertoja kaulaan puukolla, hovioikeuden mukaan vain yksi isku oli tappava, joka sekin hovioikeuden näkemyksen mukaan tukee syytettä taposta ja puhuu murhaa vastaan. Silventoisen asianajaja, Vantaalainen Timo Kallio vaati omassa valituksessaan käräjäoikeuden määräämää palkkiotaan korotettavaksi, hänen vaatimuksensa hovioikeus hyväksyi, sillä kukaan lähialueiden asianajajista ei voinut puolustaa Silventoista, osa vedoten työkiireisiin ja osa ilmoitti olevansa esteellisiä eri syistä puolustamaan Silventoista, suuri osa myös tunsi surmatun kollegansa. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Silventoisen syyllistyneen törkeään vapaudenriistoon ja törkeään varkauteen. Silventoinen myös varasti ja hajotti asianajajan ja hänen pojan kännyköitä, lankapuhelimien johdot hän puolestaan katkaisi, jotta sidottu uhrin poika ei mahdollisesti vapauduttuaan pystyisi soittamaan apua, näin kävikin, sillä uhrin poika joutui vapauduttuaan soittamaan apua naapurista ja Silventoinen sai huomattavan etumatkan ja jäi kiinni yli kahden viikon kuluttua.

 

Asianajajan murhasta syytetty nuorukainen peitti päänsä huppariin oikeudessa.
(Jani Silventoinen peitti käräjäoikeuden istunnossa kasvonsa, vieressä asianajaja Timo Kallio
, KUVA: ILTALEHTI/KARI FINER)

Silventoinen vaati hovioikeudessa myös, että hänen maksettavaksi asianajajan pojalle määrätty kärsimyskorvaus alennetaan 15.000 euroon, mutta hovioikeus jätti asian tutkimatta, koska Silventoinen esitti pyynnön vasta pääkäsittelyssä eikä valituksessa tai muuten ennen oikeudenkäyntiä, käräjäoikeus määräsi Silventoisen maksamaan asianajajan pojalle korvauksia henkisestä kärsimyksestä 40.000 euroa, jonka hovioikeus piti ennallaan, asianajajan tyttärelle Silventoinen määrättiin maksamaan korvauksia henkisestä kärsimyksestä 15.000 euroa. Hovioikeus katsoi oikeaksi rangaistukseksi Silventoiselle 13 vuoden vankeusrangaistuksen.
Koska hän on ensikertalainen ja ollut vapautensa menettäneenä 3.12.2012 lukien, eli lähes 1,5 vuotta, vapautuu hän vankilasta koevapauteen ja ehdolliseen vuoden 2019 aikana, jolloin hän on 30-vuotias. Erilaisia kuluja varattomaksi todettu Jani Silventoinen määrättiin maksamaan em. kärsimyskorvaukset mukaanlukien valtiolle ja asianomistajille mm. ruumiinavaus,- hautaus,- sekä oikeudenkäyntikuluja hovioikeuden tuomion perusteella lähes 80.000 euroa. Silventoisen taloudelliset olot huomioon ottaen hänen oikeudenkäyntikulunsa, yli 23.000 euroa jäävät valtion vahingoksi. Tiedossa ei ole, aikooko joku asianosaisista hakea valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta, niin syyttäjällä, Silvennoisella kuin yksistään asianomistajilla on mahdollisuus hakea valituslupaa kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta, määräaika päättyy 10.6.2014.
Keskustelu aiheesta:

Anneli Auerille elinkautinen -Ulvilan surman käsittely jatkuu hovissa

Satakunnan käräjäoikeus antoi torstaina 12.12.2013 ratkaisunsa jo toistamiseen Ulvilan surmassa. Anneli Orvokki Auer, 48, on syyllinen miehensä, sosiaalipsykologi Jukka Sakari Lahden, tuolloin 51, henkirikokseen ja teon katsottiin olevan erityisen raaka ja julma, mutta ei suunnitelmallinen. Oikeus ei uskonut mm. väitettä taustanauhasta hätäpuhelun aikana.
Ratkaisun oli tekemässä eri tuomarikokoonpano kuin viime kerralla käräjäoikeudessa. Myös hovioikeudessa on eri tuomarit ratkaisemassa syyllisyyskysymystä, sillä Auer aikoo valittaa tuomiosta. Käräjäoikeudessa puheenjohtaja, laamanni Martti Juntikan kanssa samoilla linjoilla syyllisyydestä oli tuomari Anette Santamaa. Sen sijaan tuomareista Väinö Ilveskoski olisi hylännyt syytteen riittävän näytön puuttuessa. Tuomio syntyi siis äänestämällä kuten edelliselläkin kerralla käräjäoikeudessa.
Tällä kertaa käräjäoikeudessa voitiin kuulla myös henkilökohtaisesti vanhinta lasta joka oli täyttänyt 15 vuotta. Koska Auer on ilmoittanut saattavansa tuomion hovioikeuteen, voidaan siellä kuulla myös toiseksi vanhinta lasta henkilökohtaisesti, joka on hovikäsittelyyn mennessä täyttänyt 15 vuotta, vanhin tytär on nykyään 16-vuotias ja hovioikeuskäsittelyyn mennessä täyttänyt 17 vuotta.
Käräjäoikeus harkitsi tuomiota poikkeuksellisen pitkään, sillä lukemattomat lisätutkinnat, rikoksesta kulunut pitkä aika ja uusi sekä vanha todistelu vaikeuttavat ratkaisun tekemistä huomattavasti. Jopa samaa mieltä olleiden Juntikan ja Santamaan käsitykset tapahtumien kulusta poikkesivat toisistaan.
Anneli Auerin asianajajan Juha Mannerin mukaan Auer oli erittäin pettynyt tuomioon. Auer pitää edelleen kiinni kertomuksestaan että Jukka Lahden surmasi tuntemattomaksi jäänyt huppumies, oikeuden enemmistön mukaan huppumiehestä ei kuitenkaan löytynyt juuri mitään näyttöä, kukaan ulkopuolinen ei myöskään ole tunnustanut surmaa.
Kihlakunnansyyttäjä Kalle Kulmala kertoi yllätyneensä äänestysratkaisusta mutta muuten tuomion olleen odotettu ja oikea, toinen syyttäjä, Jarmo Valkama on luvannut kommentoida tuomiota aikaisintaan tammikuussa.

Auerin oikeudenkäyntien kustannuksia on arvosteltu laajasti, sillä asiantuntijoiden mukaan tämä lienee yksi kalleimmista, jos ei jo tähän mennessä kallein oikeudenkäynti jossa vastaajia on vain yksi, vanhinta lasta oikeudessa edusti eri asianajaja kuin muita lapsia, lisäksi Jukka Lahden veljellä oli oma asianajaja oikeudessa.
Lahden veljeä edusti asianajaja, varatuomari Seppo Kauppila, vanhinta tytärtä asianajaja, varatuomari Mika Kivikoski ja muita lapsia asianajaja, varatuomari Mika Haavisto.
Auerin puolustuksen noin 50.000 euron palkkio määrättiin maksettavaksi valtion varoista koska Auerilla ei ole vuoden 2009 jälkeen ollut käytännössä ollenkaan tuloja. Auer velvoitettiin korvaamaan kullekin neljälle lapselleen jokaiselle 20.000 euroa korkoineen 1.12.2006 lukien.
Korvausten maksamista varten käräjäoikeus määräsi myös Auerin omaisuutta vakuustakavarikkoon 160.000 euron edestä koska oikeuden mukaan on vaara että Auer pyrkii välttämään korvausten maksamista hävittämällä tai kätkemällä omaisuuttaan.

http://www.murha.info/phpbb2/viewforum.php?f=24

Jari – pakkotilanteessa ehkä voisin syyllistyä johonkin ( Rikokseen).

jari1. Kuka olet ?

Olen Jari, eikä palstalla käyttämäni nikki kuulu millään tavoin tämän asian yhteyteen

2. Mitä ammattia edustat siviilissä?

Olen juuri työkyvyttömyyseläkkeelle päässyt puutarhuri/maanrakentaja.

3. Mikä sai kiinostuksen rikoksiin?

Tuttavapiirissäni on jo kauan ollut sekä henkirikoksen uhreja, että tekijöitä ja tässä lienee yksi syy kiinnostukseen.

4. Mikä on erikoisalasi rikosmaailmassa?

Erilaisten asioiden esiin kaivaminen ja tähän erittäin laajalla tuttavapiirillä on oma osuutensa.

5. Voisitko itse syylistyä rikokseen ja missä olosuhteissa?

Jossain ns. pakkotilanteessa ehkä voisin syyllistyä johonkin.

6. Oletko syyllistynyt rikoksiin ja jos olet niin millaiseen?

Nuorena on tullut syyllistyttyä johonkin, mutta nekään ei mielestäni kuulu tämän asian yhteyteen. Lue lisää »

``