Yksinoikeudella Minfolle: Mitä Matille kuuluu?

markkanen12

Volvo Markkanen Matti Volvo-Markkanen, monessa liemessä keitetty ja montaa soppaa itsekin hämmentänyt. Tämä Suomen ja Pohjoismaitten rikoshistorian ainutlaatuinen kulttihahmo on pysytellyt jo hyvän aikaa poissa rikosjulkisuudesta, mutta loppukesällä 2008 saimme lukea lööpeistä ikäviä uutisia: Matti Markkanen oli vakavasti sairaana. Hänen tilansa oli erittäin vakava, eikä tulevaisuudesta ollut takeita. Läheiset kertoivat voivansa vain rukoilla hänen puolestaan. Seurasi pitkä hiljaisuus. Mitä hänelle kuuluu tänään?

SAIRASTUMINEN

“Lokakuun lopussa 2008 sain aivoinfarktin, josta toivuin suhteellisen hyvin. Sairaalassa kuntoutuminen lähti hyvin käyntiin, mutta pari viikkoa kotiinpaluuni jälkeen, joulukuun alussa, tunsin oloni kuumeiseksi. Seuraavana päivänä kodinhoitaja löysi minut kotoa tajuttomana. Olin vetäytynyt “turvaan” sängyn alle ja ruuminlämpöni oli miltei 45 astetta. Ambulanssi vei minut sairaalaan jossa viivyin tällä erää parisen kuukautta. Tämän jakson aikana sain jalkaani haavan, jota kautta minulle kehkeytyi verenmyrkytys. Kuntouduin kuitenkin jälleen niin, että palasin kotiin lopputalvella 2009. Vietettyäni parisen kuukautta kotona sairastuin jälleen: huhtikuussa poikani löysi minut kotoa puoliksi tajuttomana. Jalkaani oli kehittynyt uusi sepsis. Kehossani oli laaja tulehdustila josta seurasi yllättäviäkin asioita. Katetrointi mm. aiheutti kuolioriskin arkaan paikkaan. Säästäkäämme lukijoita yksityiskohdilta todeten vain huumorintajuisen lääkärini kehottaneen: “nyt voit miettiä tahdotko edustaa juutalaisia vai muslimeja”.

Jälleen seurasi hoitojakso, jolta kotiuduin muutaman viikon kuluttua. Tämän jälkeen olen jatkanut toipumistani kotona”.

“Olen ottanut opikseni monin tavoin. Painonpudotuksen myötä uniapneani parani. Erityisesti diabeetikkoja kehotan huolehtimaan terveydentilastaan. Hoitamattomana kyseessä on sairaus, joka vie kitumisen kautta kuolemaan”.

RIKOLLISEN ROOLI

“Ajautumiseni rikolliselle tielle… Olin toiminut hieman erilaisissa ympyröissä ennen “pankkimaailmaa”, mutta rikollisuus sinänsä ei ollut minulle vierasta. Ensimmäinen pankkiryöstöni tapahtui lähinnä pelleilymielessä. Lehdessä kerrottiin isästä, joka oli ryöstänyt poikansa kanssa pankin. Saalis jäi melko pieneksi. Poliisi mainosti lehdessä, että Tanskassa syylliset saadaan pian kiinni eikä rikoksia jää selvittämättä. Em. toimi kannustimena haastaa Tanskan poliisi. Myöhemmin ryöstöistä muodostui kansanhuvimainen ilmiö. Ihmiset odottivat seuraavaa keikkaa ja lehdissä oli pilakuvia joissa Volvo-Markkasen taskuista tursusi seteleitä tai pankkivirkailija kelpuutti haulikonpiipun henkilöllisyystodistukseksi. Tanskassa jopa mainostettiin: “jos sinulla on asiaa pankkiin, käytä Volvoa, se on hyvä täpärissä tilanteissa”. Muistan myös erään tarjoilijan joka kommentoi päivälehden etusivua: “kun Volvo-ryöstäjä saadaan kiinni, minä itken”.

Volvo valikoitui pakoautoksi luotettavuutensa ja käyttökelpoisuutensa vuoksi. Tanskassa poliisit käyttivät paljon Zephyr-merkkisiä autoja. Kerran esim. pakoreitillä oli kapeahko silta, josta Volvolla mahduin hyvin, mutta poliisin ajoneuvolle teki tiukkaa.

En kadu… Vaikka olenkin käyttänyt asetta niin se tapahtui tietyn järjen kanssa. Edes se, ettei rahaa jäänyt säästöön ei kaduta. Elämäni oli hauskaa. En koskaan laskenut ryöstösaalista, korkeintaan arvioin sen kilomääräisesti näppituntumalla. Lehdistä sain kuitenkin tietää tarkemman summan.

Kyllä rikollisella on aitoja ystäviä joihin voi luottaa täysin. Aitojen ystävyyssuhteiden syntyminen on kaikille vaikeaa, ja tietyt elementit kenties korostuvat rikollisten keskuudessa. Luottamuksen tulee olla ehdoton. Koska tämä on täysin selvää, voi asioista toisaalta puhua todella suoraan.

Tapaamistani rikollisista en oikeastaan voi nimetä ketään erityisesti, hyvässä tai pahassa. Vankilamaailmassa vallitsevat erityiset lait ja hyötynäkökulma on aina olemassa. Erityisen vastenmielisiä tyyppejä on tullut vastaan niin paljon, etten osaa erikseen mainita ketään.

Itse olen säästynyt rikoksen kohteeksi joutumiselta. Minulta on varastettu tavaraa, mutta vakavampia pahuuden tekoja minuun ei ole kohdistettu.

MONILAHJAKKUUS

markkanen9 “Haha… Olin miltei unohtanut tämän. Äänite tehtiin 80-luvun lopulla. Tarkempaa vuosilukua en saata muistaa. Tony Antone sai idean yhteistyöstä ja otti yhteyttä Tom Sjöbergiin. Itse esitin melko vaatimatonta osaa projektissa enkä menisi kehuskelemaan musiikillisilla ansioillani. Mukava muisto tämä julkaisu tietysti on”.

JULKISUUS

“Tekoni ja tapahtumat niiden ympärillä luonnollisesti keräsivät aikanaan runsaasti huomiota osakseen niin Suomessa kuin muuallakin Pohjoismaissa, mutta en ole täysin kaihtanut vastavuoroisempaakaan julkisuutta. Olen mm. toiminut Alibin kolumnistina, Hymyn toimittajana ja esiintynyt lukuisten eri julkaisujen haastatteluissa. Elämästäni on myös kirjoitettu kirjoja. Minulta on kysytty, kumpi pyöritti ns. kuumina aikoina kumpaa, julkisuus minua vai toisinpäin. Vaikea sanoa. Ei julkisuutta kuitenkaan pystynyt mitenkään välttämään, tapahtumistahan kirjoitettiin laajasti. En kuitenkaan hakenut sitä erityisesti.

Hyödyin julkisuudesta toki jonkun verran taloudellisesti. Haastatteluista maksettiin ihan tuntuva rahallinen korvaus. Ja toki työtehtävistä maksettiin.

En juurikaan pitänyt julkisuudesta lähtökohtaisesti, mutta toisinaan nautin kun pääsin kuittailemaan julkisesti joistakin asioista.

Viimeaikaisista esiintymisistä mainittakoon vaikkapa asiantuntijaosuudet Poliisi -tv:n raportissa Espanjan Aurinkorannikon rikollisuutta käsittelevässä erikoisjaksossa ja Yle:n dokumentissa Espanjan Aurinkorannikon suomalaissiirtokunnasta ja sen historiasta. Asenteeni julkisuuteen ei kuitenkaan ole muuttunut eli en kaipaa julkisuutta enkä omatoimisesti hae sitä. Tilanteesta ja kysyjästä riippuen suostun haastatteluihin tai ohjelmiin.

Perheeni ja läheiseni eivät ole esiintymisestäni julkisuudessa erityisemmin pitäneet, mutta viime vuosien julkisuus ei ole ollut sävyltään ikävää eikä näin ollen ole kovasti heitä loukannut.

Elän nykyisin Helsingissä rauhaisaa arkea toisella nimellä. Minut tunnistetaan kyllä kotikulmilla, tuntemattomatkin ihmiset tulevat tervehtimään. Jotkut tuntuvat jopa arvostavan minua.

Tulevaisuuden suunnitelmiini sisältyy useammankin kirjan kirjoittaminen. Aiheet ovat mielessä, mutta lähestymistapaa tulee vielä pohtia “.

LOPUKSI

Volvo MarkkanenTapaamisten yhteydessä allekirjoittaneet tulimme huomaamaan, että Matti on hyvin haastava haastateltava. Tarinankertojalla riittää aineistoa mutta kaikkea ei kerrota kyselijöille. Tai lukijoille. Niinpä joudumme tuottamaan hienoisen pettymyksen niille lukijoille, jotka kaipasivat mehukkaita paljastuksia nimekkäistä rikollisista, yksityiskohtia vankilaelämästä tai esim. pankkiryöstöjen teknisestä puolesta. Menneet ovat menneitä, mutta vaitonaisuuden lakia ei voi sivuuttaa.

Tänä päivänä Matti pohtii erityisesti perhe- ja koulusurmia. Miksi Suomessa on erityisen paljon vanhempien suorittamia lapsensurmia tai laajennettuja itsemurhia? Miksi yhteiskuntaamme edelleen pidetään hyvänä ja toimivana, vaikka pahoinvointi näkyy rikostilastoissakin?

Rikosharrastajien mielenkiintoa aihepiiriä kohtaan Matti toisaalta lempeästi ihmettelee. Mikä ihme vetää tavallisia kansalaisia heille vieraan, joittenkin mielestä makaaberin, maailman puoleen? Matin terveiset minfolaisille ovat kuitenkin rohkaisevat: “Ihmisen on hyvä olla jollakin haastavalla tavalla aktiivinen, tämä on varmasti oiva vaihtoehto!”.

Haastattelu tehtiin useamman tapaamisen yhteydessä keväällä-kesällä 2010. Yhteistyöryhmä: Kylli ja PaulaDrew.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

``