Murha Keravalla 2002 - tekijä vapaaksi 2016

[Doctor Lecter]

Keravalla vuonna 2002 tehdystä murhasta ei liene vielä aloitetta, joten tehdään se nyt, mutta varmuuden vuoksi Testit & Kyselyt osion kautta:

Ke­ra­va­lais­mie­hel­le syyte tuttavan murhasta

Keravalaiselle 24-vuotiaalle sekatyömiehelle luettiin tiistaina Tuusulan käräjäoikeudessa murhasyyte Keravalla huhtikuussa paljastuneesta surmasta.
Kihlakunnansyyttäjä Pertti Kemppi vaatii miestä tuomittavaksi myös ryöstöstä, joka tehtiin vain pari viikkoa ennen henkirikosta.

Kemppi vaatii sekatyömiehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Syytetty itse katsoo surmassa olleen kyse hätävarjelun liioittelusta. Sekatyömies pyysi lisäksi päästä mielentilatutkimukseen, mihin käräjäoikeus suostui. Tuomio annetaan tutkimuksen valmistuttua.

Surma tapahtui Keravalla 2. huhtikuuta uhrin asunnossa. Sekatyömies ja surmansa saanut mies tunsivat toisensa, sillä he olivat aiemmin asuneet samassa talossa.

Poliisin mukaan alkoholilla oli osuutta tapahtumiin, ja surmaa oli edeltänyt jonkinlainen riita. Poliisi luonnehtii tekoa muutoin "klassiseksi" suomalaiseksi henkirikokseksi, mutta tekotapa on tavallista karseampi.

Syytteen mukaan sekatyömies puukotti uhria 28 kertaa ylävartaloon, kaulaan ja päähän sekä hakkasi tätä ilmeisesti jollakin tylpällä esineellä. Uhrin suun sisäpuolelle aiheutettiin vammoja puukalikalla, ja lisäksi suuhun työnnettiin paperitukko. Teon jälkeen sekatyömies syytteen mukaan kaatoi uhrin päälle vettä ja pesuainetta ilmeisesti jälkiä hävittääkseen.

Sekatyömies vastaa käräjillä myös syytteeseen ryöstöstä, joka tapahtui pari viikkoa ennen surmaa 15. maaliskuuta.

Syytteen mukaan sekatyömies pakotti Keravalla miehen väkivalloin pankkiautomaatille ryöstettäväksi. Syytteen mukaan sekatyömies löi uhria vasaralla päähän, otti tältä lompakon ja uhkasi tappavansa tämän.

Uhri antoi matkapuhelimensa ja automaattikorttinsa, minkä jälkeen sekatyömies syytteen mukaan pakotti uhrin automaatille pitämällä saksia tämän kyljessä. Uhri yritti pakoon ryöstäjän näppäillessä tunnuslukua, mutta onnistui vasta toisella yrittämällä. Hän sai ryöstössä ruhjeita sekä päähänsä syvän haavan.

Poliisi otti sekatyömiehen kiinni ja pidätti hänet 21. maaliskuuta. Miestä ei kuitenkaan vangittu, ja hänet laskettiin vapaaksi kaksi päivää myöhemmin. Henkirikos tapahtui runsas viikko tämän jälkeen.

Sekatyömiehellä on taustallaan mielenterveysongelmia. Hänet on myös tuomittu väkivaltarikoksista.

Tuusulan käräjäoikeus langetti sekatyömiehelle tammikuussa viisi kuukautta vankeutta pahoinpitelystä ja kahdesta laittomasta uhkauksesta. Rangaistus muunnettiin 138 tunniksi yhdyskuntapalvelua.

Pahoinpitelyssä oli kyse tappelusta, jossa sekatyömies käytti apuna rikottua pulloa. Laittomaan uhkaukseen hän syyllistyi pummatessaan kahdelta tytöltä tupakkaa veitsen avulla.

Saadessaan tämän tuomion sekatyömies oli vielä edellisen, vuotta aiemmin langetetun ehdollisen pahoinpitelyrangaistuksen koeajalla.

Kaleva
KOTIMAA 9.7.2002

Vuodet vierivät ja tekijä pääsee vuoden kuluttua vapaaksi:

Iski 29 kertaa teräaseella - Keravan murhaaja vapaaksi ensi keväänä

Keravalla tapahtuneesta murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu 37-vuotias mies pääsee ehdonalaiseen vapauteen ensi vuoden helmikuussa.

Asunnoton keravalaismies tuomittiin joulukuussa 2002 elinkautiseen vankeusrangaistukseen tutun keravalaismiehen murhasta ja aiemmin tapahtuneesta ryöstöstä.

Käräjäoikeuden mukaan uhriksi joutunut keravalaismies surmattiin julmalla ja tuskaa tuottavalla tavalla, ja teko osoitti tekijässä erityistä raakuutta sekä määrätietoista surmaamispyrkimystä.

Mies löi uhriaan teräaseella yhteensä 29 kertaa. Käräjäoikeuden mukaan uhrista löytyneet jäljet viittasivat vahvasti myös raivonsekaiseen ruumiinhäpäisyyn surman jälkeen.

Käräjäoikeus katsoi 37-vuotiaan miehen toimineen täydessä ymmärryksessä. Mies oli teon jälkeen muun muassa leuhkinut asialla tuttavalleen.

Miehen syyksi luettiin myös Keravalla tehty ryöstö. Mies oli pakottanut kadulla vastaan tulleen miehen pankkiautomaatille vasaralla ja saksilla uhaten. Mies löi uhria vasaralla päähän.

Näin hovioikeus perusteli

Helsingin hovioikeus päätti päästää 37-vuotiaan miehen ehdonalaiseen vapauteen helmikuussa 2016.

Hovioikeuden mukaan vapauttamista puolsivat miehen rangaistusajan suunnitelman eteneminen ja poistumisluvilla käyminen vuodesta 2010 alkaen lupaehtoja noudattaen.

Hovioikeuden mukaan mies on ollut sijoitettuna avovankilaan kesäkuusta 2013 alkaen ja suorittanut vankilasta käsin muun muassa peruskoulu-, lukio- sekä puutarha-alan opintoja.

Vapauttamista vastaan puhuivat puolestaan miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen teon laatu sekä vankila-aikaiset rangaistukset ja muut rikkeet.

Hovioikeuden mukaan mies ei ollut kuitenkaan syyllistynyt uusiin rikoksiin yhdeksään vuoteen.

Iltalehti
Perjantai 27.2.2015 klo 12.40

Siirretty alueelle Henkirikokset kotimaa
-NILS-

[kakkosurpo]

Elinkautinen ja lomat alkanut rullaamaan 8 vuoden jälkeen nimellä poistumislupa.
Mikäköhän mahtaa olla rehdin kansalaisen nimi, niin tietää seurata tulevia edesottamuksia.

[Totuudensuu]

https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... =1&theater

MIKA PELTOMÄKI

[kakkosurpo]

.Näin hovioikeus perusteli

Hovioikeuden mukaan mies ei ollut kuitenkaan syyllistynyt uusiin rikoksiin yhdeksään vuoteen

Tämä kiinnitti vielä huomioni. Tyyppi on siis syyllistynyt varsinaiseen rikokseen istuessaan elinkautista, eli ei rikkomukseen, millä helposti lykkääntyy ehdonalaiseen pääsy.
Minkähän laatuinen rikos ollut kyseessä. Tuskin on vankilan ulkopuolella tehty rikos kyseessä, koska tuolloin on istunut elinkautista vasta 4 vuotta milloin on rikoksen tehnyt.

[salakavalasti]

Mika on mukava kaveri ja ottanut opikseen. Antakaa sille mahollisuus .

[Roy Orbison]

Sen verran saa tämä Mika mahdollisuuden,ettei tule koskaan kuulumaan minun kavereihin.Ei edes fb tasolla.

[slk]

Kouvolan Sanomien nettilehdessä on tänään julkaistu kaverin haastattelu otsikolla Elinkautisvanki: "Vankila kasvatti minua ihmisenä".

[indeksi]

Kouvolan Sanomien nettilehdessä on tänään julkaistu kaverin haastattelu otsikolla Elinkautisvanki: "Vankila kasvatti minua ihmisenä".

Elinkautisvangin tarina: "Vankila kasvatti minua ihmisenä"

23.8.2015 11:14 | Päivitetty: 23.8.2015 21:45

Janilla oli ollut naapurinsa kanssa riitaa jo pitkän aikaa. Sovinto saatiin tehtyä, ja miehet päättivät lähteä yhdessä nostamaan sen kunniaksi maljaa. Humalassa he riitautuivat uudestaan.

Ilta päättyi, kun Jani puukotti naapuriaan tämän kotona. 28 puukoniskua ylävartaloon, kaulaan ja päähän. Lopuksi hän viilsi puukolla kuolleen naapurinsa otsaan ristin.

Päässä häivähti ajatus siitä, että nyt tuli tehtyä jotain peruuttamatonta. Jani ei kuitenkaan pysähtynyt miettimään asiaa sen enempää. Hän yritti peittää jälkensä kaatamalla saippuavettä ruumiin päälle ja liukeni paikalta. Poliisi tavoitti hänet kotoaan pari päivää myöhemmin.

— Jos voisin palata ajassa taakse päin, sanoisin itselleni, että vittu sä Jani olet tyhmä jätkä. Ei se tosin varmaan mitään olisi auttanut, sillä en kuunnellut silloin ketään, Jani sanoo muistellessaan 13 vuoden takaista elämäänsä.

Hän kertoo olleensa tapahtuman aikoihin itse hyvin onneton. Väkivalta oli Janille tapa purkaa omaa pahaa oloa.

— Se oli sellaista hupiväkivaltaa, ettei siinä tarvinnut edes olla mitään syytä. Riitti, että halusi vaan lähteä tappelemaan.

Pahimmalta Janista tuntui se tuska, jonka hän aiheutti omille vanhemmilleen.

— He ovat aina halunneet minulle pelkkää hyvää ja yrittäneet auttaa minua, kun minulla meni huonosti. Sitten palkitsin heidät tekemällä sen teoista hirveimmän, murhan.

Jani oli kaksi vuotta tutkintavankina. Hän oli huolissaan siitä, miten vanhemmat jaksavat. Sisko sanoi Janille kerran puhelimessa, että älä sinä meistä huoli, kyllä me pärjäämme. Sinähän se tässä olet kusessa.

Tutkintavankilassa väki vaihtuu usein, eivätkä ihmiset tiedä tulevaisuudesta. Jani jakoi sellinsä toisen vangin kanssa. Yksityisyyttä ei ollut.

— Vaikka sellikaveri olisi kuinka mukava, ottaa voimille katsoa samaa naamaa kellon ympäri. Tuleehan siinä helposti riideltyäkin.

Tutkintavankeus oli raskasta aikaa. Jani ei tiennyt, minkälaisen tuomion saisi. Jos tuomiona olisi 10 vuotta taposta, Jani voisi päästä vapaaksi jo viiden vuoden jälkeen.

Raa’an tekotavan vuoksi oikeuden lopullinen tuomio oli murha. Ensimmäiseen lomaan menisi ainakin kahdeksan vuotta.

— Silti oloni helpotti, kun epävarmuus loppui, Jani kertoo.

Jokelan tutkintavankilasta Jani siirrettiin Riihimäelle. Hän asui alkuun paljusellissä, jossa ei ollut vessaa. Tarpeet tehtiin ämpärissä olevaan pussiin, joka heitettiin ikkunasta ulos.

— Pussit jäivät usein roikkumaan vankilan pihalla olevaan puuhun. Se oli välillä kuin mikäkin joulukuusi, Jani muistelee naureskellen.

Riihimäen vankila on suljettu laitos, jonka turvallisuusluokitus on Suomen vankiloiden ykköstasoa. Tämä tarkoittaa käytännössä vielä rajatumpaa vapautta kuin monissa muissa vankiloissa.

— Kovemmissa vankiloissa myös vankiyhteisön sisäinen kuri on kovempi, sillä asukkaat ovat suuremman kaliiberin vankeja.

Janin kanssa samalla osastolla oli kuusi muutakin elinkautisvankia. Hänen mukaansa se ei ole vankilassa mikään meriitti, mitä on tehnyt. Kauan kiven sisässä olleet oppivat silti pitämään puoliaan.

— Muille täytyy tehdä selväksi, ettei yli saa kävellä. Väkivalta on helpoin ja nopein tapa. Jotkut mielistelevät nimimiehiä, eli vaikutusvaltaisia vankeja. Minusta ei koskaan ollut mielistelemään muita.

Vankilassa muiden suhtautuminen riippuu siitä, minkälainen ihminen on. Jani oli vankilaan tullessaan pienikokoinen ja kertoo joutuneensa välillä muiden jalkoihin. Tilanne helpottui, kun hän alkoi treenata ja hankkia lihaskuntoa. Jos on fyysiseltä olemukseltaan uskottava, vaikeuksilta on helpompi välttyä. Toisaalta taas jos on reilu muita kohtaan, saattaa saada heidät puolelleen.

— Vankilassa vallitsee omanlaisensa reilun pelin henki. Jos heikompaa alistetaan, toiset puuttuvat siihen. Jos joku tarvitsee apua, häntä autetaan. Esimerkiksi jos jollakulla ei ole tupakkaa, sitä etsitään hänelle koko porukan voimin.

Nuorilla vangeilla on Janin mukaan usein tarve todistella itseään. Silti he selviytyvät iäkkäitä vankeja paremmin. Iäkkäiden on vaikeampi sopeutua vankilamaailmaan, jos heillä ei ole aiempaa rikostaustaa.

Vankiyhteisössä on monia kirjoittamattomia sääntöjä: Älä sotke itseäsi muiden asioihin. Älä ilmianna ketään, missään tilanteessa. Maksa velkasi. Älä varasta muilta vangeilta. Käytä harkintaa, kun puhut muiden asioista.

Mitä tahansa vankien välillä tapahtuukin, sitä ei kuulu kertoa eteenpäin. Lievää vasikointia ei ole olemassa. Ongelmat selvitetään oman porukan kesken. Jos joku ei osaa käyttäytyä yhteisössä, hänet ajetaan siitä pois.

— Vankilassa pärjää, jos noudattaa yhteisön pelisääntöjä. Muilutus on harvinaista. Tarkoitus on kuitenkin elää yhdessä. Jos toinen ei ole tehnyt mitään väärää, hänet täytyy jättää rauhaan.

Hupiväkivalta ei kuulunut vankilan koodistoon. Vaikka väkivalta onkin monissa tilanteissa sallittua, sitä ei tule käyttää ilman syytä.

— Riihimäellä oli aikoinaan vanki, joka haastoi riitaa usein ihan huvikseen. Hän päätyi lopulta lisko-osastolle, koska sai muiden vankien vihat niskoilleen.

Lisko-osasto tarkoittaa vankien kielellä osastoa, jonne vangit laitetaan, kun he eivät ole turvassa muiden parissa. Liskolle voivat joutua myös esimerkiksi seksuaalirikolliset, jos heitä yritetään asuttaa muiden vankien kanssa.

— Lapsiin ja naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vankiyhteisössä hyväksyttyä, Jani sanoo.

Jani kertoo yhä kunnioittavansa vankimaailman sääntöjä ja arvoja.

Sellin yksinäisyydessä omat ajatukset kävivät tutuiksi. Jani oppi tuntemaan itsensä aiempaa paremmin.

Ensimmäistä kertaa Jani pääsi lomalle kahdeksan vuoden lusimisen jälkeen. Ulkomaailma tuntui jännittävältä. Teknologia oli kehittynyt valtavasti. Ensimmäinen loma oli kuin olisi astunut scifi-elokuvan keskelle. Jani muistaa, kuinka innoissaan hän oli siitä, että kännykällä pystyi ottamaan valokuvia.

Nyt kaikilla on jo käytössään älypuhelin. Jani on innostunut myös Facebookista, joka on hänelle aivan uusi juttu.

— En ollut käynyt 13 vuoden aikana itse pahemmin lainkaan netissä. Avovankilassa minulle opetettiin, kuinka tehdä sähköposti, mutta siihen se aika lailla jäikin.

Yksi avovankilan tarkoituksista on sopeuttaa pitkäaikaisvangit pikkuhiljaa takaisin vapauteen. Esimerkiksi puhelinta saa käyttää muutaman tunnin iltaisin. Ovia ei lukita yöksi, mutta vankilan alueella täytyy pysyä.

Suljetun vankilan jälkeen Janin oli vaikea sopeutua avopuolelle. Muut asukkaat eivät aina noudattaneet sitä koodistoa, johon Jani oli tottunut.

— Avovankilaan tulee paljon ensikertalaisia, jotka eivät ymmärrä vankilan sääntöjä. Siellä olevat saattavat vasikoida herkemmin tai varastaa muilta. Tuomiot ovat lyhyitä, joten asukkaat vaihtuvat usein.

Nykyään koevapaudessa oleva Jani käy koulua ja opiskelee oppisopimuksella puutarhuriksi. Riihimäellä lukio jäi kesken aivan viimeisillä metreillä. Opiskelumahdollisuuksien on tarkoitus auttaa vankeja löytämään tapoja selvitä ulkomaailmassa ilman rikoksiin turvautumista.

— Se on hyvä puoli vankilassa, että on mahdollisuus opiskella, Jani sanoo.

Moni vankilasta vapautunut kokee menneisyyden leimaavan heitä liikaa ihmisinä. Ihminen tekee rikoksen, ei rikos ihmistä. Jani ei jaksa ahdistua muiden mielipiteistä.

— Mielestäni se on ihan ymmärrettävää, että ihmisillä on ennakkoluuloja, jos on tällaista mennyt tekemään. Omien tekojen kanssa on vain elettävä.

Vaikka koevapaudessa on edelleen noudatettava kotiintuloaikoja ja tehtävä asiat ennalta sovittujen aikataulujen mukaan, Jani kertoo nauttivansa jokaisesta hetkestä. Vankilan jälkeen vapautta osaa arvostaa eri tavalla.

— Miten muuten sinun linnareissusi meni? Jani kysyy minulta, kun puhumme illalla puhelimessa.
Sen tarinan voikin lukea Kouvolan Sanomien sunnuntailiitteestä tai digilehdestä.

Janin nimi on muutettu.

[susikoira roi]

Toivon tsemppiä ihan aikuisten oikeesti tälle kaverille.
Aika näyttää...