Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/185f ... 10434a0a19
Ossi, 38, ryösti pankin veitsellä uhaten vuonna 2012 – jätti päihteet ja työskentelee nykyään projektipäällikkönä
Tänään klo 20:29
Ossi Rantala istui kiven sisässä kahdeksan vuotta.
Pankkiryöstön tehnyt ja vahvoja huumeita viisitoista vuotta käyttänyt
Ossi Rantala, 38, istui kiven sisässä kahdeksan vuotta.
Tuomioita tuli törkeistä huumausainerikoksista ja lievemmistä huumausainerikoksista sekä 2012 törkeästä ryöstöstä, kun Rantala hyppäsi naamioituneena polkupyöränsä selkään veitsi taskussa ja ryösti teräaseella uhaten pankkikonttorin Helsingin keskustassa keskellä päivää, lounasaikaan.
Rahaa piti saada huumeisiin ja velkoihin. Rantala oli ryöstöhetkellä alkoholin ja heroiinin vaikutuksen alainen.
– Moottoripyöräpoliisi pisti aseella uhaten polvilleen minut Hietaniemen hautausmaan vierellä. Jäin kiinni puolisen tuntia ryöstöstä, Rantala muistelee vain seitsemän vuotta sitten tapahtunutta kulminaatiopistettä hänen elämässään.
Tänään hän on uusioperheessä kolmen lapsen isä ja toimii päihdetyöntekijänä ja projektipäällikkönä ja tarjoaa apuaan terapeuttina ja kokemusasiantuntijana.
Alkoholismi, päihderiippuvuus, peliriippuvuus ja niiden kautta tuleva rikollinen elämä ovat sairauksia, joista ihminen voi parantua.
– Tämä on ollut minun sairauteni, päihderiippuvaisen ihmisen polku, mikä täytyi käydä. Olen pahoillani tuskasta ja traumoista, mitä olen aiheuttanut. Nyt autan ihmisiä ja saan siitä suurta tyydytystä, istuvassa puvussa rauhallisesti keskusteleva Rantala kertoo.
– Se stoppi oli elokuussa 2013, kun Sörkässä lopetin opiaattikorvaushoidon. Tajusin, että aineiden käytön lopettaminen on ensimmäinen tehtävä asia ja ainoa tie pohjalta ylös, vankilasta kesällä 2014 vapautunut Rantala kertoo.
Vapauduttuaan hän retkahti vielä kolmeksi kuukaudeksi sivuluisuun, johon kuuluivat kokaiini, lääkkeet ja viina, mutta se jäi niihin kuukausiin.
– Se oli sitten siinä syntymäpäivänäni lokakuun lopulla 2014, kun lähdin Naantaliin hoitoon ja kuntoutukseni alkoi.
Kukaan ei kuunnellut
Rantalan tarina on tyypillinen avioerolapsen tie, jossa kukaan ei kuunnellut poikaa – ei ollut kättä, mihin tarttua. Lapsuus meni koulusta lintsaten Helsingin Malminrinteessä.
– Olin kuusivuotias, kun varastin kaupasta karkkia, sitten vein sukulaisteni taskusta rahaa. Murrosiässä jo varastelin paljon ja käytin kannabista ja ekstaasia, viinaa kului siinä ohessa. Olin syvällä huumeiden maailmassa ja tuomioita tuli huumausainerikoksista ja rattijuopumuksista. Törkeä huumausainerikos toi sitten kaikkien kanssa viiden vuoden tuomion, josta istuin Keravalla puolet.
Kiven sisään Rantala joutui vielä parikin kertaa 2–3 vuoden tuomioihin.
Tänään hän antaa vankilan terapeuteille, hoitohenkilökunnalle ja vertaistuelle kiitosta, kun se apu kiven sisässä viitoitti toipumisen alkuun.
Ristiäiset ja häät yhdessä
Repaleisen rakkauselämän koko nuoruutensa viettänyt Rantala löysi rakkauden sosiaalialaa opiskelevasta naisesta.
Pari meni naimisiin ja esikoinen kastettiin samaan aikaan marraskuun lopulla 2015. Vaimolla oli aiemmasta suhteesta pari vanhempaa lasta ja äiti oli myös raitis alkoholisti.
– Tapasimme, tai suhteemme alkoi, Facebookissa, ja se johti tapaamisiin.
Nyt uusperhe asuu Kirkkonummella.
– Olen vaimoni 12-vuotiaalle kertonut taustani ja rikokseni suoraan ja yksi tärkeimmistä tehtävistäni on olla vastuullinen, rakastava isä. Tärkeä asia omalla polullani on ollut se, että työllistyin nopeasti, se toi voimaa ja itsetuntoa. Iloa elämään tuo perheen ja työn lisäksi kalastus ja frisbee, Rantala sanoo.
– Apua löytyy, kun päätös rikollisen ja päihteiden täyttämän elämän jättämiseksi on tehty. Alkoholismi, päihderiippuvuus, peliriippuvuus ja niiden kautta tuleva rikollinen elämä ovat sairauksia, joista ihminen voi parantua, Rantala tsemppaa.