Eläinsuojelurikoksia

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Samarina
Martin Beck
Viestit: 802
Liittynyt: Ti Touko 22, 2007 6:19 pm
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Samarina »

Ja koiran luonteen lisäksi omistajien viitseliäisyydestä. Jos koiran kanssa jaksaa harrastaa ja aktiovoida koiraa, niin tuskin tulee mitään ongelmaa, mutta jos omistajien elämässä bilettäminen on etusijalla, pahimmillaan tuo voi olla melkoinen aikapommi. Siperianhuskyt on muuten kovia ulvomaan yksinäisyyttään, mitä naapurit tuskin kovin korkealle arvostaa. Itse en siperialaista pieneen kaksioon ottaisi.

Aikoinaan opiskelupaikkakunnalla kävin tutustumassa kämppään, jossa oli asunut juhlimiseen mieltynyt pariskunta. Ja koska heidän koiralla, (saksanpaimenkoira) oli, ilmeisesti tekemisen puutteesta johtuen, tapana yksin jäädessään tuhota kodin irtaimistoa, luonnollista oli ollut sitoa se kettingillä vessaan. Vessan ovenpielissä olevista kettinginjäljistä päätellen koira oli ilmeisesti temponut itseään eteiseen haukkumaan joka kerta kun joku oli kulkenut rapussa. Tästä haukkumisesta johtuen pariskunta joutuikin sitten muuttamaan pois. Ja samoin noista vessaan jääneistä kettinginjäljistä pystyi päättelemään, että ei ollut yksi eikä kaksi kertaa kun koira oli siellä ollut kiinni.
serialist
Olivia Benson
Viestit: 746
Liittynyt: To Touko 22, 2008 9:53 am

Viesti Kirjoittaja serialist »

tuollaiset ovat hyvin ikäviä tapauksia.. Useimmiten se vielä menee niin, että äiti ja isi ei antanu kotona asuessaan ottaa lemmikkiä ja sitten heti kun saa oman kämpän niin ei muuta kuin lemmikin hankintaan, ja ikävän usein ne jää hoitamatta..

On sellainenkin tapaus, jossa 16 -vuotiaalla tytöllä oli pieni saksanpaimenkoiran tapainen pentu, jota se piti poissaollessaan ikkunoidulla terassilla (siitä mennään sisällekin, vähän kuin rivitalo) johon paistaa täysillä aurinko. Naapurit ovat käyneet sanomassa hänelle asiasta ja jopa ilmoittaneet eläinsuojeluyhdistykselle tästä koiran tapauksesta, mutta yhdistys sanoi voivansa vain käydä neuvomassa tyttöä ilman että vievät koiran pois jota he eivät voi kuulemma tehdä. Tyttö ei silti ottanut neuvosta kuuleviin korviinsakaan ja meinaa hankkia nyt toisen koiran (!). Vaikka pennulla olisi siinä terassilla vettä, niin äkkiäkös se haihtuu auringon paahteessa. Eikä mikään vesi vie sitä kuumuutta, yksinäisyyttä ja pahaa oloa pois. Siinä terassilla se koira ilmeisesti eli päivät omissa ulosteissaankin. Joskus pentu ollut jopa 12 tuntiakin yksin. EI NÄIN.
A good way to threaten somebody is to light a stick of dynamite. Then you call the guy and hold the burning fuse up to the phone. "Hear that?" you say.
"That's dynamite, baby.".
- Jack Handy -
albaanisissi
Frank Drebin
Viestit: 382
Liittynyt: Ma Syys 10, 2007 8:59 pm

Viesti Kirjoittaja albaanisissi »

tossa on mun viereisen kämpän takapihalla joku sekarotunen ollu vuosia kiinni ketjus enkä oo ikinä nähny sitä lenkille vietävän (11kk asunu täs) :( tai yleensäkkää yhtään mihkään tosta takapihalta, 24/7 kiinni siinä. eläinsuojelusta sanottiin et voi voi ja oon useemman kerran sanonu naapurille et käy vittu ees kerran viikos kuskaamas sitä edes pienen lenkin et silläki ois jotain vaihtelua. itella on kädet täynnä oman koirankas ja ny ku pääsi taas töihin ni ei jaksa enää kyl toisten koiria alkaa lenkkeilyttään. oon miettiny et miten sen sais nätisti ja huomaamattomasti päästettyä päiviltä ku ei parempi seki olis ku aina tossa :( yhellä tutulla on kaks isoo koirasutta joita ei kas viedä lenkille lainkaan, kerrostalon pihaan tupakille ja kusetetaan rapun viereen ja takas sisälle :( herra on sellanen sekopää etten viitti alkaa sille mitään sanoon mut sääliks käy niitäki.
This one time, i shot a guy to his adams aple just to see how long it takes to him to die. I was with other guy and we had 15 dollar bet on it, i lost. It tooked a few minutes, he drowned in hes own blood actually.
-richard kuklinski-
esmes-
Javier Pena
Viestit: 1817
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Viesti Kirjoittaja esmes- »

näitä ikänsä kettingin päässä räksyttäviä koiria maaseudulla riittää. sanotaan että eläimillä olisi maalla paremmat oltavat, mutta.. tallikissat lisääntyy holtittomasti ja elää puolivillinä, koiratkaan ei ikinä sosiaalistu kun niiden ainoa kontakti on kun joku tuo ruokaa tai lapset kivittää. maatalossa vaan kuuluu olla turre ketjun päässä, kun on aina ollut, ja samaten mirrit navetassa. jotenkin tuntuu että tällainen eläintenpito on jotenkin hyväksyttävää maaseudulla. vaikea kenenkään kaupunkilaisen on sinne mennä sormea heristelemään. jos jotakin suoraa toimintaa käytettäisiin, ni tällaisia kouluttamattomia ja aggressivisia koiria olisi hankala minnekään sijoittaa.
tietysti iso osa koirista asuu ihan onnellisesti maalla, ja kissatkin, muttei se silti mikään onnela ole aina sekään.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
Samarina
Martin Beck
Viestit: 802
Liittynyt: Ti Touko 22, 2007 6:19 pm
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Samarina »

Aika vanhaa yleistystä :wink: Mä olen viimeksi nähnyt koiran kettingissä maalla omassa lapsuudessani joskus 70-luvun lopulla.. Ja olen sentään asunut maalla lähes koko ikäni. Liekö sitten susien lisääntyminen vaikuttanut asiaan. Enkä lähialueella tiedä yhtään aggressiivista koiraa. Kouluttamattomiahan ne ovat, mutta suurin osa siitä huolimatta hyvin käyttäytyviä, tervepäisiä metsästyskoiria. Muutaman vanhemman papan tiedän, joiden kanssa on tuosta koiranpidosta tai lähinnä liikunnan puutteesta jouduttu mainitsemaan. Mutta jos on ikänsä omistanut ajokoiran, niin ottaahan se koville myöntää, ettei voimat enää riita lenkittää energistä metsästyskoiraa. Meillä naapurissa oli tuollainen 75v vaari, joka saatiin ylipuhuttua, ettei ottaisi enää uutta ajokoiraa, kun ei ole voimia sitä liikuttaa, eikä käydä metsällä. Nykyisin se käykin sitten lähes päivittäin puhuttelemassa ja rapsuttelemassa meidän koiria kun on niin tottunut siihen.

Mua on pidemmän aikaa hämmästyttänyt se, että on ihan yleinen käsitys, että koira on onnellinen vain jos se saa viettää päivät neljän seinän sisällä sohvalla maaten. Joku kaupunkilainen pitäisi varmaan minuakin eläinrääkkääjänä, meillä kun koirat on kesäisin ulkona tarhassa työpäivien ajan ja lämpimillä ilmoilla jopa öisinkin. Ei sen takia, että niistä olisi riesaa, vaan että niillä olisi mukavampi olla. Talossa kun lämpimillä ilmoilla lämpötila saattaa olla lähellä 30 astetta. Toki niiden kanssa käydään lenkeillä ja kesäisin uimassa, mutta satunnaisesti ohimenevä kaupunkilainenhan tietysti vetää johtopäätöksen ulkokoira=yksinäinen, hylätty koira. Mutta itse olen sitä mieltä, että onhan se mukavempi olla ulkona, missä saa tehdä tarpeet kun huvittaa, kaivaa monttuja, haudata luita ja seurailla kyläläisten puuhia kuin mitä istuskella sisällä jalat ristissä parhaimmillaan 10 tuntia ja parhaimmillaan pienessä näyttelyhäkissä. Tuo sisähäkitys kun kuitenkin tuntuu olevan ihan yleisesti hyväksyttyä "ettei koira paikkoja tuhotessaan loukkaa itseään".

Kissojen osalta tuo ongelma on kyllä totta, mutta ei vaan maaseudulla. Jostain syystä ihmisillä on se käsitys, että kissa jotenkin kärsii siitä, että se kastroidaan. Kun se ei saa kokea äitiyden onnea tai jotain. Vuosi sitten olin mukana loukuttamassa erään kerrostalon alueelta näitä "äitiyden kokemisen" tuloksia. Saldo oli kahden päivän ajalta 25 kissaa, joista suurin osa jouduttiin lopettamaan täysin villiintyneinä. Vain nuorimmat kissat säästyivät ja saivat uuden kodin.
serialist
Olivia Benson
Viestit: 746
Liittynyt: To Touko 22, 2008 9:53 am

Viesti Kirjoittaja serialist »

Jos minulla olisi mahdollisuus, pitäisin koiraani enemmän ulkona (aitauksessa yms) mutta kun vielä sitä mahdollisuutta ei ole. Kerrostalossa asutaan, mutta lenkkeilen koiran kanssa 4-5 kertaa päivässä (en rääkkilenkkejä vaan kävellään, touhutaan jne.) Kyllähän tuosta kerrostalo -koira tulee, mutta hyvin ne pärjää kerrostaloissakin. Aina kun matkaamme kotipaikkakunnalle kyläilemään, siellä on mökkiä, takapihaa ja vaikka mitä missä saa olla ja möllittää niin paljon kuin sielu sietää! En halua pitää koiraani työ/koulupäivää pidempää sisällä yhteen putkeen.

Se on valitettavaa, että jotkut luulevat koiran pärjäävän paremmin sisällä kuin ulkona. Joillakin roduilla näin ehkä onkin, mutta jos ajatellaan ei-niin-erikoisia-rotuja (olipa epäselvästi ilmaistu mutta koittakaa ymmärtää flunssaista.:D) Mielestäni koira saa olla pihalla vaikka koko elämänsä kunhan sillä on perustarpeet saatavilla: vettä, ruokaa ja kuiva suoja. Jos koira on täysin ulkokoira eli on talvetkin pihalla, niin kyllähän sillä täytyy olla lämminkin suoja. Ei nyt välttämättä pattereilla lämmitetty mutta tuulelta ja kylmältä kostealta suojattu kuitenkin. Ja kesäisin varjopaikka on ehdoton! Tottakai seurakin on hyvä juttu ettei koira eristy ja ala pelkäämään/vihaamaan muita ihmisiä/eläimiä.
A good way to threaten somebody is to light a stick of dynamite. Then you call the guy and hold the burning fuse up to the phone. "Hear that?" you say.
"That's dynamite, baby.".
- Jack Handy -
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6783
Liittynyt: La Marras 10, 2007 9:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

^ Pakko edelliseen liittyen kertoa kevennys rankka-aiheiseen ketjuun:

Sukulaisperheeni vesa kasvattaa tahollaan ajokoiria ja yksi koirista asuu hänen vanhemmillaan. Koira (narttu) asuu suurimman osan ajasta omakotitalon takapihalla lämmitetyssä, ikkunallisessa kopissa jonka ympärillä on suurehko aitaus. Perheen emäntä pääsi tarkkailemaan viime keväänä (kyse oli ensimmäisistä hieman aurinkoisemmista kevätpäivistä), satuttuaan sopivasti keittiön ikkunaan, kuinka narttu veti peittonsa ulos kopistaan, asetti sen korokkeelle koppinsa ulkopuolelle ja oikaisi itsensä sen päälle siten, että suuntasi kuononsa aurinkoa kohti. Raukka oli tietysti katsonut kopistaan, että aurinko paistaa, muttei ollut tajunnut varmistaa ennen projektiaan, mikä tuulisuustilanne on: kylmä viima puhalsi pihalla, saaden nartun nousemaan ylös, värisyttelemään itsekseen ja kömpimään peitto hampaissaan takaisin koppiin. Emäntä oli soittanut äidilleni saman tien, oli todennut puhelimessa että oli pakko soittaa jollekin ihan vaan varmistuakseen ettei ole tulossa hulluksi :D
serialist
Olivia Benson
Viestit: 746
Liittynyt: To Touko 22, 2008 9:53 am

Viesti Kirjoittaja serialist »

HAHA. Mainio! Meidän vanha pikimusta noutaja uros ihan tarkoituksella meni makaamaan kesäisin aurinkoon, siinä se sitten köllötteli aikansa ennen kuin kuumuus voitti ja varjo paikka houkutteli. :D
A good way to threaten somebody is to light a stick of dynamite. Then you call the guy and hold the burning fuse up to the phone. "Hear that?" you say.
"That's dynamite, baby.".
- Jack Handy -
Howler
Axel Foley
Viestit: 2291
Liittynyt: Ti Syys 04, 2007 10:42 am

Viesti Kirjoittaja Howler »

^ Meidän chihulla ihan sama juttu, aurinkoa palvoo ja löhöilee siitä niin paljon kuin vain voi, kunnes on välttämätön pakko lähteä viileään. Saunassakin tykkää olla (ja ei, en ole niin vastuuton että antaisin koiran kovin pitkään saunassa olla kanssani, hetken vain kun se itse sinne tulee ja itse pyytää pois). Toinen juttu, mitä meidän koira inhoaa, on sade. Sadekelillä ei lähtisi ulos ei niin millään (tällöin pitää välistä vähän pakottaa liikkeelle, pakkohan ulkona on tarpeilla käydä). Ja suihkusta ei tykkää yhtään, mutta sen verran ollaan edistytty ettei se suihku ole niin kamala, että pitää juosta karkuun, vaan voi seisoa paikallaan ja katsoa minua syyttävästi...
serialist
Olivia Benson
Viestit: 746
Liittynyt: To Touko 22, 2008 9:53 am

Viesti Kirjoittaja serialist »

Meidän noutaja (ei siis sama josta aikaisemmin puhuin) rakastaa vettä niinkuin sille rodulle on tyypillistäkin. Sateella kaikkein parasta on seisoa rännistä putoavan veden alla. Mutta noh, kastuisihan sitä muutenkin. :D Lätäkköön tippuvat sadepisaratkin ovat niin jännä juttu että ihan täytyy jäädä tuijottamaan.

Mutta asiasta asiaan. Onko teistä kukaan koskaan joutunut huomauttamaan jollekin eläimen omistajalle väärästä kohtelusta tai vastaavasta, ja jos on niin minkälaisesta tilanteesta oli kysymys? Ja oliko viranomaisia pyydetty puuttumaan..? Olisi kiva kuulla jos muutkin kuin viranomaiset (joista harvemmin ilmeisesti on hyötyä) ovat tehneet jotakin eläimen hyväksi niin että loppu hyvin, kaikki hyvin. :) Onnelliset eläintarinat ovat mainioita.

Tämä on niin suloinen että on pakko kertoa kun mieleen juolahti.:D Erään suuren luonnon katastrofin jälkeen eräs virtahevon poikanen jäi ilman emoa, mutta hetken päästä kuitenkin lyöttäytyi yhteen kilpikonnan kanssa ja ne pelastettiin sitten yhdessä eläinten pelastusleirille ja ovat kai vielä nykyäänkin yhdessä. Siis mikäli jos ovat hengissä.
A good way to threaten somebody is to light a stick of dynamite. Then you call the guy and hold the burning fuse up to the phone. "Hear that?" you say.
"That's dynamite, baby.".
- Jack Handy -
apollo
Christopher Lorenzo
Viestit: 1585
Liittynyt: La Heinä 14, 2007 4:09 am

Viesti Kirjoittaja apollo »

Lemmikkieläin joutuu tuotantoeläintä useammin huonon hoidon uhriksi.
Viime vuonna tehtiin yli 3 500 tarkastusta, jotka perustuivat epäilyihin eläinsuojelusäännösten laiminlyönnistä. Tarkastuksista 2 000 kohdistui tuotantotiloihin ja 1 500 lemmikkieläimiin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoo, että tarkastuksissa lähes joka toisessa havaittiin laiminlyöntejä, jotka määrättiin korjattaviksi. Muutosta aiempiin vuosiin ei ole tapahtunut.

Eläinsuojelun kannalta vakavien laiminlyöntien uhrina ovat useimmin lemmikkieläimet. Vakavia laiminlyöntejä havaittiin lemmikkieläinten kohdalla 13 prosentissa tapauksista, tuotantoeläinten kohdalla vain 4 prosentissa.

Ero selittyy tuotantoeläinten valvonnalla. Tuotantoeläimiä näkevät tiloilla työssään käyvät ulkopuoliset ihmiset, mutta lemmikit saattavat mennä huonoon kuntoon kenenkään huomaamatta.

http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=1&d=35025
esmes-
Javier Pena
Viestit: 1817
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Viesti Kirjoittaja esmes- »

Samarina kirjoitti:Aika vanhaa yleistystä :wink: Mä olen viimeksi nähnyt koiran kettingissä maalla omassa lapsuudessani joskus 70-luvun lopulla.. Ja olen sentään asunut maalla lähes koko ikäni.
mäkin olen asunut maalla 4/5 elämästäni ja takkuisia kettinki-koiria oon nähny viimeksi viime kesänä. että kyllä niitä siellä on. eipä ole asiat paremmin kaupungissakaan jos joutuu pitkän päivän pienessä asunnossa istumaan ja odottelemaan (jalat ristissä) omistajaa.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
Rezah
Christopher Lorenzo
Viestit: 1581
Liittynyt: To Kesä 14, 2007 7:04 pm

Viesti Kirjoittaja Rezah »

Tuo tuotanto- ja lemmikkieläinten ero johtuu varmasti myös siitä, että tuotantopuolella lain määräämät minimisäädökset ovat suurimmalta osin niin naurettavan pieniä, että isotkin laiminlyönnit menevät läpi.
There are no crimes behind enemy lines
apollo
Christopher Lorenzo
Viestit: 1585
Liittynyt: La Heinä 14, 2007 4:09 am

Viesti Kirjoittaja apollo »

Rezah kirjoitti:Tuo tuotanto- ja lemmikkieläinten ero johtuu varmasti myös siitä, että tuotantopuolella lain määräämät minimisäädökset ovat suurimmalta osin niin naurettavan pieniä, että isotkin laiminlyönnit menevät läpi.
Eiköhän se ero johdu siitä, ettei lemmikkieläinten pitoa juurikaan valvota. Montakohan kesäkissaa tänäkin kesänä on otettu.. Pitäisivät niistä pikkupuudeleistaan huolen kun niistä niin kovasti pitää päästä juttelemaankin. "mites se teidän hauva jaksaa"? "Hyvinhän se, tuolla makaa paskassa, muttei jaksa viedä ulos."

Mun karkean arvion mukaan 50% suomen lemmikeistä pitäisi lopettaa ja kissoista vielä suurempi osuus. Mun mielestä osoittaa ihmisen tyhmyyttä puhua jostain omista "rakkaista" puudeleista yms. Ei jaksa ymmärtää etteikö ihmisillä olisi omasta elämästä kerrottavaa, vaan aina siitä omasta ihanasta hauvelista. Keräisivät ne hauvansa paskat edes pussiin jos niitä ulkoilluttavat (lakikin näin määrää).

Niin ja tuli varmaan selväksi, etten ole mikään eläinrakas. Tosin se melkeinpä vituttaa, että elukat tuntuu tykkäävän musta. Aina kun menee jonnekkin kylään, missä eläimiä, niin tovin päästä on joku kissa puskemassa päin tai joku koira nylkyttämässä jalkaa :evil:
serialist
Olivia Benson
Viestit: 746
Liittynyt: To Touko 22, 2008 9:53 am

Viesti Kirjoittaja serialist »

Moni eläimen kaltoinkohtelu johtuu liiasta rakastamisesta. Rakastaa saa ja pitääkin, mutta rajansa kaikella. Kunhan eläin saa sen minkä tarvitsee, kuten suojaa, ruokaa yms. Perustarpeet aivan kuin ihminenkin. Lemmikistään huolta pitäminen on rakastamista. Itse olen hyvin eläinrakas, mutta ymmärrän rajani ja lemmikkini tarpeet. Tiedän mitä se tarvitsee ja mitä ei.

Sitä minä en ymmärrä, että paikoille jossa saa ja mielellään pitäisikin ulkoiluttaa koiria, jotkut piilottelevat mm. myrkytettyjä lihapullia. Täytyy ihmisen tosissaan vihata koiria kun heidän ns. reviirilleen pitää vielä tulla myrkyttämään. Rotanmyrkkyä lihapullaan ja eikun menoks. Eihän kukaan vie lastentarhaankaan myrkytettyä jätskiä kun ei tykkää lapsista. Joo, ehkäpä huono vertaus, mutta joka tapauksessa. En ymmärrä miksi koiria täytyy väkisin myrkyttää vaikka liikkuvat niille tarkoitetuissa paikoissa. Jos itse näen joskus (toivottavasti en!) jonkun myrkyttäjän, voin vannoa että asia ei jää siihen. Onhan noista kai ihan poliisijuttujakin joskus tullut.. hyvä niin jos on.
A good way to threaten somebody is to light a stick of dynamite. Then you call the guy and hold the burning fuse up to the phone. "Hear that?" you say.
"That's dynamite, baby.".
- Jack Handy -
Vastaa Viestiin