Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Muistelen lukeneeni, että Assman ei ole ollut suomessa Kyllikki Saaren murhan aikaan.
Kyllikin murhan takana on varmasti paikkakuntalainen.
Onhan niitä kaiken maailman tunnustajia, jotka näkee unta ja kertovat, että uni onkin totta. Mielikuvitus laukkaa.
Kyllikin murhan takana on varmasti paikkakuntalainen.
Onhan niitä kaiken maailman tunnustajia, jotka näkee unta ja kertovat, että uni onkin totta. Mielikuvitus laukkaa.
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Kaikenlaisia sarjatunnustajia on tämänkin tapauksen ympärillä pyörinyt. Epäluotettava Assman mukaanluettuna. Eräskin vanki tunnusti murhanneensa Kyllikin, jotta pääsisi pelkkää uteliaisuuttaan töllistelemään Kylikin suohautaa Isojoella. Murhan kanssa vangilla ei ollut mitään tekemistä. Sairasta huvia!
Hän on paljastanut vain yhden kerran nimensä alkuperän...
-
- Alokas
- Viestit: 6
- Liittynyt: La Joulu 24, 2016 1:15 pm
- Irene Huss
- Nikke Knakkertton
- Viestit: 182
- Liittynyt: To Maalis 06, 2014 1:37 am
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005213177.html
Kattava ja mielenkiintoinen juttu:
Hirvittävä löytö suohaudasta päätti kuukausien etsinnät: Kyllikin pää ja hartiat oli peitetty omalla takilla
Se tapahtui 17. toukokuuta 1953.
Oli viileähkö mutta aurinkoinen kevätilta, kun Kyllikki Saari, Isojoen seurakunnan papinkanslian apulainen, lähti pyörällä seuroista kohti kotiaan.
Kotiinsa hän ei koskaan tullut. Isä odotteli 17-vuotiasta tytärtä aikansa, mutta päätteli sitten tämän menneen yöksi ystävättärensä luokse.
Kyllikki Saaren murha on Suomen rikoshistorian kuuluisin henkirikos – ja yli 60 vuoden jälkeen yhä selvittämättä.
Oheinen juttu on julkaistu Ilta-Sanomien Rikos-erikoislehdessä huhtikuussa 2013.
Neitojen tiet erosivat Meijerin risteyksessä
Kyllikki Saari oli lähtenyt Seuroista Kortteenkylän kansakoululta yhdessä parhaimman ystävänsä Maijun kanssa.
Kello oli kymmenen sunnuntai-iltana 17.5.1953. Vajaan kahdenkymmenen kilometrin matka tyttöjen koteihin kulki kirkonkylän läpi ja synkkiä metsän reunustamia teitä.
Kyllikki oli maatalon tytär Heikkilän kylältä. Hänet tunnettiin hyväntahtoisena ja ujona, jumalaapelkäävänä tyttönä, joka ei pitänyt itsestään turhaa melua.
Päivällä aiemmin heikko sadealue oli liikkunut maan keskiosan yli koilliseen. Myös Isojoella oli satanut. Tuuli oli vienoa, se puhalsi nelisen metriä sekunnissa.
Viilamon kylässä asuva ystävä pyysi Kyllikkiä kotiinsa yöksi, ettei kummankaan olisi tarvinnut pyöräillä yksin kotiin.
Usein Kyllikki menikin seuroista ystävänsä luokse, mutta tuona iltana neitojen tiet erosivat Meijerin risteykseksi kutsutussa paikassa noin puoli yhdentoista aikaan.
Eino Saari oli tytärtään odoteltuaan mennyt nukkumaan ajatellen, että Kyllikki oli taas mennyt Viilamoon yöksi.
Seuraavana aamuna, maanantaina, Kyllikki Saari ei ilmestynyt työpaikalleen kirkkoherrankansliaan.
Tiistaina isä teki katoamisilmoituksen poliisille. Aluksi etsinnät olivat pienimuotoiset ja lähinnä Meijerin risteyksen tienoilla, mutta jo loppuviikosta laajoihin etsintöihin osallistui yli 600 miestä.
Kyllikki Saari tunnettiin hyväntahtoisena ja ujona, jumalaapelkäävänä tyttönä, joka ei pitänyt itsestään turhaa melua.
Päivällä aiemmin heikko sadealue oli liikkunut maan keskiosan yli koilliseen. Myös Isojoella oli satanut. Tuuli oli vienoa, se puhalsi nelisen metriä sekunnissa.
Viilamon kylässä asuva ystävä pyysi Kyllikkiä kotiinsa yöksi, ettei kummankaan olisi tarvinnut pyöräillä yksin kotiin.
Usein Kyllikki menikin seuroista ystävänsä luokse, mutta tuona iltana neitojen tiet erosivat Meijerin risteykseksi kutsutussa paikassa noin puoli yhdentoista aikaan.
Eino Saari oli tytärtään odoteltuaan mennyt nukkumaan ajatellen, että Kyllikki oli taas mennyt Viilamoon yöksi.
Seuraavana aamuna, maanantaina, Kyllikki Saari ei ilmestynyt työpaikalleen kirkkoherrankansliaan.
Tiistaina isä teki katoamisilmoituksen poliisille. Aluksi etsinnät olivat pienimuotoiset ja lähinnä Meijerin risteyksen tienoilla, mutta jo loppuviikosta laajoihin etsintöihin osallistui yli 600 miestä.
Kului kaksi, Saaren perheelle pitkää kuukautta. Paikalliset marjastajat löysivät Lellunlähteestä polkupyörän.
Se oli sama pyörä, jonka selkään Kyllikki Saari oli noussut Kortteenkylän kansakoululla. Renkaiden venttiilit olivat auki, niin oli pyritty varmistamaan, että Pohjan kruunu -merkkinen pyörä uppoaisi.
Suohaudasta löytyi pahin mahdollinen
Vasta viitisen kuukautta myöhemmin alkoi tapahtumavyöry.
Kyllikki Saaren kenkä löytyi 10. lokakuuta noin kilometrin päästä pyörän löytöpaikasta. Likaisen kengän sisään oli tungettu miesten puuvillatrikoosukka ja hampaanjälkiä täynnä oleva kaulaliina.
Seuraavana päivänä etsijöiden ketjussa kulkenut vapaaehtoinen oli kaatua liukkaan pehmeän mättään päällä.
Hän tarttui kiinni vieressä kasvaneeseen nuoreen mäntyyn estääkseen kaatumisensa, mutta sen jäädessä käteen mies huomasi noin metrin mittaisen puun olevan kuiva.
Samalla löytyi Kyllikki Saari.
Murhaaja oli haudannut hänet suohon. Samaan metsään oli istutettu puita vain muutama viikko katoamisen jälkeen.
Puolitoista metriä pitkässä, puoli metriä leveässä ja 45 senttiä syvässä haudassa Kyllikki Saari makasi alaruumis alastomana.
Pää ja hartiat oli peitetty tytön omalla päällystakilla. Toinen puoli povesta näkyi alastomana, sillä murhaaja oli repinyt rintaliivien vasemman puolen irti. Kyllikki oli todennäköisesti joutunut myös seksuaalirikoksen uhriksi.
Tytön vatsa oli osittain auki. Noin metrin mittainen kuivunut mänty oli repinyt vatsapeitteet.
Hänen kasvonsa olivat häväistyt muodottomiksi: nenä ja poskiluut olivat murtuneet.
”Ketään ei ole henkirikoksesta syytetty eikä tuomittu”
Murhatutkinta kasvoi massiiviseksi. Poliisi sai tuhansia vihjeitä, johtolankoja oli useita satoja ja epäiltyjä pienen kylän verran.
Virkavalta epäili murhaajaksi yli 500:ttä miestä ja kuulusteli 5000:ttä ihmistä.
Pohjanmaalle virtasi vapaaehtoisia ympäri Suomen, sisäasiainministeriö myönsi erityistukea murhatutkintaan ja muualta Suomesta tuli Isojoelle poliiseja ratkaisemaan murharikosta.
Kansalaismielipide oli tiukka: poliisin piti ratkaista, kuka murhasi nuoren Kyllikki Saaren.
Yksityiset ihmiset ympäri Suomen keräsivät yhdessä rahaa yksityisetsivien palkkaamiseksi. Paine murhaajan kiinnisaamiseksi oli kova.
Rikosylikonstaapeli Tapani Tikkala kertoi kymmenen vuotta sitten, että hänen epäilemänsä mies oli jo kuollut.
Vuosien saatossa osa epäillyistä on riistänyt itseltään hengen. Epäselväksi on jäänyt, mikä osuus näissä epätoivoisissa ratkaisuissa on ollut epäilyksellä Kyllikki Saaren murhatyöstä.
– Itsemurhan tehneistä jää ikuisesti epäselväksi heidän osallisuutensa. Sitä heidän mahdollista rooliansa ei tietenkään voida koskaan lopullisesti selvittää, eikä sitä ole mitään syytä ryhtyä arvailemaankaan, sanoo rikostutkija Jari Neulaniemi. Hän muistuttaa, että Kyllikki Saaren kohtalo koskettaa hänen perheensä lisäksi myös epäiltyjen omaisia.
– Ketään ei ole Saaren henkirikoksesta syytetty eikä tuomittu. Kannattaa muistaa, että epäilyillä tekijöillä on myös elossa olevia omaisia, ja keskustelu Saaren murhaajan henkilöllisyydestä saattaa herättää heissäkin joitain tuntemuksia.
Jos video ei näy yllä olevassa ikkunassa, katso se täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/09 ... timatkalla
1950-luvulla poliisin suorittama rikostekninen osaaminen oli lapsenkengissä verrattuna nykypäivään.
– Nykyään poliisilla on käytössään DNA-, hiukkas-, karva- ja kuitututkimusosaamista, joista olisi todennäköisesti saattanut olla hyötyä Saaren tapauksen tutkinnassa. Sen ajan lehtileikkeitä katsoessa huomaa, että suohaudan reunalla on pieni lippusiimalla tai narulla eristetty alue, jonka ympärillä on kosolti ihmisiä, Neulaniemi sanoo.
Rikosteknisen osaamisen edistymisestä huolimatta on vaikea sanoa täysin varmasti, voitaisiinko Saaren kohtaloa silti vieläkään selvittää.
Lähteet Sanomien arkisto, Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1991, Hannes Markkula: Kuusi suomalaista murhaa.
Kattava ja mielenkiintoinen juttu:
Hirvittävä löytö suohaudasta päätti kuukausien etsinnät: Kyllikin pää ja hartiat oli peitetty omalla takilla
Se tapahtui 17. toukokuuta 1953.
Oli viileähkö mutta aurinkoinen kevätilta, kun Kyllikki Saari, Isojoen seurakunnan papinkanslian apulainen, lähti pyörällä seuroista kohti kotiaan.
Kotiinsa hän ei koskaan tullut. Isä odotteli 17-vuotiasta tytärtä aikansa, mutta päätteli sitten tämän menneen yöksi ystävättärensä luokse.
Kyllikki Saaren murha on Suomen rikoshistorian kuuluisin henkirikos – ja yli 60 vuoden jälkeen yhä selvittämättä.
Oheinen juttu on julkaistu Ilta-Sanomien Rikos-erikoislehdessä huhtikuussa 2013.
Neitojen tiet erosivat Meijerin risteyksessä
Kyllikki Saari oli lähtenyt Seuroista Kortteenkylän kansakoululta yhdessä parhaimman ystävänsä Maijun kanssa.
Kello oli kymmenen sunnuntai-iltana 17.5.1953. Vajaan kahdenkymmenen kilometrin matka tyttöjen koteihin kulki kirkonkylän läpi ja synkkiä metsän reunustamia teitä.
Kyllikki oli maatalon tytär Heikkilän kylältä. Hänet tunnettiin hyväntahtoisena ja ujona, jumalaapelkäävänä tyttönä, joka ei pitänyt itsestään turhaa melua.
Päivällä aiemmin heikko sadealue oli liikkunut maan keskiosan yli koilliseen. Myös Isojoella oli satanut. Tuuli oli vienoa, se puhalsi nelisen metriä sekunnissa.
Viilamon kylässä asuva ystävä pyysi Kyllikkiä kotiinsa yöksi, ettei kummankaan olisi tarvinnut pyöräillä yksin kotiin.
Usein Kyllikki menikin seuroista ystävänsä luokse, mutta tuona iltana neitojen tiet erosivat Meijerin risteykseksi kutsutussa paikassa noin puoli yhdentoista aikaan.
Eino Saari oli tytärtään odoteltuaan mennyt nukkumaan ajatellen, että Kyllikki oli taas mennyt Viilamoon yöksi.
Seuraavana aamuna, maanantaina, Kyllikki Saari ei ilmestynyt työpaikalleen kirkkoherrankansliaan.
Tiistaina isä teki katoamisilmoituksen poliisille. Aluksi etsinnät olivat pienimuotoiset ja lähinnä Meijerin risteyksen tienoilla, mutta jo loppuviikosta laajoihin etsintöihin osallistui yli 600 miestä.
Kyllikki Saari tunnettiin hyväntahtoisena ja ujona, jumalaapelkäävänä tyttönä, joka ei pitänyt itsestään turhaa melua.
Päivällä aiemmin heikko sadealue oli liikkunut maan keskiosan yli koilliseen. Myös Isojoella oli satanut. Tuuli oli vienoa, se puhalsi nelisen metriä sekunnissa.
Viilamon kylässä asuva ystävä pyysi Kyllikkiä kotiinsa yöksi, ettei kummankaan olisi tarvinnut pyöräillä yksin kotiin.
Usein Kyllikki menikin seuroista ystävänsä luokse, mutta tuona iltana neitojen tiet erosivat Meijerin risteykseksi kutsutussa paikassa noin puoli yhdentoista aikaan.
Eino Saari oli tytärtään odoteltuaan mennyt nukkumaan ajatellen, että Kyllikki oli taas mennyt Viilamoon yöksi.
Seuraavana aamuna, maanantaina, Kyllikki Saari ei ilmestynyt työpaikalleen kirkkoherrankansliaan.
Tiistaina isä teki katoamisilmoituksen poliisille. Aluksi etsinnät olivat pienimuotoiset ja lähinnä Meijerin risteyksen tienoilla, mutta jo loppuviikosta laajoihin etsintöihin osallistui yli 600 miestä.
Kului kaksi, Saaren perheelle pitkää kuukautta. Paikalliset marjastajat löysivät Lellunlähteestä polkupyörän.
Se oli sama pyörä, jonka selkään Kyllikki Saari oli noussut Kortteenkylän kansakoululla. Renkaiden venttiilit olivat auki, niin oli pyritty varmistamaan, että Pohjan kruunu -merkkinen pyörä uppoaisi.
Suohaudasta löytyi pahin mahdollinen
Vasta viitisen kuukautta myöhemmin alkoi tapahtumavyöry.
Kyllikki Saaren kenkä löytyi 10. lokakuuta noin kilometrin päästä pyörän löytöpaikasta. Likaisen kengän sisään oli tungettu miesten puuvillatrikoosukka ja hampaanjälkiä täynnä oleva kaulaliina.
Seuraavana päivänä etsijöiden ketjussa kulkenut vapaaehtoinen oli kaatua liukkaan pehmeän mättään päällä.
Hän tarttui kiinni vieressä kasvaneeseen nuoreen mäntyyn estääkseen kaatumisensa, mutta sen jäädessä käteen mies huomasi noin metrin mittaisen puun olevan kuiva.
Samalla löytyi Kyllikki Saari.
Murhaaja oli haudannut hänet suohon. Samaan metsään oli istutettu puita vain muutama viikko katoamisen jälkeen.
Puolitoista metriä pitkässä, puoli metriä leveässä ja 45 senttiä syvässä haudassa Kyllikki Saari makasi alaruumis alastomana.
Pää ja hartiat oli peitetty tytön omalla päällystakilla. Toinen puoli povesta näkyi alastomana, sillä murhaaja oli repinyt rintaliivien vasemman puolen irti. Kyllikki oli todennäköisesti joutunut myös seksuaalirikoksen uhriksi.
Tytön vatsa oli osittain auki. Noin metrin mittainen kuivunut mänty oli repinyt vatsapeitteet.
Hänen kasvonsa olivat häväistyt muodottomiksi: nenä ja poskiluut olivat murtuneet.
”Ketään ei ole henkirikoksesta syytetty eikä tuomittu”
Murhatutkinta kasvoi massiiviseksi. Poliisi sai tuhansia vihjeitä, johtolankoja oli useita satoja ja epäiltyjä pienen kylän verran.
Virkavalta epäili murhaajaksi yli 500:ttä miestä ja kuulusteli 5000:ttä ihmistä.
Pohjanmaalle virtasi vapaaehtoisia ympäri Suomen, sisäasiainministeriö myönsi erityistukea murhatutkintaan ja muualta Suomesta tuli Isojoelle poliiseja ratkaisemaan murharikosta.
Kansalaismielipide oli tiukka: poliisin piti ratkaista, kuka murhasi nuoren Kyllikki Saaren.
Yksityiset ihmiset ympäri Suomen keräsivät yhdessä rahaa yksityisetsivien palkkaamiseksi. Paine murhaajan kiinnisaamiseksi oli kova.
Rikosylikonstaapeli Tapani Tikkala kertoi kymmenen vuotta sitten, että hänen epäilemänsä mies oli jo kuollut.
Vuosien saatossa osa epäillyistä on riistänyt itseltään hengen. Epäselväksi on jäänyt, mikä osuus näissä epätoivoisissa ratkaisuissa on ollut epäilyksellä Kyllikki Saaren murhatyöstä.
– Itsemurhan tehneistä jää ikuisesti epäselväksi heidän osallisuutensa. Sitä heidän mahdollista rooliansa ei tietenkään voida koskaan lopullisesti selvittää, eikä sitä ole mitään syytä ryhtyä arvailemaankaan, sanoo rikostutkija Jari Neulaniemi. Hän muistuttaa, että Kyllikki Saaren kohtalo koskettaa hänen perheensä lisäksi myös epäiltyjen omaisia.
– Ketään ei ole Saaren henkirikoksesta syytetty eikä tuomittu. Kannattaa muistaa, että epäilyillä tekijöillä on myös elossa olevia omaisia, ja keskustelu Saaren murhaajan henkilöllisyydestä saattaa herättää heissäkin joitain tuntemuksia.
Jos video ei näy yllä olevassa ikkunassa, katso se täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/09 ... timatkalla
1950-luvulla poliisin suorittama rikostekninen osaaminen oli lapsenkengissä verrattuna nykypäivään.
– Nykyään poliisilla on käytössään DNA-, hiukkas-, karva- ja kuitututkimusosaamista, joista olisi todennäköisesti saattanut olla hyötyä Saaren tapauksen tutkinnassa. Sen ajan lehtileikkeitä katsoessa huomaa, että suohaudan reunalla on pieni lippusiimalla tai narulla eristetty alue, jonka ympärillä on kosolti ihmisiä, Neulaniemi sanoo.
Rikosteknisen osaamisen edistymisestä huolimatta on vaikea sanoa täysin varmasti, voitaisiinko Saaren kohtaloa silti vieläkään selvittää.
Lähteet Sanomien arkisto, Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1991, Hannes Markkula: Kuusi suomalaista murhaa.
Muista lapseni aina yksi asia; opi tunnistamaan susi lampaiden vaatteissa.
Se "herttainen" evakkomummeli olikin ammattivaras.
Se "herttainen" evakkomummeli olikin ammattivaras.
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Noiden tietojen perusteella tuntuu selviöltä, että motiivi on ollut seksuaalinen ja lähes varmasti raiskaus on myös tapahtunut.
Tuo kasvojen alueen väkivalta sekä etenkin jälkeenpäin pään peitteleminen vaatekappaleilla saa minun kirjoissani sinettiä sille, että tekijä on tuttu paikkakuntalainen, joka on Kyllikin nähnyt useita kertoja - joko himoinnut kaukaa tai muullakin tavoin sosiaalisesti tuttu.
Tuo kasvojen alueen väkivalta sekä etenkin jälkeenpäin pään peitteleminen vaatekappaleilla saa minun kirjoissani sinettiä sille, että tekijä on tuttu paikkakuntalainen, joka on Kyllikin nähnyt useita kertoja - joko himoinnut kaukaa tai muullakin tavoin sosiaalisesti tuttu.
My my my...
-
- Armas Tammelin
- Viestit: 75
- Liittynyt: To Joulu 31, 2015 6:12 pm
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Kyllikiltä haluttiin jotain, mutta ei seksiä ainakaan tässä tapauksessa...
"Nimismiehen poika"... ja porukalla poliisi ja lehdistö nauroivat, kun tämmöinenkin vihje oli annettu jopa kahteen kertaan. Se sisälsi kuitenkin sellaisen vihjeen, että siihen tarttumalla koko homma olisi saattanut purkautua... tämä ei siis viittaa syylliseen vaan motiiviin.
"Nimismiehen poika"... ja porukalla poliisi ja lehdistö nauroivat, kun tämmöinenkin vihje oli annettu jopa kahteen kertaan. Se sisälsi kuitenkin sellaisen vihjeen, että siihen tarttumalla koko homma olisi saattanut purkautua... tämä ei siis viittaa syylliseen vaan motiiviin.
Mikä on vankikarkurin ammattitauti
- Pakokauhu.
- Pakokauhu.
- paccasucco
- Axel Foley
- Viestit: 2112
- Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
No kyseessähän nimenomaan oli puhtaasti seksuaalirikos.
Toteennäyttämättä jäi sekin, vaaniko murhaaja etukäteen Kyllikkiä, vai kohtasivatko he sattumalta.Veikkaan edellistä vaihtoehtoa.
Kyllikillä oli tapana käydä hartaustilaisuuksissa, ja murhaaja oli etukäteen hyvin perillä Kyllikin aikatauluista.
Vihtori Lehmusviidalla oli Frans-niminen veli, joka myös oli ollut kaivamassa ojia lähellä Kyllikin myöhemmin löytynyttä suohautaa.
Frans kertoi lehdistölle myöhemmin mm. seuraavaa: Vihtori oli aiemmin ollut mielisairaalassa,ja tehnyt töitä juuri sen paikan lähellä, josta Kyllikin ruumis myöhemmin löytyi.
Kaikenlaisia perättömiä huhuja oli koko ajan liikkeellä.Vihtori Lehmusviita oli pääepäilty ja omasta mielestäni "ainoa mahdollinen tekijä".
Frans tietysti puolusti omaa veljeään:Vihtoria oli kuulemma pahoinpidelty poliisikuulusteluissa.Kotiin tullessaan hän oli ollut mustelmilla ja taskussa ollut Raamattu oli ollut veren tahrima.
J.Maybrick: Minulla on kuva Vihtori Lehmusviidasta- laitanko sen Sinulle yksityisviestinä vai postaanko tänne julkisesti? Lopullisen päätöksen teen tietysti "mie ite".
Toteennäyttämättä jäi sekin, vaaniko murhaaja etukäteen Kyllikkiä, vai kohtasivatko he sattumalta.Veikkaan edellistä vaihtoehtoa.
Kyllikillä oli tapana käydä hartaustilaisuuksissa, ja murhaaja oli etukäteen hyvin perillä Kyllikin aikatauluista.
Vihtori Lehmusviidalla oli Frans-niminen veli, joka myös oli ollut kaivamassa ojia lähellä Kyllikin myöhemmin löytynyttä suohautaa.
Frans kertoi lehdistölle myöhemmin mm. seuraavaa: Vihtori oli aiemmin ollut mielisairaalassa,ja tehnyt töitä juuri sen paikan lähellä, josta Kyllikin ruumis myöhemmin löytyi.
Kaikenlaisia perättömiä huhuja oli koko ajan liikkeellä.Vihtori Lehmusviita oli pääepäilty ja omasta mielestäni "ainoa mahdollinen tekijä".
Frans tietysti puolusti omaa veljeään:Vihtoria oli kuulemma pahoinpidelty poliisikuulusteluissa.Kotiin tullessaan hän oli ollut mustelmilla ja taskussa ollut Raamattu oli ollut veren tahrima.
J.Maybrick: Minulla on kuva Vihtori Lehmusviidasta- laitanko sen Sinulle yksityisviestinä vai postaanko tänne julkisesti? Lopullisen päätöksen teen tietysti "mie ite".
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Olisi äärettömän mielenkiintoista nähdä miltä Herra V.L näyttikään..esille vaan rohkeastipaccasucco kirjoitti:No kyseessähän nimenomaan oli puhtaasti seksuaalirikos.
Toteennäyttämättä jäi sekin, vaaniko murhaaja etukäteen Kyllikkiä, vai kohtasivatko he sattumalta.Veikkaan edellistä vaihtoehtoa.
Kyllikillä oli tapana käydä hartaustilaisuuksissa, ja murhaaja oli etukäteen hyvin perillä Kyllikin aikatauluista.
Vihtori Lehmusviidalla oli Frans-niminen veli, joka myös oli ollut kaivamassa ojia lähellä Kyllikin myöhemmin löytynyttä suohautaa.
Frans kertoi lehdistölle myöhemmin mm. seuraavaa: Vihtori oli aiemmin ollut mielisairaalassa,ja tehnyt töitä juuri sen paikan lähellä, josta Kyllikin ruumis myöhemmin löytyi.
Kaikenlaisia perättömiä huhuja oli koko ajan liikkeellä.Vihtori Lehmusviita oli pääepäilty ja omasta mielestäni "ainoa mahdollinen tekijä".
Frans tietysti puolusti omaa veljeään:Vihtoria oli kuulemma pahoinpidelty poliisikuulusteluissa.Kotiin tullessaan hän oli ollut mustelmilla ja taskussa ollut Raamattu oli ollut veren tahrima.
J.Maybrick: Minulla on kuva Vihtori Lehmusviidasta- laitanko sen Sinulle yksityisviestinä vai postaanko tänne julkisesti? Lopullisen päätöksen teen tietysti "mie ite".
-
- Axel Foley
- Viestit: 2438
- Liittynyt: Ma Tammi 21, 2013 1:09 pm
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Joo pistä tänne yleiseen jakoon, koska uskon että lähes kaikkia kiinnostaa V.L. Jos "sie ite" sillä keinon päätät
Mikä piilee lumessa, tulee julki suvessa, ja sama toisella kotimaisella Vad som göms i snö kommer upp i tö
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
No niin. Terve vain kaikille .
Olen lueskellut ketjua. Mielenkiintoinen on , ja hyvin olette perehtyneet.
Minua jäi vaivaamaan muutama asia ja esitän niitä tässä.
Ojuri : Olen käsittänyt että hän oli vajaa älyinen imbesilli . Kärsi mielenterveysongelmista ja viina maistui . Enpä usko että imbesillille
Kehittyy psykopatia.
Miten ihmeessä hän ei kännipäissään höläyttänyt tekostaan useammin kuin kerran ?
Sitten tämä lankomies :
Käsitin että hän oli paatunut rikollinen luonne . Pikemminkin se psykopaattius sopii häneen. Sain myös käsityksen että hän oli suht älykäs.
Miksi ihmeessä hän vei uhrin ruumiin työmaalleen ? Kas kun ei samantien kotipihalleen. Olettaisi että vaikka toiselle puolelle tietä.
Miksi hän raahasi polkupyörän pihaltaan johtavaa polkua ? Tähän sopii myös että olisi pihalleen kun voinut haudata.
Mikseivät he pilkkoneet pyörää ? Renkaat pois , satula , ohjaustanko ja vaikka runko kahtia. Romut useampaan paikkaan ?
Miksi he sirottelivat kengät ym vaatekappaleet maisemaan mutta pitivät osan. Nuo olis voinut vaikka polttaa .
Tulee väkisin mieleen ettei edes normaaliälyinen mies tekisi moista arvatenkin että heitä tullaan hiilostamaan erityisesti ja erittäin todennäköisesti hauras kumppani saattaa murtua kuulusteluissa ?
Todisteet nyt vain sattuvat osoittamaan liiankin hyvin syylliset.
Olen lueskellut ketjua. Mielenkiintoinen on , ja hyvin olette perehtyneet.
Minua jäi vaivaamaan muutama asia ja esitän niitä tässä.
Ojuri : Olen käsittänyt että hän oli vajaa älyinen imbesilli . Kärsi mielenterveysongelmista ja viina maistui . Enpä usko että imbesillille
Kehittyy psykopatia.
Miten ihmeessä hän ei kännipäissään höläyttänyt tekostaan useammin kuin kerran ?
Sitten tämä lankomies :
Käsitin että hän oli paatunut rikollinen luonne . Pikemminkin se psykopaattius sopii häneen. Sain myös käsityksen että hän oli suht älykäs.
Miksi ihmeessä hän vei uhrin ruumiin työmaalleen ? Kas kun ei samantien kotipihalleen. Olettaisi että vaikka toiselle puolelle tietä.
Miksi hän raahasi polkupyörän pihaltaan johtavaa polkua ? Tähän sopii myös että olisi pihalleen kun voinut haudata.
Mikseivät he pilkkoneet pyörää ? Renkaat pois , satula , ohjaustanko ja vaikka runko kahtia. Romut useampaan paikkaan ?
Miksi he sirottelivat kengät ym vaatekappaleet maisemaan mutta pitivät osan. Nuo olis voinut vaikka polttaa .
Tulee väkisin mieleen ettei edes normaaliälyinen mies tekisi moista arvatenkin että heitä tullaan hiilostamaan erityisesti ja erittäin todennäköisesti hauras kumppani saattaa murtua kuulusteluissa ?
Todisteet nyt vain sattuvat osoittamaan liiankin hyvin syylliset.
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Miksi höhlä, joka aijemin oli ahdistellut naisia usein tämän tien varrella , ilmeisimmin lerkuttelemalla ja runkkaan munaansa , tällä kertaa päätti varustautua raskaamman mukaan ? Nyt ei lerkuteta eikä runkata, nyt tapetaan. Ja taas työmaan kohdalla.
Sen verran tiedän lyömistä, että pikku karahkalla ei lyödä nenää ja poskiluita sisään. Siihen tarvitaan rautatankoa ja tosi luja tempaisu.
Täälä sanotaan että tilanne tuli yllätyksenä, ehkä.
Miksi höntti olisi pyhä alkuyönä kytistellyt rautatankoa käden ulottuvilla ehkä tarpeen mukaan ? Mies joka oli heilutellut aijemin munaansa, nyt yhtäkkiä päätti aseistautua ja viedä asiat loppuun ?
Kanninen äijä yrittää lyödä pyöräilevää tyttöä vastapalloon. Varmasti osuu.
Jos taas pysäyttää neidon ja hommat menee perseelleen, hän olisi takuulla kiristänyt naisen, tai hakannut hengiltä, luultavasti ei kumpaakaan, vaan olis lamaantunut kun homma meni vituiks.
En vaan jaksa uskoa et tuommoinen mies päättää yhtäkkiä mennä työmaansa alapuolelle rautakangen kanssa varustautuneena , naisen puutteessa, kännissä , ja päättänyt että nyt naijaan vaikka henki menisi..
Sen verran tiedän lyömistä, että pikku karahkalla ei lyödä nenää ja poskiluita sisään. Siihen tarvitaan rautatankoa ja tosi luja tempaisu.
Täälä sanotaan että tilanne tuli yllätyksenä, ehkä.
Miksi höntti olisi pyhä alkuyönä kytistellyt rautatankoa käden ulottuvilla ehkä tarpeen mukaan ? Mies joka oli heilutellut aijemin munaansa, nyt yhtäkkiä päätti aseistautua ja viedä asiat loppuun ?
Kanninen äijä yrittää lyödä pyöräilevää tyttöä vastapalloon. Varmasti osuu.
Jos taas pysäyttää neidon ja hommat menee perseelleen, hän olisi takuulla kiristänyt naisen, tai hakannut hengiltä, luultavasti ei kumpaakaan, vaan olis lamaantunut kun homma meni vituiks.
En vaan jaksa uskoa et tuommoinen mies päättää yhtäkkiä mennä työmaansa alapuolelle rautakangen kanssa varustautuneena , naisen puutteessa, kännissä , ja päättänyt että nyt naijaan vaikka henki menisi..
-
- Adrian Monk
- Viestit: 2921
- Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Pääepäillyn puheet pahoinpitelystä kuulusteluissa olivat mitä ilmeisemmin pelkkää säälipisteiden keräämistä. Pari kertaa epäilty hakeutui jopa itse poliisin puheille sanoen haluavansa kertoa jotain. Jos häntä olisi poliisi hakannut, niin tuskinpa kovin mielellään olisi enää vapaaehtoisesti hakeutunut heidän juttusilleen.
Yhä kiinnittäisin huomiota siihen, miten hämmästyttävän paljon juuri tuon suohaudan kohdalla tapahtui asioita. Siinä ojurit söivät eväitä, joku toi paikalle koiranraadon ja yksi ojankaivajista kasasi haudan päälle koivuja. Valtavan suuri metsä ja silti kaikki toiminta keskittyi juuri suohaudalle ennen kuin se sellaiseksi paljastui. Eikö tämä ole omituista?
Pääepäillystä on julkaistu kuvia aikanaan sanomalehdissä. Sinänsä hänen ulkonäössään ei mikään kiinnitä huomiota, mutta jotenkin miehen olemuksesta huokui "vajavuus". Varsinkin lehtijutun kuvailu hänen käyttäytymisestään haastatteluhetkellä ja miehen vastaukset kysymyksiin jättävät sellaiseen käsitykseen, että tieto 12-vuotiaan tasolla olemisesta saattaa hyvinkin olla oikeanlainen.
Tämän epäillyn kotitaloa Isojoella ei muuten enää ole. Se poltettiin jokin aika sitten.
Yhä kiinnittäisin huomiota siihen, miten hämmästyttävän paljon juuri tuon suohaudan kohdalla tapahtui asioita. Siinä ojurit söivät eväitä, joku toi paikalle koiranraadon ja yksi ojankaivajista kasasi haudan päälle koivuja. Valtavan suuri metsä ja silti kaikki toiminta keskittyi juuri suohaudalle ennen kuin se sellaiseksi paljastui. Eikö tämä ole omituista?
Pääepäillystä on julkaistu kuvia aikanaan sanomalehdissä. Sinänsä hänen ulkonäössään ei mikään kiinnitä huomiota, mutta jotenkin miehen olemuksesta huokui "vajavuus". Varsinkin lehtijutun kuvailu hänen käyttäytymisestään haastatteluhetkellä ja miehen vastaukset kysymyksiin jättävät sellaiseen käsitykseen, että tieto 12-vuotiaan tasolla olemisesta saattaa hyvinkin olla oikeanlainen.
Tämän epäillyn kotitaloa Isojoella ei muuten enää ole. Se poltettiin jokin aika sitten.
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
V.L kuva olisi siltikin kiva nähdä,jos sellainen jollain vielä olisi.Kun kerran lehdissäkin oli aikanaan ollut. Vaikka privaattina..
- paccasucco
- Axel Foley
- Viestit: 2112
- Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Onpa hienoa nähdä, että nimimerkki Strangelove on jaksanut pysytellä palstalla näinkin kauan.Monet muut ovat häipyneet.Kunnioitukseni!
Kuten hän aivan oikein sanoi, niin V.L. oli aivan tavallisen näköinen ihminen.Ulkonäön perusteella ei mitään ole pääteltävissä.Sama päti Tulilahteenkin: Yleisö pettyi, kun Runar osoittautuikin aivan tavallisen näköiseksi mieheksi.Ainoa epäilyttävä piirre hänessä oli "viekas ja harhaileva katse"
Vihtori Lehmusviita:
Kyllikin parhaimpiin ystäviin kuului Maiju Yli-Hietala.Anna Ojala oli toinen.Seuraavassa kuvassa Maiju silittää karvaista lemmikkiään.Kuvatekstissä on mainittu, että kissakin näyttää ymmärtäneen neitosen kyyneleet.
Kuten hän aivan oikein sanoi, niin V.L. oli aivan tavallisen näköinen ihminen.Ulkonäön perusteella ei mitään ole pääteltävissä.Sama päti Tulilahteenkin: Yleisö pettyi, kun Runar osoittautuikin aivan tavallisen näköiseksi mieheksi.Ainoa epäilyttävä piirre hänessä oli "viekas ja harhaileva katse"
Vihtori Lehmusviita:
Kyllikin parhaimpiin ystäviin kuului Maiju Yli-Hietala.Anna Ojala oli toinen.Seuraavassa kuvassa Maiju silittää karvaista lemmikkiään.Kuvatekstissä on mainittu, että kissakin näyttää ymmärtäneen neitosen kyyneleet.
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty
Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)
Ihan normaalinnäköinen nuorimies hän näyttää tuossa sotilaskuvassa olevan.
Enkä usko, että häntä olisi asepalvelukseen hyväksytty, jos hän olisi ollut 12-vuotiaan tasolla henkisesti.
Ja toisaalta taas, ei murhaaja ulkonäöltään mitenkään muista ihmisistä erotu.
Enkä usko, että häntä olisi asepalvelukseen hyväksytty, jos hän olisi ollut 12-vuotiaan tasolla henkisesti.
Ja toisaalta taas, ei murhaaja ulkonäöltään mitenkään muista ihmisistä erotu.
"Kaiken viisauden alku on tosiasioitten tunnustaminen". J.K.Paasikivi.