8-vuotiaan Eerikan murha, Helsinki 2012

[Trina]

Näyttääpä pahasti siltä, että tässä isän tapauksessa "suutarin lapsella ei ole kenkiä".

Miten niin?

Mietin itsekin mitä tällä sanonnalla tässä haetaan? Isä on itse rappioperheen lapsi vai syytetäänkö tässä nyt menehtynyttä lasta jostain???

Se että puolet isän perheestä toimii sosiaalialalla. vinkkinä vain

[Kermit]

Luin sellaista tietoa, että äidin naapuri olisi tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Lasta raahattiin pihalla yöllä puoli kolmen maissa asunnosta toiseen. Mummo asui myös lähistöllä. Yöllä kuului usein tytön itkua. Onkohan kukaan tehnyt tästä juoksuttamisesta ilmoitusta?

Se nyt on selvää ettei homma toimi viranomaisten taholta. Lapsi sijoitettiin isälle, jolla on tuomio lapseen sekaantumisesta. Minulla ei ole aavistustakaan, miten rekisterit toimivat? Onko sosiaaliviranomaisilla pääsyä rikosrekistereihin? Vai onko homma kiinni siitä kuinka paljon lastenhuolto haluaa tai ehtii tehdä taustatyötä?

Mä voin sen verran valottaa että sosiaalitoimi kyllä saa poliisilta tarvittaessa tiedot.

Ja joku mietti miten toimii kun muuttaa esimerkiksi. Mikäli aiemmassa kunnassa on ollut lastensuojeluasiakkaana, ilmoittaa kunta uudelle paikkakunnalle lastensuojeluun tiedot. Lastensuojelu seuraa siis aina perässä. Mikäli on iso kaupunki kyseessä, tieto menee sisäisesti.

Jos nuo kaikki puheet ovat tytön kohdalla totta, kyllä kovasti kalskahtaa siltä että viranomaiset ovat tössineet ja pahasti. Ihmettelen myöskin suuresti ettei koulussa ole huomattu mitään, tai mistä sitä tietää.

Ja kaikki nuo naapurit, kavereiden vanhemmat jne. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että jos eivät ole tehneet ls- ilmoitusta, niin nyt on turha huudella missään julkisuudessa siitä miten huolissaan olivat. Ehkä yrittävät parantaa omaa pahaa oloaan, mutta "syyllisiä" ovat itsekin.

Jokaisesta tapauaksesta pitäisi aina tehdä uusi ilmoitus, eikä vain tyydyttäytyä siihen, että on jo yhdestä ilmoittanut sosiaalitoimeen. Jos siis esim. Juoksutetaan ulkona, ilmoitus. Ja kun seuraavan kerran huomaa jotain, uusi ilmoitus jne. Tosi asiahan on kuitenkin se että sosiaalitoimi ei tiedä sitä mitä heille ei kerrota, ja näin ollen ei voi niihin asioihin puuttua. Vanhemmat tietenkin useasti selittävät kaiken olevan hyvin, ja lapsi varmastikkaan ei uskalla puhua.

Niin turha kuolema, voi pientä raukkaa!

Millainen elämä hänellä on ollut, ja minkälaisen hän olisi voinut saada, jos aikuiset olisivat ottaneet vastuun!

[fangs]

Näyttääpä pahasti siltä, että tässä isän tapauksessa "suutarin lapsella ei ole kenkiä".

Miten niin?

Se että puolet isän perheestä toimii sosiaalialalla. vinkkinä vain

Ok, jotain tuollaista ajattelinkin. Kiitos tiedosta! Vielä merkillisempää, ettei kukaan sukulaisista ole tehnyt asialle mitään.

[kettulainen]

Ja kaikki nuo naapurit, kavereiden vanhemmat jne. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että jos eivät ole tehneet ls- ilmoitusta, niin nyt on turha huudella missään julkisuudessa siitä miten huolissaan olivat. Ehkä yrittävät parantaa omaa pahaa oloaan, mutta "syyllisiä" ovat itsekin.

Nimenomaan.

[Rezah]

Ensisilmäyksellä katsoessa isän sivut näyttivät WT-kamalta, jestas noita wannaberökenröll-kuvia.

Mutta teksteistä jää toisenlainen kuva. Enkä kyllä alkkista saa hänestä kuvien perusteella (hah, hyvä diagnoosi). Haluaisin uskoa että isä ei tähän ollut syypää , rauha pienelle.
Jotenkin sopivasti tähän sopisi huom. vanhemman naisen mustasukkaisuuskohtaus.

Itseäni lainaten, jos isä oli ollut raittiina useamman vuoden, niin päädyn tuohon WT-linjaan. Kaikenmaailman järjenjättiläiset sitä lapsia saakin tähän maailman tuoda, molemmat vanhemmat kykenemättömiä huoltamaan lapsiaan. Ainakin isällä sisaruksia, eikö muuta sukua kiinnostanut tytön tila? Vai eivätkö voineet auttaa pientä tyttöä? Ei helvata, järki tässä menee kun miettii miten lapsi ei saa turvaa, ei vanhemmiltaan, eikä suvultaan??!

Juoksutettu pihassa, raapotettu yöllä? Ja tuo pedofiliatuomio, oli se sitten 4 tai 14v, niin ehkä sossun olisi pitänyt hieman miettiä lapsen luovutusta isälleen jos jo äidin kanssa oli hankaluuksia.

Onhan se hienoa jos on raittiina ollut useamman vuoden, se nyt ei vaan tässä kauheasti lohduta.

[Veristi]

Kyllä se niin on, ettei varsinkaan suuremmilla paikkakunnilla, Helsingistä puhumattakaan, välitetä yhtään toisten asioista. Vaikka jotain havaittaisiin, ajatellaan vaan, että joku muu ottakoon asiat hoitaakseen. Ja vaikka aikuisten asioista tiedettäisiin, ei välttämättä edes huomata lapsen tilannetta.

Tässä täytyy kaiken järjen mukaan olla sellainen kyseessä, että lapsi on ollut virallisesti äidillään asumassa. Muutoin on vaikea kuvitella, että lastensuojeluviranomaiset olisivat laittaneet lasta isän luo asumaan. Epäilen virhearvion tapahtuneen vanhempien kesken. Olisiko äiti kenties ajatellut, että mies lakkaa vainoamasta, jos antaa lapsen tälle? No, pelkkää spekulaatiota.

Lapsen koulunkäynnin sujumista pohdin. Mikäli koulunkäynnissä ei sinällään ole esiintynyt ongelmia, tuskin koulun taholta on tarjottu koulupsykologin tai -kuraattorin palveluita. Kouluikäisten vanhemmille ei hevin enää tarjota mitään perhetyöntekijän palveluja, vaikka olisi lastensuojelun asiakkaana. Katsoin lastensuojelulakia ja siellä mainittiin lapselle tehtävä asiakassuunnitelma. Jos lapsi vielä oli asiakkaana, näkisi, millaisia tukitoimenpiteitä häntä varten oli. Tiedon pitäisi kulkea, se on totta. Usein kuitenkaan kaikkia olosuhdetietoja ei ymmärtääkseni välttämättä kirjata ylös, jolloin uusi työntekijä ei saa tietoonsa kaikkea. Ja voisin kuvitella niinkin, että jos tietoa on kirjattu paljonkin, työntekijät eivät kiireessään välttämättä ehdi lukea kaikkea aiemmin kirjattua. Vaihtuvuus henkilökunnassa on uskoakseni suuri juuri Helsingin kaltaisissa kaupungeissa.

Aivan liikaa joutuvat lapset kärsimään nykyisestä holtittomasta alkoholikulttuurista. Sama koskee sosiaalitoimen rahoitusta ja arvostusta. Uskon, että sosiaalipuolen työntekijät itse tietävät tilanteensa mahdottomuuden ja lasten todellisen hädän, mutta he eivät ole niitä, jotka asioista tässä maassa päättävät. Kuntapäättäjät ovat osavastuussa lastensuojelun rappiotilasta.

[fangs]

Tämä vuoden isä on ilmeisesti humppahommien lisäksi keikkaillut myös joulupukkina... "Raitis autoileva pukki usean vuoden kokemuksella aatoksi ITÄHELSINGIN alueelle tai pikkujouluun, marketteihin jne."

[Veristi]

No, nyt vasta luin, että se lähestymiskieltohakemus ja sen peruutus oli vuodelta 2004 eli lapsen ollessa vauva. Kyse ei siis ihan viimeaikaisesta tilanteesta. Ja pari vuotta miehen päihteettömyyttä. Mitäköhän sekin tarkoittaa? Voihan niitä retkahduksiakin sijoittua sille aikavälille. Tarkempaa tietoa pitäisi olla, jotta tässä lastensuojelua ryhtyisi arvioimaan. Niin monesti syytellään sossua ja mielenterveyspuolella hoitoon pääsemättömyyttä, että alkaa jo tympiä. Nähtävästi isän työajatkin ovat vaikuttaneet siihen, että lapsi on joutunut olemaan paljon isän kihlatun seurassa isän sijaan.

[Tay77]

Tää on just ihmeellistä, että vaikka kyse olis väkivallasta johtuneesta kuolemasta, rikosnimike voi olla murha,tappo,kuolemantuottamus tai heitteille jättö, riippuen onko uhri kuollu suoranaisesti väkivallalan takia tai myöhemmin sen seurauksena tulleisiin vammoihin.
Ei kai sillä pitäis mitään eroa olla kuoleeko uhri heti vai viikon päästä..

Anteeksi OT:
Eiköhän väkivallasta johtuneita kuolemia aina tutkita erillisinä tapauksina. Pelkästään uhrin menehtymisen ajankohdalla ei tietääkseni ole varsinaista merkitystä siihen, mitä rikosnimikettä käytetään...

Tuomion voi saada esim. murhasta vaikka olisi surmannut uhrinsa kolmessa sekunnissa...

Kyllä voi, mutta aika usein vaikuttaa aika, eli kuoleeko uhri heti vai muutaman viikon tehohoidon jälkeen. Monta kertaa tappo muuttuu näissä tapauksissa kuolemantuottamukseksi.

Tuon edellisen viestini lopusta jäi puuttumaan tekstiä enkä ehtinyt muokata viestiä. Pointtini kuitenkin oli se, että tuomion kovuuteen ei tietääkseni niinkään vaikuta uhrin kuolinaika.

Minulle ei ainakaan näin äkkisältään tule mieleen esimerkkitapausta, jossa esim. tappo (tai tapon yritys) olisi muuttunut kuolemantuottamukseksi. Siis pelkästään siksi, että uhri on kuollutkin vasta myöhemmin. Veikkaisin (en siis tiedä), että sellaisia tapauksia kyllä on, joissa epäilty tappo on muuttunut kuolemantuottamukseksi mm. siksi, että uhrin on todettu ensisijaisesti/varsinaisesti kuolleen johonkin muuhun kuin esim. itse pahoinpitelyyn. Esimerkiksi vakavaan sairauteen tms.

Tämä nyt ei taas varsinaisesti liity tähän tapaukseen, joten pahoitteluni OT:sta...

[debbie]

Ei se kuulkaa ole mikään taikaisku, jos naapurit ja vaikka päiväkodin henkilökunta tekevät ilmoituksen lastensuojeluun. Yleensä tätäkin harkitaan pitkään ja hartaasti, ettei vain tulisi ylireagoitua. Sitten lopulta tulee se viimeinen niitti (lapselle tapahtuu jotain tarpeeksi inhottavaa), joka saa tekemään sen ilmoituksen.
Ja mitä siitä seuraa?
Jotain keskustelua vanhempien/vanhemman kanssa, jossa huoltaja vakuuttelee, että kaikki on hyvin ja päläpälä. Naapurit ja päiväkodin tädit ovat vaan olleet ilkeitä/kateellisia/tekemisen puutteesta kärsiviä ja sitä varten laittaneet mustaa valkoisella.
Ja sitten kaikki taas jatkuu..
Olen tämän kaiken kokenut nimenomaan siitä perspektiivistä, että ilmoitus on tehty eikä mitään käytännössä seurannut. Sama paska jatkuu. Olin aika tyrmistynyt, kun näin bussipysäkillä eräänkin yh-äidin, josta oli useampi ihminen kerralla allekirjoittanut ilmoituksen lastensuojeluun. Siinä hän edelleen räyhäsi alle 3-vuotiaalleen, kiroili ja haukkui vitun idiootiksi, töni sisään bussiin niin, että lapsi horjahti. Ihmiset katsoivat kauhistuneina ja vaihtoivat katseita.
Ei mitään muutosta tuonut se ilmoitus.

[Sippura]

Jotenkin taas tunteet kuohahti tämän tapauksen johdosta! Minkähänlaisen tarkkailun alla tuo pariskunta on ollut kun näin pääsi tapahtumaan? Joskus tuntuu, että nuo sosiaali-ihmiset ovat ihan väärässä paikassa ihan väärään aikaan.

Tyttöhän on ollut jo koulussa. Eikö kouluissa pitäisi ottaa tällaiset asiat puheeksi jo heti ekalla luokalla ja tehdä lapselle selväksi, että lapselle ei saa tehdä pahaa edes omat vanhemmat. Opettajan pitäisi olla helposti lähestyttävä ja luotettava, että hänelle uskaltaisi kertoa jos pelottaa tai on paha olo.

Mutta valitettavasti vanhemman auktoriteetilla pienen lapsen saa vaikenemaan kun tarpeeksi pelottelee ja uhkailee.

Voi raasua pientä tyttöä! Mitä kaikkea lie joutunut kokemaan pienen elämänsä aikana! Nyyh!

[Rezah]

Käsittääkseni äiti ei ole voinut sitäkään huoltaa tyttöä kun isä, joka raitistunut? ja ilmeisesti sos.vir.omaiset ovat kuitenkin nähneet isän kyvykkääksi huoltajaksi lapselle, vaikka hänet on 7v sitten tuomittu ehdolliseen lapseen sekaantumisesta.

Ehkä te naapurit ja tarhantädit tästäedes otatte vaikka videolla/kameralla kuvaa näistä tapahtuneista, josko sos.vir.omaisila olisi hieman kiireempi etsiä lapselle rauhallinen ympäristö kunnes vanhemmatkin rauhoittuvat, jos rauhoittuvat. Kuinka moni lapsi nytkin pelkää omassa kodissaan.

[Sparrow]

[quote

Kuinka nykypäivän Suomessa voidaan lapsi laittaa asumaan yhdessä pedofiili kanssa????
Missä ne kuuluisat huostaanottajat ovat silloin kun heitä oikeasti kaivattaisiin lapsen edun nimissä?
Entä miksei kukaan naapureista tehnyt mitään jos kerran näki lasta kohdeltavan huolestuttavan huonosti.
Nyt sitten jälkeenpäin annetaan muka järkyttyneitä haastatteluja iltalehtiin jne.


Tämä tapaus on sitä luokkaa, että tästä pitäisi antaa kansalaisille kattava virallinen selvitys miten näin on päässyt käymään.

Nyt menee pahasti yli.

Peesaan tätä. Ennenkaikkea olen järkyttynyt pienen tytön kärsimyksestä. Mutta hän on tosiasiassa myös viranomaisten (ja kaikkien tilanteen nähneiden) heitteillejättämä, kun ilmeisesti on ollut väkivallan merkkejä tytössä jo aiemmin, lastensuojeluilmoituksia tehty ja isällä lapseensekaantumisesta tuomio. Ja sitten on päädytty pistämään pikkutyttö asumaan tälläisen hylkiön luo.

TODELLAKIN NYT TARVITAAN MYÖS VIRANOMAISTEN TOIMINNASTA KATTAVA SELVITYS. Tuolla alueella asunee muitakin lapsia lastensuojelun piirissä. Ovatko hekin yhtä heitteillä, näiden samojen viranomaisten jättäessään työt tekemättä??????????

[Mallbella]

Nyt olisi kyllä jo jonkinlaisen kansanliikkeen aika! Tunnen sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalialaa varsinkin pääkaupunkiseudulla ja fakta on se, että heillä ei ole resursseja toimia! Ei yksinkertaisesti riitä väkeä hoitamaan kaikkia asioita. Nyt pitäisi oikeasti saada sosiaalityöhön lisää määrärahoja ja ihan reilusti! Niin, että sosiaalityöntekijöiden määrä vähintään tuplaantuisi. Jos yhdellä lastensuojelun sossulla on 120 asiakasta, voi jokainen kuvitella miten retuperällä asiat ovat täällä meidän ns hyvinvointivaltiossa. Nyt olisi aika jo nousta barrikadeille!

Nämä viranomaiset eivät siis jätä töitään tekemättä, he eivät vain pysty kaikkeen, kiitos valtion nihkeilyn. Sossun työ on siitä ikävää, että julkisuudessa heitä on niin helppo mollata ja haukkua, vaikka syyt oikeasti löytyvät tuolta isojen poikien vartioimien rahahanojen takaa

[Sasse75]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... 0-perhetta

Perheellä tiedetään olleen ongelmia – tiedossa on väkivaltaa ja isä on jopa saanut tuomion seksuaalisesta väkivallasta. Silti tyttö asuu isänsä luona. Lopulta vasta 8-vuotiaan tytön elämä päättyy omassa kodissa.

Näin kävi viime sunnuntaina kuolleena löydetylle tytölle.

– Tässä on selvästi tapaus, jossa perheen tilanteeseen ei ole puututtu tarpeeksi. Ei ole ollut tahoa, joka olisi reagoinut riittävän voimakkaasti, sanoo ohjelmajohtaja Hanna Heinonen Lastensuojelun keskusliitosta.

Raha puhuu lastensuojelussa
Suurena epäkohtana lastensuojelussa Heinonen pitää yksinkertaisesti sitä, että rahaa ei riitä perheiden auttamiseen. Työntekijöitä on liian vähän ja he ovat kiireisiä – yksi sosiaalityöntekijä voi joutua huolehtimaan esimerkiksi 120 perheen asioista.

– Ei nähdä sitä, mitä avohuoltoon panostamalla voitaisiin säästää. Heikoimmilta on helpointa säästää, Heinonen sanoo.

Kun perhe ohjataan tuen piiriin, pitäisi tilannearvion tekemiseen olla riittävästi aikaa. Usein se kuitenkin tehdään liian nopeasti ja kapeasti vain yhdestä näkökulmasta.

Lastensuojelulaissa luetellaan pitkä rimpsu lastensuojelun tukitoimia, mutta on aivan eri asia, onko perheiden tarvitsemia palveluita saatavilla kaikissa kunnissa.

– Esimerkiksi perheneuvoloista on leikattu ja sinne joutuu jonottamaan puolesta vuodesta vuoteen. Kaikkialle joutuu nykyisin jonottamaan, jo päästäkseen lastensuojelun palveluiden piiriin on jonotettava. Se on sellainen asia, jota ei voida jonotuttaa. Jos perhe saa apua vasta puolen vuoden kuluttua, on jo syntynyt lumipalloefekti, johon avohuollon palvelut eivät ehkä enää auta, Heinonen sanoo.

Apu auttaa niitä, jotka apua haluavat
Heinonen suhtautuu penseästi myös kouluterveydenhuoltoon kohdistuviin leikkauksiin. Kouluterveydenhoitajalla on matala kynnys huomata lapsen ongelmat ja ottaa ne puheeksi koko perheen kanssa.

Jos vanhempien ja lapsen kertomukset menevät ristiin tai jos lapsi on esimerkiksi toistuvasti mustelmilla, tekee terveydenhoitaja lastensuojeluilmoituksen.

Lastensuojelun tarpeen arviointi saa Heinosen mukaan kestää korkeintaan kolme kuukautta. Jos perheen todetaan tarvitsevan apua, voi sosiaalityöntekijä esimerkiksi osallistua perheen arkeen ja keskustella osapuolten kanssa. Muita mahdollisuuksia ovat erilaiset terapiat, vertaisryhmät ja yhteisten harrastusten järjestäminen.

Suuri ongelma on Heinosen mielestä se, että kaikki perheet eivät halua ottaa apua vastaan. Heitä on siihen vaikea pakottaakaan. Pakko astuu kuvioon vasta huostaanottopäätöksen myötä.

– Pulma on se, että palvelut auttavat niitä, jotka ovat valmiita ottamaan niitä vastaan. Kuuluttaisin läheisverkoston vastuuta. Viranomaiset tekevät oman työnsä, mutta läheiset näkevät aina eniten, Heinonen sanoo.

Kiireelliset huostaanotot lisääntyneet – apua liian myöhään
Viime vuosina avohuollon asiakkaiden määrä on Heinosen mukaan kasvanut, kun huostaanottojen määrän kasvu on pysähtynyt. Sen sijaan kiireelliset ja tahdonvastaiset sijoitukset ovat lisääntyneet. Vuonna 2010 kiireellisiä sijoituksia tehtiin noin 3400 ja huostaanottoja noin 10 000. Avohuollossa oli noin 76 000 asiakasta.

Kiireellisten huostaanottojen piikit kielivät Heinosen mielestä siitä, että avun piiriin tullaan auttamattomasti liian myöhässä.

– Kentältä tulee viestejä siitä, että nuori tulee palvelujen piiriin usein vasta pari päivää ennen kiireellistä sijoitusta, eikä lastensuojelussa ole tätä ennen koskaan kuultukaan hänestä, Heinonen huomauttaa.

Kiireelliset sijoitukset koskevat usein juuri nuoria. Kouluikäisiä sijoitetaan harvemmin, koska he ovat jo oppineet pärjäämään itsekseen toisin kuin aivan pienimmät lapset, mutta eivät vielä oirehdi murrosikäisten tavoin.

Perheiden tavallisimmat ongelmat liittyvät päihteiden väärinkäyttöön, mielenterveysongelmiin ja väkivaltaan. Nekään eivät kumpua tyhjästä.

– Perheet ovat usein yksin pulmiensa kanssa. Monilta puuttuvat luontevat sosiaaliset verkostot. Lisäksi yhteiskunnan vaatimukset ovat koventuneet ja perheet kärsivät monenlaisista paineista. Esimerkiksi yksinhuoltaja poikkeaa taloudellisilta mahdollisuuksiltaan ydinperheistä ja voi ahdistua siitä, Heinonen sanoo.