Jari Pesonen, 27v. Ilomantsi - katosi 19.8.-05 - surmattiin

[AkseliP]

Tänään katsoin tämän jakson elävästä arkistosta. Suomi24 bongasin tekstin joka kirjoitettu joulukuussa 2012: "liekkö pesonen löytynyt kuolleena kun pogostassa oli hänen kuolinilmoituksensa?"

Onkohan tästä tarkempaa tietoa?

[matlockb]

^Tuskin on löytynyt, saattaa olla hyvin niinkin että Pesonen on julistettu kuolleeksi. Esimerkkinä tuli mieleen Raija Juutila joka ehdittiin julistaa kuolleeksi vuosi ennen kuin ruumis löytyi ja kadonneiksi jääneitä on julistettu ainakin Aili Sarpio (katosi v. 1988), Juha Laitinen? (katosi v. 2006), Tauno Perälä (katosi v. 1995), ja mahdollisesti Pekka Tuukkanen (katosi v. 2004) ja Kai Salomaa (katosi v. 2003) kolmea viimeksi mainittua tapausta poliisi tutkii henkirikoksena.
Pesosen tapauksessa tuskin edelleenkään rikosta epäillään mutta tuollainen vajaa 10 vuotta kateissa ilman mitään merkkiä ja yhteydenottoa omaisiin katoamisolosuhteet huomioiden on aika normaali aika että oikeus julistaa omaisten pyynnöstä kadonneen kuolleeksi.

[elli72]

En minäkään usko ruumiin löytyneen. Jari on varmaan julistettu kuolleeksi. Olettaisin että jossakin kyllä mainittaisiin jos Jarin ruumis löytyisi. Sitä aikarajaahan kuolleeksi julistamisessa on lyhennetty. Nythän se on 5 vuotta katoamisesta, mutta eikös se aikaisemmin ollut 10 vuotta tai jotain sellaista?

[Nooruska]

^ 10 taisi olla, jotenkin Raisan tapauksen kautta näin muistelen.

[matlockb]

Tässä tietoa kuolleksijulistamisesta (pahoittelen osittaista ot:tä):

Kuolleeksi julistaminen

Mitä kuolleeksi julistaminen tarkoittaa?

Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena.

Kuolleeksi julistamisesta seuraa esimerkiksi seuraavaa:

– kadonnut henkilö merkitään väestötietojärjestelmään kuolleeksi,
– kadonneen henkilön avioliitto tai rekisteröity parisuhde purkautuu,
– kadonneelle henkilölle määrätyn edunvalvojan tehtävä lakkaa ja omaisuuden hallinto siirtyy kuolinpesän osakkaille,
– syntyy velvollisuus toimittaa perunkirjoitus,
– kadonneen henkilön omaisuus voidaan jakaa perintönä,
– henkivakuutuksen edunsaaja voi nostaa henkivakuutuskorvauksen

Uusi laki kuolleeksi julistamisesta voimaan 9.3.2005

Uusi laki kuolleeksi julistamisesta on tullut voimaan 9.3.2005.

Sovelletaanko uutta lakia Kaakkois-Aasian katastrofissa kadonneisiin?

Kyllä sovelletaan.

Milloin kuolleeksi julistamista pitää hakea?

Läheisillä ei ole velvollisuutta hakea kuolleeksi julistamista. Mitään määräaikaa ei siis ole. Hakemuksen voi tehdä haluamanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lain mukaiset edellytykset hakemuksen tekemiselle ovat täyttyneet.

Milloin hakemuksen voi tehdä ilman odotusaikaa?

Hakemuksen voi tehdä välittömästi katoamisen jälkeen, jos kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai muussa siihen rinnastettavassa tilanteessa eikä ole syytä olettaa hänen pelastuneen.

Kaakkois-Aasian katastrofin aiheuttanutta hyökyaaltoa voidaan pitää laissa tarkoitettuna välittömän hengenvaaran aiheuttaneena onnettomuutena. Se, voidaanko hyökyaallon yhteydessä kadonnut henkilö julistaa kuolleeksi ilman odotusaikaa, riippuu siitä, voidaanko esittää riittävä selvitys siitä, että kadonnut henkilö on hyökyaallon tullessa ollut sellaisessa paikassa, jossa hyökyaalto on aiheuttanut välittömän hengenvaaran.

Kuolleeksi julistaminen ilman odotusaikaa on mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa sittemmin kadoksiin jäänyt henkilö oli silminnäkijän havainnon mukaan jäänyt hyökyaallon alle. Toisena esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa tiedetään, että henkilö oli hyökyaallon tullessa merenrantahotellissa, joka tuhoutui hyökyaallon seurauksena. Nämä esimerkit eivät luonnollisestikaan kuvaa tyhjentävästi niitä tilanteita, joissa odotusaikaa ei tarvita.
Kuolleeksi julistaminen odotusajan jälkeen

Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea odotusajan kuluttua. Odotusaika lasketaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on yleensä viisi vuotta. Odotusaika on kuitenkin vain yksi vuosi, jos kadonnut henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara, tai jos katoamiseen liittyvät olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen muutoin on erittäin todennäköistä, että hän on kuollut.

Kaakkois-Aasian katastrofissa kadonneen henkilön kuolleeksi julistamiseen voidaan soveltaa yhden vuoden odotusaikaa, jos ei ole riittävää selvitystä hänen olinpaikastaan hyökyaallon tulohetkellä, mutta muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan päätellä hänen erittäin todennäköisesti kuolleen sen seurauksena. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun henkilön tiedetään oleskelleen hyökyaallon kohteeksi joutuneella paikkakunnalla ja kaikki yhteydet häneen ovat katkenneet kyseisestä tapahtumasta lähtien.

Edellyttääkö katastrofissa kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen, että kaikki vainajat on ensiksi tunnistettu?

Ei edellytä. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamista voidaan edellä selostettujen edellytysten täyttyessä hakea, vaikka olisikin mahdollista, että hänen ruumiinsa myöhemmin löydetään tai tunnistetaan.

Tästä huolimatta on tietysti tarpeettoman hakemuksen välttämiseksi aiheellista harkita, voiko hakemuksen tekeminen odottaa, kunnes vainajien tunnistaminen on edennyt niin pitkälle, että todennäköisyys kadonneen henkilön ruumiin löytymisestä on vähäinen.

Miten kuolleeksi julistamista haetaan?

Kuolleeksi julistamista koskeva hakemus tehdään käräjäoikeudelle.

Asian käsittelee pääsääntöisesti se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kadonneella henkilöllä on viimeksi ollut kotikunta.

Jos haetaan usean samalla kertaa kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi, hakemuksen voi tehdä käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä jollakulla heistä on viimeksi ollut kotikunta.

Kuka voi tehdä hakemuksen?

Hakemuksen voi tehdä kadonneen henkilön aviopuoliso tai henkilö, joka on elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa kadonneen henkilön kanssa.

Hakemuksen voi tehdä myös kadonneen henkilön perillinen tai muu läheinen, esimerkiksi avopuoliso tai sisarus.

Lisäksi hakemuksen voi tehdä muu henkilö, jolle asialla on oikeudellista merkitystä, esimerkiksi testamentinsaaja tai henkivakuutuksen edunsaaja.
Mitä selvityksiä hakijan on esitettävä?

Hakijan on esitettävä selvitys siitä, että edellytykset kuolleeksi julistamiseen ovat olemassa. Sen harkitseminen, millaisia selvityksiä pidetään riittävinä, kuuluu kussakin yksittäistapauksessa asian ratkaisevalle käräjäoikeudelle.

Kaikki hakijan tiedossa olevat katoamiseen liittyvät seikat (esimerkiksi viimeiset havainnot kadonneesta henkilöstä ennen hyökyaallon tuloa) on syytä selostaa hakemuksessa. Kuolleeksi julistamista koskevissa asioissa käräjäoikeudet ovat käytännössä usein ottaneet tällaiset kirjalliset selostukset huomioon ilman, että kertomuksen esittäjää on kuultu oikeudessa henkilökohtaisesti. Käräjäoikeus voi kuitenkin harkintansa mukaan määrätä, että asiasta tietävää henkilöä kuullaan myös henkilökohtaisesti.

Jos poliisi on jo laatinut katoamisilmoituksen johdosta tutkintapöytäkirjan, se on liitettävä hakemukseen. Jos tutkintapöytäkirja ei ole vielä valmistunut, hakemukseen on syytä liittää kopiot poliisille tehdystä katoamisilmoituksesta ja poliisilta sen johdosta mahdollisesti jo saaduista tutkinta-asiakirjoista. Lisäksi hakemukseen on hyvä liittää muutkin sellaiset käytettävissä olevat asiakirjat, jotka selvittävät kadonneen henkilön olinpaikkaa ennen katoamista tai hänen etsintöjään.

Hakemukseen on liitettävä kadonneesta henkilöstä ns. täydellinen sukuselvitys eli katkeamaton virkatodistusketju 15 vuoden iästä alkaen. Tämä on tarpeen, jotta käräjäoikeus voi varmistua siitä, että kaikille kadonneen henkilön perillisille voidaan varata tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta.

Mitä asian käsittely maksaa?

Asian käsittelystä käräjäoikeudessa peritään 65 euron hakemusmaksu. Jos kuolleeksi julistaminen edellyttää kuuluttamista virallisessa lehdessä, peritään hakemusmaksun lisäksi virallisessa lehdessä kuuluttamisesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisinä.

Hakijalla on oikeus periä mainitut kustannukset kuolleeksi julistetun henkilön kuolinpesän varoista.

http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/ ... listaminen

[Maruna]

keräsin kadonneet ohjelmasta seuraavia kohtia

6.10 min kohdalla sanoo poliisi "jarin puhelinta ei ole paikallistettu joensuuhun, käsittääkseni siitä oli loppunut akku"
14.45 min kohdalla soitto 1 : klo 00.46 puhelinsoitto siskolle
14.53 min kohdalla soitto 2 : klo 01.04 soitto enolle

tosta heräsi kysymys vaan :

*moneltakohan tuolla montussa tuli valomerkki?
*onkohan noi puhelut tehty autosta, jos puhelinta ei ole paikallistettu joensuusta?
*jos puhelut tehty joensuussa niin kenenkä puhelimesta?

Samaa minäkin olen ihmetellyt. Oliko puhelut kenties soitettu sen kaverin kännykästä, joka ainakin kävi Jarin katoamisyönä sisällä yökerhossa? Oliko tämä yökerhossa vieraillut, Joensuuhun Kaisun kyydissä tullut 3 mies kenties "Pitsan" veli - vai kuka?

[Maruna]

Olen aika varma että Pitsan toimet on tutkittu tarkkaan. Viimeinen kuka on Pesosen nähnyt, ja eikös Pitsallakin ollut jonkunmoisia juttuja tilillään. En jaksa uskoa henkirikokseen, en sitten millään, enkä itsemurhaankaan. Anteeksi rakas jne. jutut ei tarkoita oikeasti yhtään mitään, ne on vaan pakollisia mitä sanotaan kun valitaan mieluummin kalja ja kaverit. Minä ainakin sain sellaisen käsityksen tästä Pesosesta, että kalja maistuu aika hyvin, perhe-elämä rajoittanut tätä harrastusta jonkun verran, mutta kytö kun tulee, niin sitten on mentävä. En usko Pesosen enkä Pitsankaan olevan pahimpia, tai pahimmasta päästä. Kalja maistui jonkun verran liikaa? Ikävään onnettomuuteen uskon kaikkein eniten, joesta varmaan löytyy, ellei ole jo löytynyt (viitaten lähiaikana olleeseen Karjalaisen juttuun).

En minäkään usko kovin vahvasti itsemurhateoriaan! Kyllä sietääkin pyytää toimiaan anteeksi, jos menee kodin lähelle muka "yhdelle kaljalle", mutta hilpaseekin salaa auton kyytiin, joka matkaa kohti Joensuuta. (Ohjelmassahan sanottiin, että avovaimo Jenni odotteli ensin Jaria autossa Nea-vauvan kanssa, "Monttu" -pubin edessä/lähistöllä. Sitten Jari soittikin vaimolleen autoon, että tämä voi lähteä lapsen kanssa kahdestaan kotiin, koska hän saa kyydin muualta. Vaimo varmaan jäi siihen uskoon, että tämä "kyyti" tuo Jarin piakkoin yhteiseen Ilomantsin kotiin eikä suinkaan vie Joensuun yöhön.)

Ainoa mikä ruokkisi itsemurhateoriaa on, että sekä avovaimo Jenni että Jarin sisar Hanna olisivat olleet Jarille paljon vihaisempia tämän katoamisyönä, kuin "Kadonneet" - sarjan ko. jaksossa antoivat ymmärtää. Jennihän sanoi ohjelmassa epävarman tuntuisesti joltensakin seuraavaan tapaan: "Mie vähän suutuin Jarille..." Entäpä jos Jenni suuttuikin tosi paljon Jarille ja samoin Jarin sisko Hanna? Jospa kumpikin nainen huusi Jarille kurkku suorana puhelimessa ja mies tunsi itsensä laskuhumalassa aivan "maan matoseksi"?

[elli72]

Ihmisillä on kovin erilaisia tapoja suuttua ja osoittaa suuttumustaan. Ihan mahdollista on että Jenni on huutanut kurkkusuorana. Mutta miten se auttaa mitenkään tätä asiaa ratkaisemaan. Jos Jari on tehnyt itsemurhan, niin ei siihen syynä mitkään huutamiset ole. Lähtökohta itsemurhan tekemiselle tulee kyllä muualta kuin toisen suuttumuksesta.

[Ehtivä]

Tässä asiassa en usko rikokseen. Kyllähän ohjelmakin antoi ymmärtää, että poliisi on tutkinut perusteellisesti senkin mahdollisuuden, mutta jokeen lienee päätynyt kuten poliisisetäkin vähän arveli. Löytäminen näin pitkän ajan jälkeen alkaakin olla sitten jo melkoisen epätodennäköistä, joten ikävää omaisille, ettei varmuutta kohtaloon tulla ehkä ikinä saamaan.

[Maruna]

Ihmisillä on kovin erilaisia tapoja suuttua ja osoittaa suuttumustaan. Ihan mahdollista on että Jenni on huutanut kurkkusuorana. Mutta miten se auttaa mitenkään tätä asiaa ratkaisemaan. Jos Jari on tehnyt itsemurhan, niin ei siihen syynä mitkään huutamiset ole. Lähtökohta itsemurhan tekemiselle tulee kyllä muualta kuin toisen suuttumuksesta.

Tuskin kukaan ihminen tässä keskustelussa on niin yksinkertainen, että kuvittelisi itsemurhaan johtavan yhden syyn. Kyllä itsemurhaan päädytään yleensä monien eri syiden tuloksena. Silti läheisen (tai kaukaisenkin) ihmisen taholta tullut kova kritiikki voi olla se tekijä, joka saa itsemurha-alttiin ihmisen toteuttamaan aikomuksensa juuri tiettynä hetkenä. Läheisen raivokas suuttuminen voi siis olla se "viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän", tietyllä hetkellä. Jos olisit lukenut kommenttini tarkemmin, ennen kuin ryhdyit sitä kritisoimaan, olisit huomannut, että jo kommentissani mainittiin kaksi itsemurhan yllykkeen laukaisevaa tekijää: laskuhumala ja läheisiltä naisilta saadut haukut.

Itsemurhateorian huomioon ottaminen, saa uudelleen suuntaamaan huomion Pielisjokeen Jarin mahdollisena löytöpaikkana. (Tietysti kovasti humalainen Jari on voinut Pielisjokeen pudotakin.) Jos taas ajatellaan, että "Pitsa" yksin tai kavereineen olisi tehnyt Jarille jotakin, kannattaa Jaria ehkä etsiä Pielisjoen sijaan (tai ohella) Möhköstä, jonne "Pitsan" kännykkä aamuyöstä paikantui!

[Amy]

Eli Pitsa on hengissä. Näistä jutuista kannattaisi kyllä aina ottaa ensin selvää ja sitten vasta alkaa kertomaan eteenpäin. Nyt täällä on viestikaupalla kirjoiteltu mitä ihmeellisempiä skenaarioita miksi Pitsa on tappanut itsensä.

Siis häh?? Kertaapa vähän mitä kirjoitin...

Kuulin ilomantsilaisilta huhua (korostan: HUHU, jonka paikkansapitävyydestä ei ole mitään takeita), että tämä Pitsa olisi tehnyt itsemurhan, jo useita vuosia sitten. Mahtaako kellään olla vahvistusta tai tyrmäystä tälle huhulle? Paikalliset kuulostivat kovin varmalta asiastaan mutta kun en tunne kyseisiä ihmisiä ollenkaan, en voi tietää onko luotettavaa lähdettä nähnytkään.

Näyttääkö tää tosiaan siltä, että kerron tietoa eteenpäin vai kysynkö nimenomaan vahvistusta tai tyrmäystä huhulle?

Ja ei, Jaria ei ole löytynyt. En usko että löytyykään. Ilomantsilaiset tuntuvat pitävän tiukasti kiinni tarinasta, jossa Jarin ruumis on Möhkössä. Itse luulen, että joessa on ja sukeltajat etsivät ihan väärästä paikasta.

[Kuolemannaakka]

Tuli vain mieleeni, että kun tuo Möhkö on niin lähellä Venäjän rajaa (n. 3km rajalle kylältä), ja Vihurintie -niminen tie vie aivan rajan läheisyyteen, niin voisiko ruumiin kätkeä rajavyöhykkeelle, josta sitä tavallaan ei "voisi" kukaan etsiä? Ei ainakaan marjastajat yms löytäisi, ja muutkin etsinnät olisivat varmaan vähän hankalia. Luulisi, että rajavyöhyke tuolla korvessa olisi aika rauhallista seutua. Eikai tuolla mitään rajavartijoita ees taas kävele, joten ruumiin voisi yöllä sinne saada huomaamatta?

Ihan vaan puhdasta arvailua pohjautumatta mihinkään muuhun kuin mielikuvitukseen=)

[Pirhonen]

PAikalliset liikkuvat rajavyöhykkeellä ihan normaalisti ja muut voivat anoa erillistä lupaa jos heillä on jotain asiaa vyöhykkeelle, esim. sukulainen/ystävä asuu vyöhykkeellä tms. Ei tuo mitään suljettua aluetta ole.

[elli72]

Kuinka paljon ihmiset sitten liikkuvat siellä rajavyöhykkeellä? Se on kuitenkin varmaan maastoltaan sellaista että ei ihan heti ruumis löydy? Vai onko?

[dinz]

Itse kolusin armeija-aikaan juurikin tuota Möhkön seutua, ja muutenkin rajan pinnasta (5km rajalta) kotoisin olevana voin sanoa, että nuo seudut ovat kyllä niin syvää korpea, että sinne voi piilottaa vaikka kerrostalon

Seudulla on paljon erilaista suomaastoa, vaaramaastoa yms, joten sinne olisi naurettavan helppoa piilottaa jonkun kroppa, eikä kukaan varmasti löydä paikan päälle sattumalta.