Alibi 7/1986
Isolla miehellä on kokoisensa kujeet
Kari Juha Kosonen syntyi 16. maaliskuuta 1959 Porvoossa. Jo varhaisessa vaiheessa havaittiin, ettei Karista kasva mitään onnetonta nenänniiskuttajaa puutalokaupungin kaduille, vaan hänestä kasvaa iso riski mies, joka paremminkin niistelee nyrkillä toisten neniä.
Yhdeksänvuotiaana Kari joutui rajujen leikkiensä vuoksi tarkkailtavaksi Helsingin lastenlinnaan, josta hänet kotiutettiin reilun parin vuoden tarkkailun jälkeen Karhulan tarkkailukouluun.
Tarkkailut kuitenkin loppuivat melko pikaisesti, sillä Kari passitettiin viranomaisten päätöksellä Muhoksen koulukotiin Oulun liepeille.
Muhoksen koulukodissa (Pohjolan poikakoti tuohon aikaan, nykyään Pohjolakoti. rapierin huom.) Kari suoritti koulun loppuun ja pääsi pois viisitoistavuotiaana, kookkaana jässikkänä, jota olisi kokonsa puolesta luullut muutamaa vuotta vanhemmaksi.
Karin elämä ei lähtenyt yhteiskunnan hyväksymiin uriin, vaan ainoa ura oli puukonterässä, verisenä.
Jo viisitoistavuotiaana Karille mätkäistiin yli yhdeksän vuoden tuomio, joka koostui tapon yrityksestä, törkeistä pahoinpitelyistä ym.
-Sellaisia väkivaltajuttuja, niinkuin Kari itse sanoo.
Kaksikymmenvuotiaana Kari vapautui Konnunsuolta ja palasi Kotkaan.
Täysi-ikäistyneelle Karille ravintolat olivat aivan uusi maailma.
Ravintola Mesikämmenessä maittoi viina joka miehelle yhtä hapiaan; se sai monen tuntemaan itsensä suureksi, eikä välttämättä otettu huomioon sitä, etä Kari oli suuri jo luonnostaan.
Eräs vanhempi kaveri tuli Karille noloilemaan, eikä hän siitä oikein pitänyt.
-Nuori kun olin, niin ei se äijä minua uskonut, vaikka sanoin että on kaks sekuntia vetää luunsa muualle, sanoo Kari.
Ambulanssilla sitten veivät kun Kari oli häneen urapuukkonsa iskenyt.
Karin vapautta oli kestänyt kahdeksantoista tuntia.
Konnunsuo kutsui Karia viiden vuoden verran.
Heinäkuun 10.1984 Kari käveli taas vapaana miehenä vankilan portista ulos.
Kari mittaili Karhulan katuja lapinleuku kupeella heiluen ja viinapullo vyön tungettuna. Seuraava näyttämö oli keskikaljabaari.
-Aseistukseni vuoksi se akka ei suostunut myymään minulle kaljaa, vaan käski heti poistua, sanoo Kari.
-Sellainen satakiloinen portsarintapainen tuli päälle ja jouduin sen torppaamaan biljardipöydälle, jonka jälkeen kävelin tiskin taakse ja ostin pari pulloa keskikaljaa. Itse kaljani kassaan kuittasin ja itse join.
Keskikaljabaarin myyjä oli soittanut poliisille, tämä tieto sai Karin lapikkaisiin vauhtia. Hän nappasi lennosta taksin ja ilmoitti haluavansa Haminaan.
Siinä takapenkillä istuessa Karin mieleen juolahti kaapata taksi:
-Taksi on kaapattu ja nyt ajetaankin Kouvolaan.
Tehostaakseen ilmoitustaan Kari piti lapinleukua kuskin kurkulla.
Kouvolan, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta päädyttiin Savonlinnaan jossa aamulla odoteltiin viinakaupan aukeamista ostamalla kori keskiolutta. Puolet korista oli juotu kun kauppa aukeni.
-Menimme yhdessä viinakauppaan asioille ja minä ostin neljä pulloa likööriä. Sanoin taksimiehelle, että nyt kun lähdet, niin pääset vielä menemään. Samalla pudotin hänen käteensä auton avaimet, sillä ne olivat aina minulla, kun olimme joillakin asioilla, sanoo Kari.
Muutaman kymmenmetrisen päässä oli Savonlinnan rautatieasema, jossa seisoi paikallisjuna lähtövalmiina Pieksämäelle. Kari sitä katseli ja päätteli, että hän tästä lähteekin Pieksämäellä käymään.
-Kävelin siitä sitten junailijan luokse ja kyselin, että milloin tämä juna Pieksämäelle lähtee. Junailijan mukaan lähtöön oli vielä kaksikymmentä minuuttia. Se ei minulle sopinut, kun tiesin taksikuskin jo ilmoittaneen poliisille.
-Ilmoitinkin junailijalle, että tämä juna lähtee välittömästi Pieksämäelle. Hyppäsin junaan ja painoin lapinleukun junailijan kylkiluihin. Ensin ajoimme eteenpäin, mutta mielestäni Pieksämäki oli oli eri suunnassa ja käskin junailijan ajaa pakilla Pieksämäelle.
-Aseman ohi mennessämme ihmiset katsoivat hölmön näköisinä, ja joku siellä viittoili ilmeisesti kyytiin. Muutamia matkustajia oli vaunuissa, ja koska juna oli vauhdissa, niin päätin mennä vaunuosastoilla käymään, sillä eihän se kuski olisi voinut junaa ilman kuljettajaa jättää ja hypätä vauhdissa pois. Siellä vaunuosastolla me sitten laulettiin yhteen ääneen Kankaan kauniista Katriinasta.
Näin oli tapahtunut Suomen olissa historiallinen junan kaappaus, sellainen teko mitä ei ollut kukaan aikaisemmin tehnyt. Junan matka päättyi kuitenkin jo toiselle Savonlinnan asemalle, sillä suunta oli sittenkin väärä.
-Katselin vaunusta miten muka Valtionrautateiden työläiset tulivat junaa kohti rautakanget olallaan, mutta tiesin heti , että he olivat poliiseja sinisissä suojapuvuissaan. Päätin siinä sitten vielä ryypätä yhden pullon likööriä ja antautua poliiseille. Poliisit sitten kävelivät eri suunnista junanvaunuihin, tulivat minun viereeni ja painoivat pistoolin kylkeen sekä sanoivat:
-Kosonen, lähdetään!
-Taksi oli tuntenut minut ja näin nimeni oli poliisin tiedossa.
Kolmannen kerran oikeus passitti Kari Kososen mielentilatutkimukseen, ja jälleen tuli lausunto:"Tekohetkellä täyttä ymmärrystä vailla."
Kosonen tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen sellaisilla evästyksillä, että seuraavalla kerralla kolahtaa pytty päälle. Pytty on yhtä kuin eristettäväksi pakkolaitokseen määräämättömäksi ajaksi vaarallisena rikoksenuusijana.
Kari Kososella on tällä hetkellä mitä erilaisempia ennätyskokeita tehtynä, ja hän haastaakin isot ja riskit miehet kilpasille.
-Konnunsuolla vasta opettelin syömään, sillä siellä oli hernekeitonsyöntiennätykseni niinkin vaatimaton kuin kahdeksan litraa kolmen tunnin aikana. Täällä Helsingin keskusvankilassa olen nyt päässyt sellaisiin miehisiin lukemiin, sillä olen syönyt esim. kalasoppaa neljän tunnin aikana 21 litraa ja hernekeittoa 17 litraa. Kerran söin 11 litraa paksua jauhelihakastiketta 148 perunan kera. Perunat olivat sellaisia kananmunan kokoisia.
-Painoja olen myös pienen ikäni nostanut, ja tällä hetkellä reenailen penkkinostossa 100 kilon painoilla sadan sarjojo. Hauisvääntö on 127,5kiloa.
-Olen myös helvetin kova saunomaan, kerran heitin 80 litran saavillisen vettä kiukaalle. Huusin pojille että jos taju lähtee, niin hakekaa pois. Pohkeet siinä perkele paloi, muttei muuta tapahtunut.
-Viinaa pystyn päivän aikana juomaan noin kahdeksan pulloa, eikä siinä oikeastaan silloinkaan ole vielä tarpeeksi, sillä eka pullo siinä tuntuu, mutta muut meneekin sitten pikkuhiljaa päähän.
-Lasoliennätys on kolme litraa, mutta sillon meinas mennä henki, jouduin sairaalaan. Kaikki siviiliennätykset on syntyneet nuorena miehenä, sillä täällä linnassa ei oikein kaikkia aineita löydy.
-Vankilassa minulla on tullut silloin tällöin riitaa vartijoiden kanssa, eivät ole antaneet olla rauhassa. Kerran sain kaksikymmentä vuorokautta kulumattomia, kun iskin erästä isoa vartijaa, joka tuli uhittelemaan. Se oli kylla yhdellä iskulla pois pelistä. (Kulumattomia, siis 20 vrk eristysselliä, jota ei lasketa tuomioon, vapautuminen siirtyy tuon verran. rapierin huom.)
-Nykyään en oikein enää jaksaisi lusia, sillä vankila on sairas mesta, ja tämä synnyttää lisää paineita. Haluaisin, että joku mukava tyttö alkaisi kanssani kirjoittaa, sillä minä en ole koskaan tehnyt naisille mitään, vaan aina olen heitä kunnioittanut.
Niin Kari Juha Kosonen ei olepaljoakaan kerinnyt seurustella toiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa, kun aika on kulunut vankiloissa. Kari on kuitenkin mahdoton tekemään työtä, sillä sitä hän on joutunut laitoksissakin aina tekemään.
-En minä oikein käsitä, mikä musta lammmas minä olen perheessämme, sillä äitini ja isäni olivat erittäin hyviä. Ehkä minä kaipaan sellaista ihmistä jota voisin rakastaa.
Karin toisessa korvassa heiluu kultainen korvariipus: Hän on kaikin puolin ihan mukava tyyppi, jokin on aina vain mennyt hieman vikaan, joku on aina tullut uhittelemaan.
Karin osoite on PL 40, 00551 Helsinki.
Panin tämän muut rikokset-osioon vaikka muistelen tämän miehen sittemmin syyllistyneen henkirikokseen. Palaan asiaan sikäli kun tietoa löydän.
Otsikkoa täsmennetty.
-NILS-
Kari Kosonen. Tappoi miehen Kotkassa 1990
Kari Kosonen. Tappoi miehen Kotkassa 1990
Paskanen tukka
-
DollariExpress
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1683
- Liittynyt: Ti Heinä 01, 2008 9:05 pm
nämä on kaikki suurenluokan paskaa:
"kalasoppaa neljän tunnin aikana 21 litraa ja hernekeittoa 17 litraa. Kerran söin 11 litraa paksua jauhelihakastiketta 148 perunan kera. Perunat olivat sellaisia kananmunan kokoisia. "
yhdessäkään linnassa ei kukaan saa millään ilveellä noin paljoa ruokaa,tuossahan olisi koko vankimäärälle tarkoiteut kastikkeet päivällisellä.
"kalasoppaa neljän tunnin aikana 21 litraa ja hernekeittoa 17 litraa. Kerran söin 11 litraa paksua jauhelihakastiketta 148 perunan kera. Perunat olivat sellaisia kananmunan kokoisia. "
yhdessäkään linnassa ei kukaan saa millään ilveellä noin paljoa ruokaa,tuossahan olisi koko vankimäärälle tarkoiteut kastikkeet päivällisellä.
hullu kosonen on niuvassa tällä hetkellä vissiin kun kuulemma lähti sinne heti kun tuomio riksussa loppu...ei se ehkäihan noin paljoo oo syöny mut ihan älyttömiä määriä on kumminkin ruokaa vetänyt!! kanttiinista osti suklaata kilokaupalla ja laitto ne sit puhtaaseen paska paljuun ja söi sieltä ne sit...pamppujen ilmeet on iltatarkistuksen aikaan olleet näkemisen arvoiset ku kosonen on mättäny sulanutta suklaata suoraan paskapaljusta naamaan 
Hienoa odin, kerropa lisää Kososesta laajempia tietoja!!111!odin kirjoitti:hullu kosonen on niuvassa tällä hetkellä vissiin kun kuulemma lähti sinne heti kun tuomio riksussa loppu...ei se ehkäihan noin paljoo oo syöny mut ihan älyttömiä määriä on kumminkin ruokaa vetänyt!! kanttiinista osti suklaata kilokaupalla ja laitto ne sit puhtaaseen paska paljuun ja söi sieltä ne sit...pamppujen ilmeet on iltatarkistuksen aikaan olleet näkemisen arvoiset ku kosonen on mättäny sulanutta suklaata suoraan paskapaljusta naamaan
Paskanen tukka
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17110
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
No jo, Kosonen täältä vielä puuttuikin. Eläkeläinen Kosonen murhasi kivellä päähän hakaten hänelle tuntemattoman miehen Kotkan keskustassa, muistaakseni alkuvuodesta -90. Murha tehtiin tyhjällä tontilla, siinä paikkeilla mihin myöhemmin rakennettiin valtion virastotalo, jossa mm. maistraatti tms. Kävin erään jo edesmenneen toimittajan kanssa tuolla tontilla marraskuussa -90, samana päivänä kun Kososen tapaus oli käsittelyssä Kotkan raastuvanoikeudessa. Tuomio oli 13 vuotta 2 kuukautta ja kuten arvata saattaa, niin sitä oltiin täyttä ymmärrystä vailla.
Pakkolaitostuomiosta äänestettiin, vai menikö se niin, että vankilaoikeus otti siihen kantaa myöhemmin?
Kosonen oli teon jälkeen sekoillut jossain baarissa Karhulassa ja jäi teon jälkeen kiinni kait hyvinkin pian.
Pakkolaitostuomiosta äänestettiin, vai menikö se niin, että vankilaoikeus otti siihen kantaa myöhemmin?
Kosonen oli teon jälkeen sekoillut jossain baarissa Karhulassa ja jäi teon jälkeen kiinni kait hyvinkin pian.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Tämän taponhan Kosonen teki "vain" päästäkseen takaisin linnaan ! Mieshän kävi teon jälkeen kertomassa asiasta Kotkan poliisilaitoksella, mutta ne eivät uskoneet karia ja käskivät lähteä menemään!!. Eipä mennyt montaakaan tuntia kun jo karia haettiin kissojen ja koirien kanssa TapostaDoctor Lecter kirjoitti:No jo, Kosonen täältä vielä puuttuikin. Eläkeläinen Kosonen murhasi kivellä päähän hakaten hänelle tuntemattoman miehen Kotkan keskustassa, muistaakseni alkuvuodesta -90. Murha tehtiin tyhjällä tontilla, siinä paikkeilla mihin myöhemmin rakennettiin valtion virastotalo, jossa mm. maistraatti tms. Kävin erään jo edesmenneen toimittajan kanssa tuolla tontilla marraskuussa -90, samana päivänä kun Kososen tapaus oli käsittelyssä Kotkan raastuvanoikeudessa. Tuomio oli 13 vuotta 2 kuukautta ja kuten arvata saattaa, niin sitä oltiin täyttä ymmärrystä vailla.
Pakkolaitostuomiosta äänestettiin, vai menikö se niin, että vankilaoikeus otti siihen kantaa myöhemmin?
Kosonen oli teon jälkeen sekoillut jossain baarissa Karhulassa ja jäi teon jälkeen kiinni kait hyvinkin pian.
EDIT: lisätty tuomio.
. Karin touhuja tuli seurailtua Kakolassa 80 luvun lopulla, ja 90 luvun alku vuosina. Pihapaavalin hommia se siellä hoiteli,, yleensä kalsarit vedettynä vatsan yli . Mies oli kuin iso lapsi käytökseltään, mutta erittäin arvaamaton. Oli toisinaan uskossa ,josta piti omien sanojensa mukaan välillä lomaa. Silloin pistettiin black sabbath pauhaamaan ja oma selli tuhannen pillun päreiksi! . Kari sai pariinkin otteeseen isohkon perinnön jolla sitten osteli itselleen aina uuden tv:n ja stereot.. kun oli uskon lomilla vanhaat hajonneet . Kyllähän sillä näitä syömis ennätyksiä oli, mutta määristä en tiedä kuin yhden tapauksen kun yksi keittiö mies oli nyysinyt keittiöltä ison pellillisen pannukakkua ja erehtyi pyytämään karin kahville päivän päätteeksi, kari söi tuon pellin puhtaaksi ja pannullisen kahvia, ja poistui kiittäen. Kari kävi monen vangin hermoille uskon vouhkaamisiensa kanssa, ja erään Helsinkiläisen merimiehen kanssa riita meni niin pitkälle että kari sai puukosta toistakymmentä kertaa, ja Merimies 4,7 vuotta (muistaakseni) lisää tuomiota. Tämä merimies oli päätä lyhyempi Karia, ja tikkasi rassillansa karia alavatsaan tosiaankin yli kymmenen kertaa. Voisin väittää että karin iso vatsa pelasti hänen henkensä..
Tämän tapauksen jälkeen en ole Kososta nähnyt, muistaakseni siirrettiin jonnekkin toiseen taloon tai pohjois selli osastolle.
Joskus 2000 luvun alkupuolella Kosonen esiintyi Poliisi tv:ssä. Oli silloin ns. pyttyläinen ja kertoili omasta elämästään vankilassa.
Esitteli reteesti uusia stereoitaan ja järeitä kajareita. (huom. pyttyläisillä on/oli moisiin erikoisoikeudet).
Ruokailu tapahtui yksin kuten muutkin toimet. Ruokailu kuvattiin kanssa ohjelmaan ja yllätys! Ruokana oli hernekeittoa ja tyyppi veti KOKO astiallisen sitä YKSIN! Oli siinä heti ja useempi litra sitä ja muut safkat päälle.
Esitteli reteesti uusia stereoitaan ja järeitä kajareita. (huom. pyttyläisillä on/oli moisiin erikoisoikeudet).
Ruokailu tapahtui yksin kuten muutkin toimet. Ruokailu kuvattiin kanssa ohjelmaan ja yllätys! Ruokana oli hernekeittoa ja tyyppi veti KOKO astiallisen sitä YKSIN! Oli siinä heti ja useempi litra sitä ja muut safkat päälle.
-
Jack the Ripper
- Adrian Monk
- Viestit: 2648
- Liittynyt: To Heinä 19, 2007 2:31 am
- Paikkakunta: Helsinki
Rikosposti 5/1990
Puistosta löytyi mies, jonka pää oli murskana!
50-vuotias kotkalaismies oli 28.2.1990 aamukävelyllä koiransa kanssa. Tuona aamuna kakinta keskeytyi, sillä miehen silmät osuivat pensaikossa makaavaan mieheen.
-Paleltunut se siihen kännissä on, ajatteli mies ja tallusteli lähemmäs katsomaan.
Vaan ei ollut makaava mies paleltunut. Toinen puoli päätä oli murskautunut muodottomaksi. Ihan lähellä ei ollut paikka, josta ukko olisi voinut pudota, niinpä koirankasvattaja lähti läheiselle poliisilaitokselle.
-Löysin miehen tuosta Vuorikadun puistosta... taitaa olla hengetön, on niin pahannäköistä jälkeä.
Päivystyksessä ollut rikospoliisin neljän miehen ryhmä lähti pikaisesti paikalle ja näki jo metrien päästä että oli todella syytä epäillä jonkun toisen aiheuttaneen vammat:
Ruhjoutuneen pään vieressä oli kaksi voimamiehen nyrkin kokoista kiveä joissa verta.
Rahapussi pilkotti ruumiin alta ja sen kulmasta kympin seteli. Haravalla saatiin kokoon ruumiin ympäriltä vielä markan ja kahdenkymmenen pennin kolikot.
Puolen metrin päästä ruumiista löytyi harmaa lippalakki.
Mutta henkilöllisyyspapereita miehellä ei ollut.
Sormenjälkien perusteella mies tunnistettiin Jaakko Ahti Taipaleeksi. Taipale oli 46-vuotias ja asui Pyhtäällä Kotkan naapurikunnassa.
Ei vaimoa, ei paljon omaisiakaan...
Hyvin usein tällaisen henkirikoksen tekijää olisi vaikea löytää. Kun ei miehen ystäväpiiri kovin suuri ollut eikä liikkeetkään huomattavia, voisi tekijä olla kuka tahansa ohikulkija.
Niin oli ollut tässäkin tapauksessa!
Hämmästyttävä yhteensattuma oli käynyt jo surmapäivän iltana. Kotkan poliisin partio oli saanut hälytyksen Karhulaan erääseen baariin, jonka vessassa oli puukotettu asiakasta. Puukottaja oli lähtenyt livohkaan.
Kaikki partiot pantiin etsimään vuoluaseen kanssa kulkevaa äijää ja eipä aikaakaan kun keskellä Karhulaa toikkaroi vahvasti humalassa oleva mies. Hänet pantiin poliisiauton takapenkille.
Mutta juoppoputkaan hän ei halunnut:
-Olis vähän rikospoliisille asiaa.
-Tapoin viime yönä miehen ja vein sen rahat.
Oli käynyt todellinen sattuma. Ennenkuin vainajaa oli tunnistettu, löytyi mies joka halusi tunnustaa tehneensä tuhmuuksia.
Palatkaamme tunnustukseen myöhemmin.
Poliisilaitoksella mies tunnettiin. Hän oli Kari joka alkoi kertoa tarinaansa:
-Vapauduin Kakolasta tiistaina 20.2. Matkustin suoraan Hauholle Toivola-kotiin. Viivyin siellä ehkä pari päivää, jonka jälkeen menin Hämeenlinnaan. Ratkesin ryyppäämään pitkän raittinaolon jälkeen...
Katkaistaan tässä vaiheessa Karin kertomus, koska viranomaisilla oli kerrottavaa Hämeenlinnassa oleskelusta.
Maanantaina 26.2. haki poliisipartio Hämeenlinnan linja-autoasemalta lastia, johon tarttui penkillä kännissä maannut mies. Hänet herätettiin ja saatiin mukaan ilman välikohtauksia. Partiossa mukana ollut nuorempi konstaapeli Kimmo Savolainen joutui kuuntelemaan outoa yksinpuhelua:
-Autoon laitettaessa hän ensimmäisen kerran mainitsi tappavansa jonkun. Mies kertoi tappavansa vähintään kolme ihmistä, millä saisi pitkään olla linnassa. Matkalla poliisilaitokselle kyselin syytä hänen sanomaansa, jolloin hän kertoi että hänet oli heitetty ulos Toivola-kodista ja ettei sosiaalilautakunta ollut järjestänyt hänelle asuntoa, joten ainoaksi keinoksi jäi tappaa joku, jolloin pääsisi linnaan.
Vihdoin päästiin poliisilaitokselle, jolloin koko matkan rauhallisesti käyttäytynyt Kari ryhtyi riehumaan. Kaiken kokeneet poliisimiehet saivat kuitenkin puhumalla asiat järjestykseen, vaikka Kari ilmoitti tappavansa yhden saksipotkulla ja loput käsin!
Vaikka Kari ei vaikuttanut humalaiselta, hänet päätettiin panna säilöön huilaamaan. Osasyynä oli runsas pillerisatsi, josta Kari kertoi ottaneensa aimo annoksen.
Resepti hänellä oli kuitenkin joka lääkkeeseen.
Lähtiessään laitokselta Kari oli pyytänyt anteeksi riehumistaan.
Nyt tullaan taas Karin kertomukseen. Matka jatkui seuraavasti:
-Tiistaina 27.2.matkustin Hämeenlinnasta Kotkaan, jonne saavuin illalla 19.00 aikaan.
-Auto pysähtyi Lahdessa noin puoli tuntia. Kävin siellä viinakaupassa ja ostin 5 pulloa A-olutta ja kaksi pulloa Triple Sec -likööriä. Nämä juomat nautin matkan aikana.
Kari kierteli keskustan kuppiloissa anelemassa alkoholia ja kertoi onnistuneensa aika monessa juottolassa. Sitten hän lähti kävelemään kaupungille. Karilla ei ollut rahaa eikä asuntoa.
Johonkin aikaan yöstä kaksi samanlaista toveria sitten tapasi toisensa. Paikka oli Karin muistaman mukaan Kauppakadun alko, jonka kulmalta lähtee tie Vuorikadun puistoon.
-Muistan tontin vanhastaan suosittuna ryyppypaikkana, kun siinä on Alkokin lähellä.
-Seurassani ollut mies antoi minulle 110 tai 120 markkaa ja pyysi että hankkisin jostain viinaa.
-Sanoin ettei sillä summalla saa viinaa siihen aikaan yöstä.
Karin kertoman mukaan mies suuttui ja tarttui rinnuksista.
-Löin häntä kerran nyrkillä naamaan, mies kaatui ja jäi siihen makaamaan.
-Jostakin läheltä löysin kiven, jolla ryhdyin hakkaamaan miehen päätä.
Kari löi miestä päähän useita kertoja, mutta ei muista tarkkaa lukua.
-Minä olin aivan sekaisin silmittömän raivon vallassa. Mitään tarkoitusta hakkaamiselle en osaa sanoa.
-Olin sellaisessa mielentilassa, että olisin varmasti tappanut kaikki, jotka olisivat tulleet paikalle. Onneksi ketään ei näkynyt, ennenkuin olin ehtinyt rauhoittua.
Kari jätti miehen makaamaan ja lähti paikalta rahat mukanaan. Hän otti Kotkan keskustasta taksin ja ajoi aamuyöllä Karhulan puolelle, jossa kierteli koko loppuyön ja aamupäivän. Mutta olihan hänellä rahaa. Ne menivät seuraavasti:
-Aamupäivällä kävin Karhulan Alkossa, josta ostin yhden pullon Triple Seciä ja yhden pullon A-olutta, enempään eivät rahat riittäneet.
Oli hän käynyt aamulla terveyskeskuksessakin krapulaansa hoitamassa ja saanut siellä pari tuntia nukutuksi. Iltapäivälla krapula painoi päälle ja hän ryhtyi kerjuulle. Erilaisilla tekosyillä hän sai kokoon 150 markkaa ja suunnisti heti viinakauppaan. Tällä kertaa puudukkeena oli Herba.
Terveyskeskuksesta oli annettu rauhoittavia arvatenkin sen takia että uskottiin potilaan ryhtyvän rähisemään.
Sitten Kari löydettiin alussa mainitulla tavalla ja nyt pääsemme siihen kohtaan, missä hän ensimmäisen tunnustuksensa teki.
Hänhän halusi päästä rikospoliisin luo kertomaan eräästä tuoreesta tapauksesta.
Vanhempi rikoskonstaapeli Veli-Matti Pyysing lähti kolmen virkatoverinsa kanssa kuulemaan asiakastaan.
Kun poliisi kysyi, oliko Karilla jotain tunnollaan, vastasi Kari:
-Kuule... normaalipää on pyöreä niinkuin sinun pääsi, mutta minä tapoin miehen, jonka pää on aivan littana eikä sitä voi tunnistaa.
Milloin sinä tämän teit, kuului seuraava kysymys.
-Viime yönä Kotkassa. Kello oli siinä kaksi tai kolme.
Entä miten sen teit.
-Löin puolitoistakiloisella kivellä päähän monta kertaa ja sitten kuristin vyölläni niin että silmät pullistuivat päästä.
Tekonsa syyksi Kari ilmoitti olleensa niin sekaisin viinasta ja lääkkeistä.
Kari vangittiin oikeuden päätöksellä maaliskuun 5. päivänä ja hän joutui vastaamaan teostansa maaliskuun 30. päivänä.
Jo vangitsemisoikeudenkäynnissä kävi ilmi että hänen mielenterveytensä oli pahasti järkkynyt. Hän ilmoitti ettei sano sanaakaan elleivät ylimääräiset poistu salista.
Tuo näytelmä olisi ehkä toistunut varsinaisena käsittelypäivänä ja niinpä oikeuden puheenjohtaja ilmoitti että hän tulee määräämään jutun käsittelyn suljettujen ovien taa. Se siksi että vanha kunnon käräjärauha olisi säilynyt. Seitsemän poliisin saattamana mies tuotiin saliin vaivihkaa kuuntelemaan määräystä mielentilatutkimukseen.
Tuomiota lehti (Rikosposti 5/1990) ei tietenkään vielä kerro, mutta senhän Doctor tuossa aiemmin jo kertoi; 13 vuotta 2 kuukautta, täyttä ymmärrystä vailla.
Odin kertoi että Kosonen vaikuttaa nykyään Niuvassa, mikä ei tuolla historialla hämmästytä.
Puistosta löytyi mies, jonka pää oli murskana!
50-vuotias kotkalaismies oli 28.2.1990 aamukävelyllä koiransa kanssa. Tuona aamuna kakinta keskeytyi, sillä miehen silmät osuivat pensaikossa makaavaan mieheen.
-Paleltunut se siihen kännissä on, ajatteli mies ja tallusteli lähemmäs katsomaan.
Vaan ei ollut makaava mies paleltunut. Toinen puoli päätä oli murskautunut muodottomaksi. Ihan lähellä ei ollut paikka, josta ukko olisi voinut pudota, niinpä koirankasvattaja lähti läheiselle poliisilaitokselle.
-Löysin miehen tuosta Vuorikadun puistosta... taitaa olla hengetön, on niin pahannäköistä jälkeä.
Päivystyksessä ollut rikospoliisin neljän miehen ryhmä lähti pikaisesti paikalle ja näki jo metrien päästä että oli todella syytä epäillä jonkun toisen aiheuttaneen vammat:
Ruhjoutuneen pään vieressä oli kaksi voimamiehen nyrkin kokoista kiveä joissa verta.
Rahapussi pilkotti ruumiin alta ja sen kulmasta kympin seteli. Haravalla saatiin kokoon ruumiin ympäriltä vielä markan ja kahdenkymmenen pennin kolikot.
Puolen metrin päästä ruumiista löytyi harmaa lippalakki.
Mutta henkilöllisyyspapereita miehellä ei ollut.
Sormenjälkien perusteella mies tunnistettiin Jaakko Ahti Taipaleeksi. Taipale oli 46-vuotias ja asui Pyhtäällä Kotkan naapurikunnassa.
Ei vaimoa, ei paljon omaisiakaan...
Hyvin usein tällaisen henkirikoksen tekijää olisi vaikea löytää. Kun ei miehen ystäväpiiri kovin suuri ollut eikä liikkeetkään huomattavia, voisi tekijä olla kuka tahansa ohikulkija.
Niin oli ollut tässäkin tapauksessa!
Hämmästyttävä yhteensattuma oli käynyt jo surmapäivän iltana. Kotkan poliisin partio oli saanut hälytyksen Karhulaan erääseen baariin, jonka vessassa oli puukotettu asiakasta. Puukottaja oli lähtenyt livohkaan.
Kaikki partiot pantiin etsimään vuoluaseen kanssa kulkevaa äijää ja eipä aikaakaan kun keskellä Karhulaa toikkaroi vahvasti humalassa oleva mies. Hänet pantiin poliisiauton takapenkille.
Mutta juoppoputkaan hän ei halunnut:
-Olis vähän rikospoliisille asiaa.
-Tapoin viime yönä miehen ja vein sen rahat.
Oli käynyt todellinen sattuma. Ennenkuin vainajaa oli tunnistettu, löytyi mies joka halusi tunnustaa tehneensä tuhmuuksia.
Palatkaamme tunnustukseen myöhemmin.
Poliisilaitoksella mies tunnettiin. Hän oli Kari joka alkoi kertoa tarinaansa:
-Vapauduin Kakolasta tiistaina 20.2. Matkustin suoraan Hauholle Toivola-kotiin. Viivyin siellä ehkä pari päivää, jonka jälkeen menin Hämeenlinnaan. Ratkesin ryyppäämään pitkän raittinaolon jälkeen...
Katkaistaan tässä vaiheessa Karin kertomus, koska viranomaisilla oli kerrottavaa Hämeenlinnassa oleskelusta.
Maanantaina 26.2. haki poliisipartio Hämeenlinnan linja-autoasemalta lastia, johon tarttui penkillä kännissä maannut mies. Hänet herätettiin ja saatiin mukaan ilman välikohtauksia. Partiossa mukana ollut nuorempi konstaapeli Kimmo Savolainen joutui kuuntelemaan outoa yksinpuhelua:
-Autoon laitettaessa hän ensimmäisen kerran mainitsi tappavansa jonkun. Mies kertoi tappavansa vähintään kolme ihmistä, millä saisi pitkään olla linnassa. Matkalla poliisilaitokselle kyselin syytä hänen sanomaansa, jolloin hän kertoi että hänet oli heitetty ulos Toivola-kodista ja ettei sosiaalilautakunta ollut järjestänyt hänelle asuntoa, joten ainoaksi keinoksi jäi tappaa joku, jolloin pääsisi linnaan.
Vihdoin päästiin poliisilaitokselle, jolloin koko matkan rauhallisesti käyttäytynyt Kari ryhtyi riehumaan. Kaiken kokeneet poliisimiehet saivat kuitenkin puhumalla asiat järjestykseen, vaikka Kari ilmoitti tappavansa yhden saksipotkulla ja loput käsin!
Vaikka Kari ei vaikuttanut humalaiselta, hänet päätettiin panna säilöön huilaamaan. Osasyynä oli runsas pillerisatsi, josta Kari kertoi ottaneensa aimo annoksen.
Resepti hänellä oli kuitenkin joka lääkkeeseen.
Lähtiessään laitokselta Kari oli pyytänyt anteeksi riehumistaan.
Nyt tullaan taas Karin kertomukseen. Matka jatkui seuraavasti:
-Tiistaina 27.2.matkustin Hämeenlinnasta Kotkaan, jonne saavuin illalla 19.00 aikaan.
-Auto pysähtyi Lahdessa noin puoli tuntia. Kävin siellä viinakaupassa ja ostin 5 pulloa A-olutta ja kaksi pulloa Triple Sec -likööriä. Nämä juomat nautin matkan aikana.
Kari kierteli keskustan kuppiloissa anelemassa alkoholia ja kertoi onnistuneensa aika monessa juottolassa. Sitten hän lähti kävelemään kaupungille. Karilla ei ollut rahaa eikä asuntoa.
Johonkin aikaan yöstä kaksi samanlaista toveria sitten tapasi toisensa. Paikka oli Karin muistaman mukaan Kauppakadun alko, jonka kulmalta lähtee tie Vuorikadun puistoon.
-Muistan tontin vanhastaan suosittuna ryyppypaikkana, kun siinä on Alkokin lähellä.
-Seurassani ollut mies antoi minulle 110 tai 120 markkaa ja pyysi että hankkisin jostain viinaa.
-Sanoin ettei sillä summalla saa viinaa siihen aikaan yöstä.
Karin kertoman mukaan mies suuttui ja tarttui rinnuksista.
-Löin häntä kerran nyrkillä naamaan, mies kaatui ja jäi siihen makaamaan.
-Jostakin läheltä löysin kiven, jolla ryhdyin hakkaamaan miehen päätä.
Kari löi miestä päähän useita kertoja, mutta ei muista tarkkaa lukua.
-Minä olin aivan sekaisin silmittömän raivon vallassa. Mitään tarkoitusta hakkaamiselle en osaa sanoa.
-Olin sellaisessa mielentilassa, että olisin varmasti tappanut kaikki, jotka olisivat tulleet paikalle. Onneksi ketään ei näkynyt, ennenkuin olin ehtinyt rauhoittua.
Kari jätti miehen makaamaan ja lähti paikalta rahat mukanaan. Hän otti Kotkan keskustasta taksin ja ajoi aamuyöllä Karhulan puolelle, jossa kierteli koko loppuyön ja aamupäivän. Mutta olihan hänellä rahaa. Ne menivät seuraavasti:
-Aamupäivällä kävin Karhulan Alkossa, josta ostin yhden pullon Triple Seciä ja yhden pullon A-olutta, enempään eivät rahat riittäneet.
Oli hän käynyt aamulla terveyskeskuksessakin krapulaansa hoitamassa ja saanut siellä pari tuntia nukutuksi. Iltapäivälla krapula painoi päälle ja hän ryhtyi kerjuulle. Erilaisilla tekosyillä hän sai kokoon 150 markkaa ja suunnisti heti viinakauppaan. Tällä kertaa puudukkeena oli Herba.
Terveyskeskuksesta oli annettu rauhoittavia arvatenkin sen takia että uskottiin potilaan ryhtyvän rähisemään.
Sitten Kari löydettiin alussa mainitulla tavalla ja nyt pääsemme siihen kohtaan, missä hän ensimmäisen tunnustuksensa teki.
Hänhän halusi päästä rikospoliisin luo kertomaan eräästä tuoreesta tapauksesta.
Vanhempi rikoskonstaapeli Veli-Matti Pyysing lähti kolmen virkatoverinsa kanssa kuulemaan asiakastaan.
Kun poliisi kysyi, oliko Karilla jotain tunnollaan, vastasi Kari:
-Kuule... normaalipää on pyöreä niinkuin sinun pääsi, mutta minä tapoin miehen, jonka pää on aivan littana eikä sitä voi tunnistaa.
Milloin sinä tämän teit, kuului seuraava kysymys.
-Viime yönä Kotkassa. Kello oli siinä kaksi tai kolme.
Entä miten sen teit.
-Löin puolitoistakiloisella kivellä päähän monta kertaa ja sitten kuristin vyölläni niin että silmät pullistuivat päästä.
Tekonsa syyksi Kari ilmoitti olleensa niin sekaisin viinasta ja lääkkeistä.
Kari vangittiin oikeuden päätöksellä maaliskuun 5. päivänä ja hän joutui vastaamaan teostansa maaliskuun 30. päivänä.
Jo vangitsemisoikeudenkäynnissä kävi ilmi että hänen mielenterveytensä oli pahasti järkkynyt. Hän ilmoitti ettei sano sanaakaan elleivät ylimääräiset poistu salista.
Tuo näytelmä olisi ehkä toistunut varsinaisena käsittelypäivänä ja niinpä oikeuden puheenjohtaja ilmoitti että hän tulee määräämään jutun käsittelyn suljettujen ovien taa. Se siksi että vanha kunnon käräjärauha olisi säilynyt. Seitsemän poliisin saattamana mies tuotiin saliin vaivihkaa kuuntelemaan määräystä mielentilatutkimukseen.
Tuomiota lehti (Rikosposti 5/1990) ei tietenkään vielä kerro, mutta senhän Doctor tuossa aiemmin jo kertoi; 13 vuotta 2 kuukautta, täyttä ymmärrystä vailla.
Odin kertoi että Kosonen vaikuttaa nykyään Niuvassa, mikä ei tuolla historialla hämmästytä.
Paskanen tukka
Re: Kari Kosonen
Alibi 6/96 s.41
"Alamaailman alatyylisestä pilasta lienee kyse väkivaltaisen mömmömiehen Kari Kososen nimenvaihdoksessa. Hän otti vankilassa saman nimen kuin kotikaupunkinsa nimismiehellä oli jo syntymästään, Matti Savolainen."
"Alamaailman alatyylisestä pilasta lienee kyse väkivaltaisen mömmömiehen Kari Kososen nimenvaihdoksessa. Hän otti vankilassa saman nimen kuin kotikaupunkinsa nimismiehellä oli jo syntymästään, Matti Savolainen."
Paskanen tukka
Re: Kari Kosonen
Alibissa 8/2003 on kolmen sivun haastattelu/juttu tästä Kososesta. Voin jossain vaiheessa skannata sivut tänne , en kuulu siihen kirjoittajakuntaan jotka täällä peräänkuuluttaa sanallista taitoa kirjoittaa aiheista omin sanoin loistavaa (ei kopioitua) tekstiä mutta ei niin vaativille kelvannee myös skannattu versio.
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
