Jari Viitanen - Surmattiin Tampereella 1988

[lemmy]

muistan jutun ampuivat 22 päähän ja paiskasivat peltsuun.kuolin syyksi todettiin hukkuminen.

[EuroJR]

No juuri tuossa näin otsikon vanhassa Alibissani - Jari Viitasen teloitusmurha - tai jotain sinnepäin. Nyt on sukulaisia kylässä ja pientä reissua, mutta kirjoittelen parin viikon päästä jutun tänne.

[EuroJR]

Alibi 11/88 vapaa lyhennelmä (alkp.teksti Jarkko Junnila)

Porukka ampui kolmasti päähän

Tamperelainen 23-vuotias hitsaaja Jari Juhani Viitanen löydettiin Tampereen Peltolammista elokuun 23. Matalassa rantavedessä kelluneen ruumiin havaitsi kuntoilija, joka oli kyseisenä tiistai-iltana lenkillä lammen rannalla.

Nuorukaisen päässä oli kolme ampumahaavaa. Lisäksi häntä oli ammuttu kerran jalkaan. Saatiin selville, että alamaailman Heiskaseksi kutsuma Jari Viitanen oli palannut Tukholmasta Tampereelle noin puolitoista kuukautta aikaisemmin. Koko alkuvuoden oli pikkurikolliseksi tiedetty Viitanen viettänyt Tukholmassa.

Useat eri henkilöt tunnistivat Jari Viitasen samaksi pojaksi, joka oli istunut iltaa Rosnedahl-hotellin Joselin yökerhossa elokuun 17. päivän vastaisena yönä eli vajaata viikkoa ennen ruumiin löytymistä. Kello kahden jälkeen Viitanen oli poistunut ravintolasta puolitutun seurueen kanssa ja sen jälkeen hänestä ei oltu tehty enää yhtään havaintoa.

Joselissa iltaa istuneeseen seurueeseen muut ravintolassa olleet ihmiset olivat kiinnittäneet huomiota ennen kaikkea sen vuoksi, että seurueella oli ollut mukanaan kannettava autopuhelin. Illan aikana puhelimeen oli tullut useita soittoja ja sillä oli myös soitettu ahkerasti kaupungille.

Seurueen "puheenjohtajaan" muut ravintolavieraat olivat puolestaan kiinnittäneet huomiota sen vuoksi, että mies oli tuprutellut koko illan sikaria hyvin näyttävästi. Huomattavasti pienieleisemminkin sikarista olisi saanut savut, mutta turha vaatimattomuus ei kuulunut tämän ravintolavieraan ominaisuuksiin.

Rinnan näiden tietojen poliisia kiinnosti suuresti myös Ylöjärven Lakialasta poltettuna löydetty punainen Honda Civic - henkilöauto. Samana iltana jolloin Jari Viitanen katosi, samanlaisen auton oli nähty ajelevan aamuyöstä edestakaisin Tampereen keskustassa. Liikkeellä auto oli ollut siksi ahkerasti, että poliisi oli itsekin kiinnittänyt siihen huomiota.

Täydelliseksi aiotun rikoksen solmut alkoivat aueta sen jälkeen kun poliisi sai selville, että samainen Honda oli viety hieman aikaisemmin petoksella Vantaan Valiovaunusta. Kun Hondan ja kymmeniä muita samaisesta liikkeestä rahoitusyhtiön avulla huijanneet miehet sattuivat vielä olemaan samoja veikkoja, jotka olivat poistuneet Joselinista Viitasen mukana elokuun 17. päivän vastaisena yönä, palapeli alkoi ratketa osa osalta.

Poliisin ensimmäinen olettamus oli, että Viitasen ruumista oli kuljetettu Hondan takalaatikossa. Jotta paljon puhuttuja kuitunäytteitä ei voitaisi autosta ottaa, se oli päätetty polttaa perusteellisesti Ylöjärvellä lähellä Parkanon rataa heti sen jälkeen kun Viitasen ruumis oli löydetty Peltolammin länsipäästä. Tiedon ruumiin löytymisestä tekijät olivat saaneet sanomalehdestä.

Tässä tapauksessa auton polttaminen oli kuitenkin virhe. Sen konnakopla tosin tajusi vasta elokuun loppupuolella, istuessaan kuulusteluissa Tampereen rikospoliisin tiloissa. Lopullisesti joukkio tajusi olevansa kiikissä viimeistään syyskuun 12. päivänä, jolloin surmaan syylliseksi epäillyt neljä miestä julistettiin vangituksi ja pidätetty nainen päästettiin vapaalle jalalle.

Ristikuulustelujan aikana selvisi, että Rosendahlista Viitanen ja seurue oli siirtynyt kahdella eri autolla erääseen yksityisasuntoon Peltolammin kaupunginosaan. Siellä joukkio oli päättänyt antaa Viitaselle lopullisen muistutuksen, nuorukainen kun ei ollut suostunut tanssimaan heidän pillinsä mukaan vaan oli yrittänyt sooloilla hämärähommissa. Kerrostaloasunnossa Joukkio ei alkanut Jari Viitasta opettaa, vaan uhri tungettiin puoliväkisin Hondaan, jonka jälkeen ajettiin Peltolammin takana olevan Sääksjärven Pirkkalan puoleiselle rannalle, Tampereen ja Pirkkalan rajamaille. Siellä, Sääksjärven ympärillä kiertävän pikkutien tukinkuormauspaikalla, oli kyllin rauhallista, jotta Viitaselle voitaisiin antaa muistutus kuolevaisuudesta ilman ulkopuolisten todistajien läsnäoloa.

Ensimmäisenä Jari Juhani Viitasta ampui 22 kaliberin revolverilla Rovaniemeltä kotoisin oleva 29-vuotias Ilpo Peteri, konnakoplan päällikkö. Tampereella mies tunnetaan alamaailman organisaattorina, joka on lusinut erilaisista omaisuusrikoksista ainakin Riihimäen keskusvankilassa. Tukikohtaansa, Rakennusliike Ilpo Peteriä, pohjoisen poika piti Aleksanterinkatu 29 A:ssa. Rakennustoimintaa tällä "yrityksellä" ei nimestään huolimatta ole kuitenkaan sanottavammin ollut, sillä liike oli keskittynyt lähinnä velanottoon. "Muuleina" Peterillä oli useita tamperelaisia hämärämiehiä kuten myös pohjoisen pahoja poikia.

Yksityiskohtana mainittakoon, että firman paperihommia hoiteli Toijalan yövankilasta käsin eräs filosofian ylioppilas. Aikanaan ylioppilas sai kolmen vuoden vankeustuomion petoksista, joten pätevyydessä löytyi. Mikä oli miehen tehdessä konnuuksia päiväsaikaan Tampereella ja viettää yönsä Toijalassa. Systeemi pelasi ja raha virtasi.

Ilpo Peteri lisäksi Jaria ampui päähän myös tamperelainen Hannu R. Jo aiemmin samana iltana hänellä oli ollut Viitasen kanssa kinaa ravintola Manse Cityssä. Hannu R:n vedettyä puukon esiin hätiin oli kutsuttu poliisikin ja miestä oli sakotettu teräaseen laittomasta hallussapitämisestä. Sillä erää vältyttiin vahingolta - toisin kuin Sääksjärven takana puoltakymmentä tuntia myöhemmin.

Poliisilla on syytä olettaa, että vielä joku muukin Peterin koplan jäsenistä ampui Viitasta päähän samalla pienoispistoolilla. Siitä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä täyttä varmuutta ristiriitaisten kuulustelukertomusten takia.

Hondan polttanut Peterin lähin mies, 19-vuotias Kari Kokko, se ei ainakaan voi olla. Surmahetkellä Kokko oli Ruotsissa. Ampuipa kolmannen laukauksen Viitasen päähän kuka tahansa koplan jäsenistä, raa'an surmaamisen jälkeen hänen ruumiinsa joka tapauksessa kuljetettiin Peltolammin rantaan ja käytiin upottamassa pelastusveneellä keskelle järveä. Ilman painoja ollut ruumis nousi viikkoa myöhemmin pintaan, kuten tällaisissa tapauksissa yleensä käy. Viitasen lisäksi järveen heitettiin myös pistooli. Senkin poliisin sukeltaja onnistui onkimaan järvestä ylös.

Tätä kirjoitettaessa Peterin porukasta neljä miestä on edelleen vangittuna ja saamamme tiedon mukaan nelikon kouraan isketyissä haasteissa lukee tapon sijasta murha.


-------------------------------------------------

Kirjoituksessa aistittavissa Alibin 80-luvun henki. Värikäs kieli ja hurtti huumori vakavasta aiheesta huolimatta.

[Inhorealisti]

Kerronpa nyt helsinkiläisyyttäni ( ) sen verran, että kyseessä taitaa olla elokuussa 1988 Tampereen Peltolammin kaupunginosassa tapahtunut raaka henkirikos. Uhriin ammuttiin 5 laukausta, joista 3 päähän. Tekijöitä etsittiin viikon verran, jonka jälkeen tavoitettiin päätekijä Ilpo Peteri. Hän sai kakkua 13,5 vuotta (tätä kirjoitettaessa en ole tietoinen, sisältyikö tuohon muitakin tuomioita kuin em. henkirikoksesta saatu).

Vankilassaolo osoittautui Ilpolle hankalaksi: "Linnassa ei aktiivista vankia kannusteta", toteaa tämä opiskelemaan innostunut murhamies Alibin artikkelissa (josta kerron enemmän kun resurssit sen sallivat. Pahoittelen viivettä).

Eipä tainnut Ilpoa puheista huolimatta kuitenkaan opiskelut kiinnostaa:

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/torke ... sa/377966/

OULU 26.5.2004 | Kaleva

Kaksi miestä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta Oulun käräjillä keskiviikkona. Jutun päätekijä, rovaniemeläinen Ilpo Kullervo Peteri sai kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomion. Peteriä avustanut 30-vuotias oululaismies tuomittiin vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Peteri oli vankilasta käsin järjestänyt, että 735 gramman amfetamiinierä välitettiin lokakuussa 2002 Etelä-Suomesta Oulun kautta Rovaniemelle. Huume oli tuotu etelästä Ouluun, jossa se oli kätketty kellarivarastoon. Varaston avain toimitettiin Rovaniemelle. Oikeus totesi, että oululaisen apurin syyllisyys oli vähäisempi kuin Peterin. Hän oli vain ottanut huume-erän vastaan varastoon.

[NancyDrew]

Ilpo Peterin nimi viittaa googlettamalla Rovaniemen seurakuntaan. Esimerkiksi tältä vuodelta olevan Uusi Rovaniemi -lehden sivuilta löytyy ilmoitus rukousillasta, jossa tarjotaan Ilpo Peterin rukouspalvelua.

Onkohan tässäkin tapahtunut perinteinen uskoontulo?

[Morgan Kane]

11-vuotiaana pienenä kalamiehenä olimme Peltsulla ihmetelleet verijälkiä, joita näkyi Multisillan ja Peltolammin uimarantojen välisellä pikkulaiturilla. Siinä sitten kalastellessa paikalle tuli poliisi ja pyysi siirtymään muualle kalastamaan.

Näin sitten vuosikymmenten jälkeen itsellekin selvisi mitä oli tapahtunut.

[loikkari]

Ilpon kanssa käytiin koulua -70 luvulla Meltauksessa. Asui naapurikylässä Patokoskella itäpuolella Ounasjokea. Olikoha myöhemmin vaiko aikaisemmin hänen serkkunsa surmasi kauppa-auton kuljettajan Patokoskella, en muista vuotta, onkos siitä ketjua? Nämä tuli mieleeni kun selasin ketjua missä kyseltiin lähipiirin surmia.

[L'amourha]

Alibi oli tyypilliseen tapaansa ottanut hiukan journalistisia vapauksia jutun suhteen.

Alkuun tapauksen osalliset:
Uhrina siis Jari Viitanen, Tampereella kirjoilla.
Päätekijänä niin ikään tamperelainen Ilpo Kullervo Peteri.
Rovaniemeläinen Reijo Antero Kuoksa.
Hannu Olavi Räsänen, Tampereella kirjoilla.
Mustasaaressa kirjoilla oleva Harri Johannes Saarinen.

Alkunsa tapahtunut sai illalla 16.8.1988, Viitanen oli tapellut Hannu Räsäsen kanssa, sen selvittelyssä Räsäseltä oli löydetty teräase ja hän oli saanut poliisilta rangaistusvaatimuksen.
Räsäsen kohdannutta vääryyttä oltiin sitten selvitelty myöhemmin Rosendahlissa, jossa Peteri ja Räsänen olivat riidelleet Viitasen kanssa. Juttu oltiin ilmeisesti päällisin puolin sovittu jotta saataisiin Viitanen luottamaan porukkaan, samanaikaisesti kuitenkin Peteri ja Räsänen olivat yhdessä Kuoksan kanssa päättäneet antaa Viitaselle opetuksen. Opetuksena saisi toimia polveen ampuminen. Tämä aikomus kerrottiin myös porukan kuskina toimineelle Saariselle.

Rosendahlista porukka oli ajanut Peltolammille Peterin asunnolle, Kuoksa oli mennyt asuntoon muita ennen ottaakseen Viitasen huomaamatta Peterin .22-kaliberisen revolverin ja patruunoita.
Räsänen saapui paikalle toisella kyydillä ja heti sen jälkeen lähdettiin opetusmatkalle. Viitaselle tosin kerrottiin että viinastenhakureissusta tässä on kyse.
Autolla päädyttiin Pirkkalan puolelle Sääksjärvi-Toivio-tielle Saarisen toimiessa kuskina. Täällä autosta nousivat muut paitsi kuljettaja.
Kuoksa ampui kahdesti kohti Viitasen jalkoja, ensimmäinen luoti puhkoi vain lahjetta, jälkimmäinen osui Viitasen vasempaan polveen sisäpuolelle.
Kuoksa luovutti aseen Räsäselle joka ampui Viitasta vasempaan sääreen.
Räsänen antoi aseen Peterille joka ampui Viitasta kolmesti päähän, kaksi lähilaukausta otsaan ja viimeinen kosketuslaukaus tai erittäin läheltä ammuttu laukaus vasemman korvalehden läpi korvan taakse.
Viitasen jäädessä elottoman oloisena makaamaan sijoillensa tekijät poistuivat paikalta.
Porukka palasi myöhemmin paikalle tarkoituksenaan siirtää ruumis sivummalle piiloon. Peteri ja Kuoksa ehtivät jo retuuttaa vainajan sivummalle mutta Räsäsen ehdotuksesta päättivät upottaa ruumiin järveen.
Paikaksi valikoitui Peltolammin uimaranta. Kuoksa, Räsänen ja Saarinen siirsivät ruumiin auton tavaratilasta pelastusveneeseen, Kuoksa ja Saarinen kävivät elokuisella soutelulla jonka yhteydessä pudottivat Viitasen ruumiin järveen.

Viitasen ruumiin löydyttyä ruumiinavauksessa kuolinsyytä selvitellessä todettiin seuraavaa:
E:n päähän oli ammuttu kolme laukausta, joista kaksi oli ammuttu edestä viistosti oikealta otsaan ja yksi suunnilleen suoraan vasemmalta sivulta vasemman korvalehden läpi korvan taakse. Luodit olivat jääneet kallon sisään ja ne olivat aiheuttaneet kallonmurtumia sekä aivoruhjeita. Keuhkojen piileväanalyysin perusteella E oli hengittänyt vettä. Ruumiinavauslausunnon mukaan välitön kuolinsyy oli ollut veden hengittäminen. Erittäin merkittävinä kuolemaan vaikuttaneina tekijöinä olivat lisäksi olleet pään kolme ampumavammaa, jotka erittäin todennäköisesti olisivat jo sinänsä aiheuttaneet kuoleman ja oli nämä vammat merkitty peruskuolinsyyksi. Veden hengittäminen oli ollut lähinnä kuolemaa nopeuttanut tapahtuma.
E on tässä oikeuden päätöksestä kopioidussa otteessa luonnollisestikin Jari Viitanen.

Pirkkalan kihlakunnanoikeuden tuomio:

Ilpo Kullervo Peterin rikoslain 21 luvun 1 §:n 1 momentin, 21 luvun 8 §:n, 6 luvun 2 §:n 4 kohdan ja 7 luvun 1 §:n nojalla yksin teoin tehdyistä taposta ja tappelusta 11 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen;
Harri Johannes Saarisen rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin, 21 luvun 8 §:n, 21 luvun 9 §:n, 3 luvun 4 §:n 1 momentin, 5 luvun 3 §:n 1 momentin, 6 luvun 2 §:n 4 kohdan ja 7 luvun 1 §:n nojalla täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä avunannosta yksin teoin tehtyihin törkeisiin pahoinpitelyihin, tappeluihin ja kuolemantuottamuksiin 3 vuodeksi vankeuteen;

Reijo Antero Kuoksan rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin, 21 luvun 8 §:n, 21 luvun 9 §:n, 3 luvun 4 §:n 1 momentin, 6 luvun 2 §:n 4 kohdan ja 7 luvun 1 §:n nojalla täyttä ymmärrystä vailla olevana yksin teoin tehdyistä törkeästä pahoinpitelystä, tappelusta ja kuolemantuottamuksesta 5 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen ja

Hannu Olavi Räsäsen rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin, 21 luvun 8 §:n, 21 luvun 9 §:n, 6 luvun 2 §:n 4 kohdan ja 7 luvun 1 §:n nojalla yksin teoin tehdyistä törkeästä pahoinpitelystä, tappelusta ja kuolemantuottamuksesta 5 vuodeksi vankeuteen.

Peteri, Saarinen, Kuoksa ja Räsänen on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan asianomistaja F:lle korvauksia yhteensä 7.664,75 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.11.1988 lukien.
Lisäksi tuomitut on velvoitettu korvaamaan valtiolle muun muassa Viitasen ruumiinavauskustannukset 1.144,41 markkaa.

Turun hovioikeuden päätös:

Hovioikeus, jossa virallinen syyttäjä, Peteri, Saarinen, Kuoksa ja Räsänen olivat hakeneet muutosta, on lausunut, että Kuoksa oli poliisitutkinnassa kertonut, että hän oli ampunut Viitasta noin viiden metrin etäisyydeltä. Viitanen oli tällöin seissyt. Kuoksa oli ilmoituksensa mukaan ampunut kaksi laukausta, joista ensimmäinen oli mennyt ohi ja toinen osunut Viitasen jalkaan, jolloin Viitanen oli kaatunut maahan selälleen.

Räsänen oli poliisitutkinnassa kertonut, että hän oli ampunut Viitasta tämän ollessa maassa oikealla kyljellään. Ampumaetäisyys oli ollut noin yksi metri. Räsänen oli muistamansa mukaan ampunut Viitasta oikeaan jalkaan.
Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa oli todettu, että Viitasen vasemman säären sisäsivulle oli osunut yksi luoti, joka oli lävistänyt sääriluun, ja että vasemman polven alapuolelle sisäsivulle oli osunut toinen laukaus, luodin jäädessä vasemman reiden alaosaan ulkosivulle. Viitasen oikeassa jalassa ei ollut ollut ampumavammoja.
Mainittujen kertomusten ja ruumiinavauslausunnon perusteella hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että Räsänen oli ampunut Viitasta vasemman polven alapuolelle Viitasen ollessa kaatuneena maahan Kuoksan jälkimmäisen laukauksen johdosta. Räsäsen teko ei siten ollut jäänyt ainoastaan törkeän pahoinpitelyn yritykseksi.

Saarinen, Kuoksa ja Räsänen eivät olleet voineet ennakolta varoa, että Peteri surmaisi Viitasen. Saarisen, Kuoksan ja Räsäsen ei siten voitu katsoa osaltaan myötävaikuttaneen Viitasen kuolemaan eikä syyllistyneen kuolemantuottamukseen.
Koskei ollut näytetty, että hyökkäyksestä olisi ilman Peterin ennalta-arvaamattomia laukauksia aiheutunut Viitaselle rikoslain 21 luvun 8 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, Saarisen, Kuoksan ja Räsäsen syyksi ei myöskään voitu lukea osallisuutta tappeluun.

Edellä mainituilla ja muutoin kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on
alentanut Peterille tuomitun vankeusrangaistuksen 11 vuodeksi vankeutta;

tuominnut Saarisen rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin, 3 luvun 4 §:n 1 momentin, 5 luvun 3 §:n 1 momentin ja 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä avunannosta törkeään pahoinpitelyyn 2 vuodeksi vankeuteen;

tuominnut Kuoksan rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin, 3 luvun 4 §:n 1 momentin ja 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä törkeästä pahoinpitelystä 3 vuodeksi 8 kuukaudeksi vankeuteen ja

tuominnut Räsäsen rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin ja 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla törkeästä pahoinpitelystä 4 vuodeksi 3 kuukaudeksi vankeuteen.

Saarinen, Kuoksa ja Räsänen on vapautettu velvollisuudesta suorittaa F:lle tuomittuja yhteensä 7.664,75 markan korvauksia korkoineen sekä valtiolle tuomittuja Jari Juhani Viitasen ruumiinavauskustannuksia 1.144,41 markkaa, mitkä korvaukset ovat jääneet yksin Peterin maksettaviksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Viralliselle syyttäjälle, F:lle, Peterille, Kuoksalle ja Räsäselle on myönnetty valituslupa 15.5.1990.

Virallinen syyttäjä on valituksessaan vaatinut, että Peteri, Saarinen, Kuoksa ja Räsänen tuomitaan kihlakunnanoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti rangaistukseen murhasta.

F on vaatinut, että kihlakunnanoikeuden päätöksen mukaisesti Kuoksa ja Räsänen tuomitaan rangaistukseen yksin teoin tehdyistä törkeästä pahoinpitelystä, tappelusta ja kuolemantuottamuksesta sekä Saarinen avunannosta yksin teoin tehtyihin törkeisiin pahoinpitelyihin, tappeluihin ja kuolemantuottamuksiin. Lisäksi F on vaatinut, että Kuoksa, Räsänen ja Saarinen velvoitetaan yhteisvastuullisesti Peterin kanssa suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena 7.664,75 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.11.1988 lukien.

Peteri on pyytänyt, että hänelle määrättäisiin suoritettavaksi uusi mielentilatutkimus. Peteri on katsonut syyllistyneensä enintään täyttä ymmärrystä vailla olevana tehtyyn tappoon ja vaatinut, että tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.
Kuoksa on vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan. Lisäksi Kuoksa on pyytänyt, että hänet lasketaan heti vankeudesta vapaaksi.

Räsänen on katsonut syyllistyneensä enintään törkeän pahoinpitelyn yritykseen ja vaatinut, että syyte hylätään enemmälti ja että rangaistusta alennetaan. Lisäksi Räsänen on pyytänyt, että hänet lasketaan heti vankeudesta vapaaksi.
Virallinen syyttäjä, F, Peteri, Saarinen, Kuoksa ja Räsänen ovat antaneet pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.6.1991
Käsittelyratkaisu
Jutussa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden johdosta Peterin mielentila olisi uudelleen tutkittava. Peterin mielentilan tutkimista koskeva pyyntö hylätään.

Perustelut
Peteri, Kuoksa ja Räsänen ovat ryhtyessään kihlakunnanoikeuden päätöksessä kuvattuun hyökkäykseen ja Saarinen on ryhtyessään edistämään sanottua hyökkäystä olleet yksimielisiä siitä, että hyökkäys suoritetaan ampumalla Viitasta polveen. Polven vahingoittamisesta ampumalla voi olla seurauksena vaikea ruumiinvamma, minkä aiheutumista Peterillä, Kuoksalla, Räsäsellä ja Saarisella on ollut syytä varoa. Hyökkäyksen edistyessä Peteri on ampunut Viitasen päähän kolme laukausta, jotka ovat aiheuttaneet Viitasen peruskuolinsyyksi katsotut pään ampumavammat. Peterin, Kuoksan ja Räsäsen syyksi tulee siten lukea osallisuus tappeluun ja Saarisen, joka oli kuljettanut Peterin, Kuoksan, Räsäsen ja Viitasen ampumapaikalle mutta istunut autossa Peterin, Kuoksan ja Räsäsen suorittaessa ampumisen, syyksi avunanto tappeluun.
Peterin ammuttua kolme laukausta Viitasen päähän Saarinen, Räsänen ja Kuoksa ovat hukuttaneet kuolleeksi luulemansa Viitasen Peltolammin veteen. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan Viitasen välitön kuolinsyy on ollut hukkuminen. Saarinen, Räsänen ja Kuoksa eivät ole hukuttamiseen ryhtyessään selvittäneet, oliko Viitanen vielä hengissä, vaikka heillä olisi ollut aihetta näin menetellä. Laiminlyönnillään Saarinen, Räsänen ja Kuoksa ovat osaltaan myötävaikuttaneet Viitasen kuolemaan. Saarisen, Räsäsen ja Kuoksan syyksi voidaan siten lukea kuolemantuottamus.

Peterin ammuttua kolme laukausta Viitasen päähän hän on luullut Viitasen kuolleen ja hyväksynyt sen, että Viitanen hukutetaan Peltolammin veteen. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan erittäin merkittävinä kuolemaan vaikuttaneina tekijöinä ovat olleet pään kolme ampumavammaa, jotka erittäin todennäköisesti olisivat jo sinänsä aiheuttaneet kuoleman, minkä vuoksi nämä vammat on merkitty peruskuolinsyyksi. Menettelyllään Peteri on tahallaan surmannut Viitasen.
Peterille, Saariselle, Kuoksalle ja Räsäselle tuomittua rangaistusta on kovennettava, koska heidän aikaisemman rikollisuutensa ja nyt kysymyksessä olevien uusien rikosten suhde osoittaa heissä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Päätöslauselma
1. Ilpo Kullervo Peteri

Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Harri Johannes Saarinen

Syyksi luetut rikokset ja tekoaika

Täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdyt a) avunanto yksin teoin tehtyihin törkeisiin pahoinpitelyihin ja tappeluihin 17.8.1988 b) kuolemantuottamus 17.8.1988

Rangaistusseuraamukset

a) 2 vuotta vankeutta b) 1 vuosi vankeutta Saariselle aikaisemmin tuomitut ja nyt tuomitut vankeusrangaistukset yhdistettyinä 2 vuotta 11 kuukautta 20 päivää vankeutta.

Lainkohdat

a) Rikoslaki 21 luku 6 § 1 ja 8 §, 3 luku 4 § 1, 5 luku 3 § 1, 6 luku 2 § 4, 7 luku 1 § b) Rikoslaki 21 luku 9 §, 3 luku 4 § 1, 6 luku 2 § 4

3. Reijo Antero Kuoksa

Syyksi luetut rikokset ja tekoaika

Täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdyt a) yksin teoin tehdyt törkeä pahoinpitely ja tappelu 17.8.1988 b) kuolemantuottamus 17.8.1988

Rangaistusseuraamukset

a) 3 vuotta 8 kuukautta vankeutta b) 1 vuosi vankeutta Vankeusrangaistukset yhdistettyinä 4 vuotta vankeutta.
Lainkohdat
a) Rikoslaki 21 luku 6 § 1 ja 8 §, 3 luku 4 § 1, 6 luku 2 § 4, 7 luku 1 § b) Rikoslaki 21 luku 9 §, 3 luku 4 § 1, 6 luku 2 § 4


4. Hannu Olavi Räsänen

Syyksi luetut rikokset ja tekoaika

a) Yksin teoin tehdyt törkeä pahoinpitely ja tappelu 17.8.1988 b) Kuolemantuottamus 17.8.1988

Rangaistusseuraamukset

a) 4 vuotta 3 kuukautta vankeutta b) 1 vuosi 3 kuukautta vankeutta Vankeusrangaistukset yhdistettyinä 4 vuotta 8 kuukautta vankeutta.

Lainkohdat

a) Rikoslaki 21 luku 6 § 1 ja 8 §, 6 luku 2 § 4, 7 luku 1 §, b) Rikoslaki 21 luku 9 §, 6 luku 2 § 4

Korvausvelvollisuus
Saarinen, Kuoksa ja Räsänen velvoitetaan yhteisvastuullisesti keskenään ja Peterin kanssa suorittamaan asianomistaja F:lle korvaukseksi hautauskuluista 2.807 markkaa, kukista 683,75 markkaa, lehti-ilmoituksista 1.906 markkaa, suruvaatteista 268 markkaa ja hautakivestä 2.000 markkaa, yhteensä 7.664,75 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.11.1988 lukien.
Saarinen, Kuoksa ja Räsänen velvoitetaan yhteisvastuullisesti keskenään ja Peterin kanssa korvaamaan valtiolle Viitasen ruumiinavauskustannukset 1.144,41 markkaa.


Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Ådahl, Riihelä, Taipale ja Wirilander

[Doctor Lecter]

Ilpon kanssa käytiin koulua -70 luvulla Meltauksessa. Asui naapurikylässä Patokoskella itäpuolella Ounasjokea. Olikoha myöhemmin vaiko aikaisemmin hänen serkkunsa surmasi kauppa-auton kuljettajan Patokoskella, en muista vuotta, onkos siitä ketjua? Nämä tuli mieleeni kun selasin ketjua missä kyseltiin lähipiirin surmia.

Tästä ei valitettavasti ole ketjua. Tapahtui maaliskuussa 1986. Tapaukseen liittyy myös parin tunnin panttivankidraama.

Mutta Viitasen tapaukseen:

Jari Viitanen. Kolme luotia päässä ja viikko lammen pohjassa. Kuva ja teksti Alibi 12/1988.

Viitasen_jari.jpg (62.66 KiB) Katsottu 5846 kertaa

Leivätön pöytä kutsuu. Etualalla Ilpo Peteri. Kuva Alibi 12/1988.

Peteri.jpg (129.37 KiB) Katsottu 5846 kertaa

Kasvojaan peittelevä ujohko heppu on Reijo Kuoksa ja hänen takanaan Hannu Räsänen. Kuva Alibi 12/1988.

osallisia_Pispala.jpg (119.46 KiB) Katsottu 5846 kertaa

[kakkosurpo]

Peteri on nykyään jeesusteluhommissa aktiivinen. Kuoksa taasensa on kiven alla Rovaniemen hautausmaalla, kahden veljensä kanssa. Yksi lähti 17 vuotiaana, yksi 24 vuotiaana, ja Reijo Antero eli peräti vajaa 40 vuotiaaksi. Kuoksan suvussa on näköjään päätetty poistua nuorena, tai nuorehkoina.

[sebvet]

Itse ilpokin kuollut pari vuotta sitten.

[Tälli]

Peteri on nykyään jeesusteluhommissa aktiivinen. Kuoksa taasensa on kiven alla Rovaniemen hautausmaalla, kahden veljensä kanssa. Yksi lähti 17 vuotiaana, yksi 24 vuotiaana, ja Reijo Antero eli peräti vajaa 40 vuotiaaksi. Kuoksan suvussa on näköjään päätetty poistua nuorena, tai nuorehkoina.

Reijo Antero kuoli 2002,Riihimäellä,raskas elämäntyyli(huumeet)sai aikaan sydänihastulehduksen.