Johtajien palkitseminen riippuu Mattilan mukaan tuloksesta, mutta työntekijöiden ei ja he saavatkin nykyisen mallin mukaan kenkää jos tulos ei parane, vaikka tekevät kaiken varsinaisen työn. 10-15% palkanalennukset varmasti parantavat tulosta ja mahdollistavat runsaat palkkiot Mattilan kaltaisille paperinpyörittelijöille.
Montakohan kymmentätuhatta henkilöä voitaisiin palkata vakituiseen työsuhteeseen jos annettaisiin kenkää pelkästään sadalle tällaiselle turhalle ja ylipalkatulle johtajalle?
EK:n puheenjohtaja Mattila: Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat – ”Tarvitsemme vielä monta kikyä”
EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mukaan kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla johdon ja työntekijän välillä. Liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe, hän sanoo.
Veli-Matti Mattila valittiin yrityksiä edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajaksi viime vuoden lopulla.
Veli-Matti Mattila valittiin yrityksiä edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajaksi viime vuoden lopulla. (KUVA: Mika Ranta / HS)
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 12.3. 2:00 , Päivitetty: 12.3. 11:22
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä parhaillaan voimassa oleva kilpailukykysopimus (kiky) ei riitä alkuunkaan nostamaan Suomea takaisin jaloilleen.
Hänen mukaansa kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat vielä 10–15 prosenttia liian korkeat. Tarvitaan siis edelleen palkkamalttia ja vielä monta kikyä, hän sanoo.
”En puhu nyt kaikkien alojen nollalinjasta, vaan työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannuksista. Joissakin paikoissa palkankorotukset voivat olla paikallaan, jos saadaan sopimuspuolelle joustavuutta ja tätä kautta saatua hyötyä voidaan jakaa palkankorotuksissa”, Mattila sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Viime kesänä tehdyllä kilpailukykysopimuksella työntekijät muun muassa pidensivät työaikaansa, jäädyttivät palkkansa ennalleen ja heikensivät osin lomiaan. Samalla palkansaajien maksettaviksi siirtyi satoja miljoonia euroja yritysten aikaisemmin maksamia sosiaaliturvamaksuja.
”Kilpailukykysopimuksella saatiin asioita parempaan suuntaan, mutta tarvitsemme vielä useita kikyjä”, Mattila sanoo.
Hänen mukaansa suomalaisen palkansaajan palkkataso on noussut vuoden 2008 jälkeen niin selkeästi kilpailijamaita enemmän, että menee vielä pitkään saada kiinni esimerkiksi Ruotsi ja Saksa.
Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,5 miljoonaa euroa eli hän ansaitsi 70 kertaa enemmän kuin keskiverto tulonsaaja.
”Johtajien palkitseminen on omistajien asia, ja se on riippuvaista yrityksen kehityksestä ja tuloksesta. Aika laajasti tiedän palkkamalttia myös johtajien osalta noudatetun”, Mattila sanoo.
Monilla kikyillä Mattila ei tarkoita uusia kaikkia palkansaajia koskevia keskitettyjä sopimuksia. Vaatimukset tiivistyvät Mattilan mieluusti käyttämään sanaan ketterä.
Suomi on hänen mukaansa kallis saari, joka lähtee kilpailuun takamatkalta ilmaston ja välimatkojen takia. Tämän takia lakien ja etenkin työehtojen pitää olla ketterämpiä, koska myös kilpailu muuttuu koko ajan nopeammin.
”Kuka olisi vielä jokin aika sitten uskonut, että taksiala joutuisi kansainvälisen kilpailun kohteeksi?” Mattila kysyy.
Hän sanoo, että Suomi on muutostilanteessa, jossa työntekijöiden työehdoista eivät enää päätä EK:n ja SAK:n kaltaiset keskusjärjestöt vaan liitot alakohtaisesti.
”Tämä liittovaihe on kuitenkin meidän näkökulmasta välivaihe. Me pyrimme siihen, mitä ympäri maailmaa tehdään eli työehdoista sovitaan työpaikoilla, joissa ymmärretään muutokset parhaiten. Uskon, että tämä on tapa, jolla varmistetaan yrityksen menestys, työpaikkojen lisääntyminen ja hyvinvointivaltion säilyminen.”
Oletteko siis sitä mieltä, että kaikki työehdot pitäisi sopia työpaikoilla työntekijän ja työnantajan kesken?
”Pitkän aikavälin visiossa uskomme, että se olisi parasta. Silloin saisimme aikaiseksi joustavuutta maksimaalisesti.”
Haluatteko, ettei liittojen solmimia työehtosopimuksia olisi lainkaan?
”On ajan kysymys, poistuvatko liittojen tes-sopimukset vai eivät. En osaa siihen vastata, mutta ainakin työehtosopimusten pitäisi olla niin joustavia, että niiden perusteella voidaan sopia työpaikoilla”, Mattila määrittelee.
”Eivätkä joustot vielä riitä. Kilpailukykyä pitää yrityksissä kohentaa muutenkin, kuten innovaatioissa, koulutuksessa, strategioiden laatimisessa ja toteutuksessa, johtamisessa ja toimintatavoissa.”
Mattila johtaa päätyökseen Elisaa ja sanoo, etteivät työehdot tällä hetkellä merkittävästi estä yhtiön menestystä, mutta huomisesta ei tiedä.
Hän sanoo, että ilman luottamusta ja hyvää keskustelua ei paikallisesta sopimisesta tule mitään. ”Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tehdään valtavasti paikallista sopimista, eikä siellä ole tapahtunut niitä sinänsä ymmärrettävistä syistä esitettyjä uhkakuvia.”
Palkansaajien edunvalvojat katsovat, että ilman työehtosopimuksia ja liittojen tuomaa joukkovoimaa yksittäiset työntekijät ovat kehnossa neuvotteluasemassa suhteessa työnantajaan, joka voi irtisanoa neuvottelukumppaninsa.
”Ei työnantajilla ole varaa yksipuolisesti yrittää neuvotella. Ne jotka näin tekevät, eivät tule menestymään, koska hyvistä työntekijöistä on kilpailu.”
EK päätti viime keväänä, ettei se enää solmi työehtosopimuksia. Päätös lopetti suuret keskitetyt palkkaratkaisut Suomessa. EK ei sovi enää työehdoista, joten se keskittyy lobbaamaan, että yritysten sääntely olisi mahdollisimman vähäistä, energia halpaa ja verotus matalaa.
Ensi syksynä edessä ovat liittojen palkkaneuvottelut. Alun perin oli tarkoitus, että vientiliittojen sopimusten kustannukset asettaisivat katon myös muiden alojen palkankorotuksille. Rakennelma hajosi, kun metsäteollisuus päätti sopia ilman yhteisiä kahleita omasta sopimuksestaan.
Mattila toivoo vielä, että muut vientiliitot voisivat ilman metsäteollisuuttakin löytää ratkaisun. ”Olen optimisti, että yhteinen sävel löytyy, vaikka nyt onkin vaikeaa.”
EK uudisti jokin aika sitten organisaationsa ja vähensi neljänneksen väestään.
EK:n hallituksessa on 22 jäsentä. Naisia heistä on kaksi. Johtajat ja päälliköt ovat pääsääntöisesti miehiä.
”Tämä ei ole tietenkään hyvä asia. EK:n vaalivaliokunta on esittänyt selvitystä, miten tilannetta monimuotoisuuden osalta parannetaan. Minä uskon erilaisuuden voimaan, siis muutenkin kuin sukupuolen osalta. Tarvitsemme keinoja, joilla saadaan lisää erilaisuutta Suomeen.”
Oikaisu 12.3 kello 11.20: Veli-Matti Mattila ansaitsi vuonna 2015 yli 1,5 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin keskiverto tulonsaaja. Aikaisemmin jutussa puhuttiin virheellisesti palkansaajasta.
Kuka?
Veli-Matti Mattila
55-vuotias, syntynyt Teuvalla 1961.
Elisan toimitusjohtaja vuodesta 2003.
Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta 1987, MBA Kalifornian yliopistosta 2001.
Ennen Elisaa töissä Ericssonilla ja Ascom Haslerilla.
Naimisissa, kaksi lasta.
Harrastaa tennistä, metsästystä, golfia ja on musiikin suurkuluttaja.
