Kiitoksia maija.
Lähdetäänpä siis liikkeelle ihan kokonaisella tarinalla nyt.
Karissa Boudreauksen elämä oli ollut toisenlaista kuin useimpien muiden hänen ikäistensä nuorien. Hänen vanhempansa olivat eronneet jo ennen kuin hän oli syntynyt, joten suurimman osan elämästään hän oli asunut äitinsä luona, ilman isää. Nykyisin monetkin perheet tietysti viettävät tuota yksinhuoltaja-elämää, joten ihan ennenkuulumatonta Karissan elämä ei tietenkään ollut.
Karissa.
Ollessaan 11 Karissa muutti kesällä 2007 isänsä, Paul Boudreaun luokse asumaan. Hän viettikin siellä joitakin kuukausia, täytti 12 lokakuussa ja päätti sitten marraskuussa muuttaa takaisin äitinsä, Penny Boudreaun ja tämän poikaystävän, Vernon Macumberin talouteen siitäkin huolimatta, että hän ja Vernon eivät tulleet toimeen. Mikään ei tuntunut sujuvan ja Karissa ja Vernon tappelivatkin päivittäin. Erään riidan jälkeen Vernon oli erittäin kyllästynyt tilanteeseen ja päätti antaa Pennylle vaihtoehdot; joko Karissa muuttaisi takaisin isänsä luokse tai hän lähtisi. Kenelle tahansa normaalilla äidille tässä tilanteessa ei olisi mitään vaikeasti päätettävää. Useimmat tervehenkiset äidit luultavasti hyvästelisivät tässä vaiheessa poikaystävänsä, jatkaen elämää lapsensa kanssa ja mahdollisesti tavaten paremman miehen myöhemmin. Ongelmia ei pitäisi olla vielä siinäkään vaiheessa jos mies olisikin tärkeämpi; Karissa olisi voinut muuttaa isänsä luokse ja Penny ja Vernon jatkaa yhteiseloaan.
Mutta Penny ei ollutkaan mikä tahansa äiti. Hän oli sen luokan mutsi, joka ei ajattele asioita aina välttämättä ihan loppuun asti ja niinpä Karissa tapasi itsensä istumasta äitinsä auton kyydistä tammikuussa 2008. Päivä oli 27. ja kello noin 17.30, kun he pysähtyivät Sobeysin ulkopuolelle parkkipaikalle. Penny käveli kauppaan, Karissan jäädessä autoon. Kaupassa hän osti pekonia ja mehua ja soitti Vernonille antaen puhelun aikana tämän ymmärtää, ettei Karissa ollut hänen kyydissään. Puhelun päätyttyä hän käveli takaisin autolle ja otti sen takakontista pätkän narua ja laittoi sen taskuunsa. Tämän jälkeen Penny istuutui takaisin autoon ja he lähtivät liikkeelle. Penny odotti nyt hämärän laskeutumista.
Kun ympäriinsä ajaminen oli kestänyt jo pidemmän aikaa, alkoi Karissa käydä levottomaksi. Hän pyysi päästä pois autosta ja viimein Penny, heidän ollessaan nyt juuri ja juuri kaupungin ulkopuolella William Hebb Roadilla, pysäytti auton ja käski Karissan ulos. Kun he molemmat olivat ulkona, Penny taklasi tyttärensä. Tämä kaatui maahan selälleen, kädet ruumiinsa alla. Penny hyökkäsi hänen päälleen, laskeutui istumaan Karissan rintakehälle ja kietoi narun tämän kaulan ympärille, kiskoen kaikin voimin. Karissa rimpuili ja rukoili äitiään lopettamaan. Hänen viimeisiksi sanoikseen jäivätkin "mommy, don't" (äiti, älä) ennen kuin hän lakkasi hengittämästä. Penny varmisti vielä Karissan kuolleen ennen kuin nousi ylös. Hän raahasi Karissan ruumiin matkustajan puolelle autoon ja työnsi sitten narun tyhjään kahvikuppiin ja heitti kahvikupin roskiin matkan varrella. Karissan ruumiin hän kuljetti yhä kaupungin ulkopuolella ollen läheiselle joelle. Kun hän kiskoi Karissaa ulos autosta, laskeutuivat tämän housut alas alushousuja myöten. Penny huomasi siinä yhden lisämahdollisuuden saada lavastettua rikos seksuaalirikokseksi ja jätti housut niin, ennen kuin heitti ruumiin jokeen. Koska oli kylmä, hän ei uskonut ruumiin löytyvän vielä pitkään aikaan. Hän löysi autosta Karissan toisen kengän, käsilaukun ja hupparin ja päätti hävittää nekin. Matkan varrella hän heitti ne uimahallin viereiseen roskikseen, ennen kuin palasi kotiin. Toinen Karissan kengistä oli jäänyt William Hebb Roadille ja sieltä se löytyikin kaksi päivää myöhemmin siviilin toimesta. Tämä ilmoitti siitä poliisille ja poliisi nouti kengän paikalta.
Kotiin palattuaan Penny alkoi soittelemaan läpi tuttavia ja sukulaisia sekä Karissan koulun rehtorille, esittäen hätääntynyttä äitiä. Hän kertoi, ettei Karissa ollut tullut kotiin ja oli huolissaan tästä. Katoamisilmoitus tehtiin pian tämän jälkeen. Vähän tämän jälkeen kyynelehtivä Penny rukoili videon välityksellä Karissaa palaavaksi turvallisesti kotiin.
Karissan katoamisilmoitus.
Kaksi viikkoa murhan jälkeen Karissan ruumis löydettiin joesta. Ruumiinavaus suoritettiin ja Pennyn lavastuksesta huolimatta poliisi päätyi siihen, ettei mitään seksuaalista rikosta ollut tapahtunut.
Kaksi päivää tämän jälkeen poliisi sai ilmoituksen Pennyn ja Vernonin alakerrassa asuvalta parilta, joka ilmoitti yläkerrassa olevan jonkinlainen tappelu menossa. Vernonin kuultiin kysyvän yhä uudelleen ja uudelleen Pennyltä "Penn, kuinka sinä saatoit tehdä sen?"
Ystävänpäivänä, 14.2.08 poliisi pidätti sekä Vernonin, että Pennyn, epäiltynä Karissan surmaamisesta. Poliisi päätti ujuttaa erään heidän poliiseistaan Vernonin selliin muka pidätettynä rikollisena, jotta tämä voisi jutella Vernonin kanssa ja antaa tiedot sitten heidän käyttöönsä. Kun Vernon jouduttiin kuitenkin päästämään vapaalle heidän maksettuaan takuunsa, sai poliisi ujuttautuneen työtoverinsa pitämään yhteyttä Vernoniin tämänkin jälkeen. Huhtikuussa kun Vernon ja Penny muuttivat Halifaxiin kertoi Vernon uudelle tuttavalleen, ettei hänellä ole mitään tekemistä Karissan kuoleman kanssa, mutta epäili tyttöystäväänsä siitä. He asuivat yhä yhdessä, mutta Vernonin mukaan vain siksi, ettei Penny voisi kostonhimoissaan yhdistää häntä rikokseen jollain tapaa.
Toukokuussa Penny kertoi toivovansa, että poliisilaitoksen todisteosasto palaisi tai todisteet hänen jutussaan tuhoutuisivat. Vernonin ystävä käytti tätä tilaisuutta hyväkseen ja ilmoitti voivansa olla apuna siinä, sillä hän "tunsi" rikospomon, joka pystyisi moiseen tekoon. Penny suostui tähän järjestelyyn ja kertoi soluttautuneelle poliisille kaiken, mitä oli tapahtunut jotta tämä voisi auttaa häntä. Hän jopa matkusti takaisin paikalle, missä oli tappanut Karissan, voidakseen näyttää sen poliisille. Hän myös kertoi tekevänsä mitä vain Vernonin eteen ja kesti paremmin ajatuksen tyttärensä menettämisestä kuin Vernonin menettämisestä. Koko kertomuksensa ajan hän käyttäytyi varsin hyväntuulisesti.
Tämä riitti tunnustukseksi. Poliisi pidätti Pennyn saman tien ja hänet vietiin selliin odottamaan oikeudenkäyntiä.
Penny.
Vernon todettiin syyttömäksi ja Penny jäi ainoaksi syytettyjen penkillä istuvaksi. Oikeus tuomitsikin hänet 3.2.2009 elinkautiseen ilman mahdollisuutta vapautukseen seuraavaan 20 vuoteen. Mikäli hänet vapautetaan tämän jälkeen, hän on ehdollisessa koko loppuikänsä ja joutuu vankilaan pienestäkin rikkeestä tämän jälkeen. Oikeus tuomitsi teon erityisesti siksi, että Pennyllä oli ollut useita muita mahdollisuuksia Karissan suhteen, sekä piti tekoa järjettömänä sillä sen taustalta ei löytynyt huumeita, väkivaltaista käyttäytymisongelmaa tai mielenterveysongelmaa. Oikeudessa oltiin myös pettyneitä siihen miten Karissa tuli sen yhden ihmisen pettämäksi, johon hänen olisi pitänyt pystyä luottamaan eniten maailmassa.
Paikalla oli myös Karissan isä, joka kertoi lehdistölle nähneensä Pennyn kyyneleiden läpi ensimmäisestä päivästä lähtien. Hän ei uskonut tyttärensä karanneen, kuten Penny yritti uskotella. Hän ei kuitenkaan paljastanut omia uskomuksiaan entiselle vaimolleen. Oikeus varoitti etukäteen Paulia ja tämän veljeä Shanea, joka oli toiminut hetken Karissan isäpuolena, oikeudessa käsiteltävän aiheen olevan erittäin vaikea siihen liittyvien totuuksien vuoksi. Paikalla oli Paulin ja Shanen lisäksi myös muuta sukua ja perhettä.
"Jos olisin tiennyt mitä tulee tapahtumaan, en olisi koskaan päästänyt häntä muuttamaan takaisin äitinsä luokse," Paul kertoo.
"Oikeus on nyt kuitenkin tapahtunut ja nyt on perheen aika yrittää aloittaa elämä uudestaan, yrittää sopeutua siihen ilman häntä (Karissaa)."
