Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

[zem]

Sisotalo:

Virheet käydään aina läpi ennen kuin vastaväittäjä aloittaa. Näin oli Tampereella. se kuuluu ehkä äänityksestä. joka on käytössä

OK. Käytiinkö läpi myös virheiden aiheuttamat virheet johtopäätöksissä?

Yksi Minna Joki-Erkkilän virhe tekstissä koskee siis kohtaa väitöksen sivulla 64, sen ensimmäisen kappaleen rivejä 4-6 jotka alla alleviivattu (alleviiv. alussa ei liity MJ-E:n korjaukseen):

In previous follow-up research in children, anogenital, non-hymenal scar tissue formation has been infrequently observed only after deep genital lacerations (tears) from various causes; medical procedure, accidental injury or sexual violence (Heppenstall-Heger et al. 2003, McCann et al. 2007a, Slaughter, Watkeys et al. 2008). Scars on the mucosa may heal to be undetectable, as shown in our study II; every third participant of vaginal delivery with episiotomy healed with a regular mucosal surface, and these participants had no visible scarring under white or UV-light. Even in children, the majority of acute genital findings heal to normal during follow-up (Finkel 1989, Heppenstall-Heger et al. 2003, Boos et al. 2003, Gavril et al. 2012). This enormous healing ability should be considered in the criminal legal process to avoid misunderstandings in cases of sexual violence.

Aikaisemmassa lasten seurantatutkimuksessa muulla anogenitaalialueella kuin immenkalvossa arpikudosten muodostumista on havaittu harvoin. Arpia on syntynyt vain syvien genitaalialueiden repeämien jälkeen, jotka ovat johtuneet esimerkiksi lääketieteellisistä toimenpiteistä, loukkaantumisista onnettomuuksissa tai seksuaalisesta väkivallasta (Heppenstall-Heger et al. 2003, McCann et al. 2007a, Slaughter, Watkeys et al. 2008). Limakalvojen arvet voivat parantua niin, että niitä ei voi havaita, kuten osoitetaan tutkimuksemme osassa II: kolmasosalla tutkiukseen osallistuneista vaginan kautta taphtuneen synnytyksen yhteydessä tehdyn välilihanleikkauksen tai emätinaukon repeämän kokeneista ei ollut arpia, jotka olisivat näkyneet valkoisellla valolla tai uv-valolla tehdyssä tutkimuksessa. (Käännös ja alleviiv. Zem.)

On siis huomattava, että immenkalvo suljetaan tässä tutkimuksessa pois, ilmeisesti koska immenkalvo arpeutuu helpommin kuin muu anogenitaalialue. Ja tekstissä todetaan nimenomaan, että seksuaalinen väkivalta voi synnyttää repeämiä, joista jää arpikudoksia.

Väitöksen yllä siteerattuun kohtaan viittataan väitöksen abstraktissa (yhteenvedossa):

Lisäksi alatiesynnytykseen liittyvä välilihanleikkauksen tai emätinaukon repeämän arvet olivat parantuneet täydellisesti kolmasosalla (10/31) naisista.

Tosiasiassa korjauksen mukaan ”valkoisella valolla ja uv-valolla näkyviä arpia” oli kaikilla muilla paitsi kahdella tutkituista naisista , joten nämä olivat otoksessa (31) pieni vähemmistö – arpia menetelmillä näkyi 29 tapauksessa.

M J-E:n virhellinen lause korostaa ”paranemistaipumusta” eli sitä, että esimerkiksi raiskausen yhteydessä syntyneistä vaurioista ei välttämättä jää sen paremmin uv-valolla kuin valkoisella valollakaan havaittavia arpia:

Even in children, the majority of acute genital findings heal to normal during follow-up (Finkel 1989, Heppenstall-Heger et al. 2003, Boos et al. 2003, Gavril et al. 2012). This enormous healing ability should be considered in the criminal legal process to avoid misunderstandings in cases of sexual violence. (MJ-E, väitös s. 64).

Jopa lapsilla valtaosa akuuteista genitaalialueen löydöksistä paranee normaaliksi seurannan aikana (Finkel 1989, Heppenstall-Heger et al. 2003, Boos et al. 2003, Gavril et al. 2012). Tämä suunnaton paranemiskyky tulisi ottaa huomioon rikosoikeudellisessa prosessissa, että voitaisiin välttää vääränkäsityksiä seksuaalista väkivaltaa koskevissa oikeudenkäynneissä
(MJ-E, väitös s. 64, käännös Zem).

Synnytyksissä välilihan leikkauksen tai repeämän kokeneista saatu aineisto ei kuitenkaan tue kaikilta osin tätä ”suunnatonta paranemiskykyä”, koska Joki-Erkkilän korjauksen mukaan vain kahdella kolmestakymmensestäyhdestä on tapahtunut ”paraneminen normaaliksi”.

every third participant of vaginal delivery with episiotomy or rupture of vaginal outlet wall healed with a regular mucosal surface, and two of these participants had no visible scarring under white or UV-light.

joka kolmas tutkimukseen osallistunut vaginaalisen synnytyksen yhteydessä välilihanleikkauksen kokeneen tai emätinaukon seinamään repeämän saaneen limakalvo parani normaaliksi, ja kahdella osallistujista ei voinut erottaa lainkaan näkyvää arpea sen paremmin valkoisella kuin uv-valollakaan. (MJE väitös, ERRATA.)

Eli limakalvokudoksen ”paraneminen normaaliksi” niin, että ei jää arpea, on pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Eikä tässä paranemiskyvyssä ole otettu huomioon immenkalvoon jääviä jälkiä.

Paranemiskyky oli kuitenkin keskeisessä asemassa Auerin ja Kukan lsh-jutussa:

rikokset on tehty kotioloissa ja sisätiloissa. Useimmista niistä ei jää jälkiä.
(Julkinen seloste)

Arpia löydetiin kaikkialta paitsi anogenitaalialueelta - ja jos jotain sieltä löydettiin, kyseessä olivat striiat eli luonnolliset kasvun aiheuttamat venymät tai pojan kohdalla ummetuksen aiheuttama venymä.

Eli Minna Joki-Erkkilä on korjannut virheellisen kirjauksen aineistossa (31 otoksesta vain kaksi todettin arvettomiksi, ei kymmenen), mutta hän ei ole kuitenkaan korjannut paranemiskykyä koskevia johtopäätöksiään, jotka jäävät tutkimuksessa edelleen virheellisiksi.

Ja käsitellyn kohdan perusteella seksuaalisesta väkivalta aiheuttaa repeämiä, joista jää arpia, eikä paranemiskyvyn arvioinnissa ole - ainakaan tässä kohdassa - otettu huomioon
immenkalvoa ja sen paranemiskyvyn täydellisyyttä tai epätäydellisyyttä.

[sisotalo]

Väitöstilaisuus oli hymistystä paitsi joku kohta siitä kuinka syvälle arvet ulottuvat. Nigh Scküldig osaa tämän asian perusteellisesti. Tämä työ survoa palasiksi MJE tieteellinen näyttö on hyvin tarpeellista kun tuomion purkamista aletaan koota. Se vaatii raundanlujan ammttijuristin vetäjäksi ja sinut mukaan teamiin .

[Pieni liekki]

Väitöstilaisuus oli hymistystä paitsi joku kohta siitä kuinka syvälle arvet ulottuvat. Nigh Scküldig osaa tämän asian perusteellisesti. Tämä työ survoa palasiksi MJE tieteellinen näyttö on hyvin tarpeellista kun tuomion purkamista aletaan koota. Se vaatii raundanlujan ammttijuristin vetäjäksi ja sinut mukaan teamiin .

Annelilla on asianajajanaan raudanluja ammattijuristi Juha Manner, joka on erittäin hyvin perehtynyt Annelin tapaukseen ja jonka avulla asiat tullaan saattamaan niin hyvään lopputulokseen kuin suinkin mahdollista. Sisotalo avaa silmäsi ja luovu ennakkoasenteistasi Manneria kohtaan, sillä Anneli on hänet ihan itse valinnut ja haluaa hänen ajavan asioitaan.

Anneli on varmasti kiitollinen meidän kaikkien avusta, jotka tiedämme hänet syyttömäksi miehensä murhaan ja lastensa kaltoinkohteluun. Olkaa ylpeitä, kun kuulutte teamiin, joka puolustaa syyttöminä tuomittuja henkilöitä ja lasten oikeuksia.

[Nicht schuldig]

Nimimerkki Rinde kirjoittaa naapurissa:

"Tuomion purku vaatii kovan näytön.

Tässä tapauksessa uhrien pitäisi lähinnä kertoa, että "osittain valehtelimme ja se, joka kaiken teki oli meidän...". Siis vammat löytyvät, mutta tekijä/-t ovat sitten eri henkilöitä. Sen verran monilukuinen ja yhtämieltä oleva asiantuntijaryhmä löytyy lainvoimaisen tuomion takaa, että sitä ei ainakaan tilaustyönä tehty Doktor, doktor Neumannin lausunto kumoa.

Kaikkihan on kaupan.

Mutta loppujen lopuksi tärkeintähän tässä on, että kohkataan. Kun on se kirjakin tulossa ja mediakampanja viittä vaille viis suunniteltu."



Luulen kyllä, että tämä seksuaalirikostuomio tullaan purkamaan. En usko enää tässä vaiheessa, että lasten kertomus pystyisi tätä tuomiota pitämään voimassa.

Varsinkaan, jos voidaan todeta, että tapahtuneet ja kerrotut asiat eivät päde vammanäyttöön. Oikeastaan voisi melkein ajatella, että tämä vammanäyttö ollut se näyttö ylipäätään. Suurin asia on todellisuudessa sittenkin minun mielestäni UV-valon avulla tehdyt tutkimukset ja siihen liittyen kuten nimimerkki ZEM kuvailee tätä muuta näyttöä anogenitaali ja genitaalialueelle, joka ei kuitenkaan tässä tapauksessa liity siihen puuttuvaan immenkalvovaurioon, jonka täytyisi myös jollain tavalla olla ilmennyt tähän mennessä juuri sinä syvänä repeämänä. Zemin kirjoitus oli hyvin mielenkiintoinen.

[Corazzon]

"Olkaa ylpeitä, kun kuulutte teamiin, joka puolustaa syyttöminä tuomittuja henkilöitä ja lasten oikeuksia." Mitenkäs sammunut liekki tässä puolustaa lasten oikeuksia? Syytettyinä olevat on yksimielisesti tuomittu. Vahvasti toteennäytetysti. Lapsia pitää suojella juuri tuollaisilta henkilöiltä. Entäs Jammu Siltavuori ? Pitäisikö hänenkin tuomionsa purkaa näin postuumisti, kun taisi olla niin ihana papparainen, ettei se mitään pahaa koskaan olis voinut tehdä kenellekään. Ei hyvää päivää...

[Pieni liekki]

Onko kukaan muu henkilö kuin tämä lapsia tutkinut gynekologi huomannut Auerin lapsissa viiltelyyn viittaavia arpia ja kidutuksen tunnusmerkkejä?

Minusta viiltelyjäljistä olisi voinut tehdä havaintoja väitettyjen tekijöiden lisäksi muut sisarukset, isovanhemmat, lasten kummit ja muut sukulaiset, päiväkodin työntekijät, opettajat, naapurit ja heidän lapsensa, kouluterveydenhoitaja, peitepoliisi Seppo, vastaanottokodin työntekijät yms. Miksi kukaan näistä edellä mainituista ei reagoinut millään lailla ja tuonut esille huoltaan näiden lasten hyvinvoinnista, jos siihen oli syytä?

Miksi kukaan ei tunnu olevan huolissaan erityisesti näiden perheen kolmen nuorimman lapsen nykyhetken hyvinvoinnista ja siitä, että lasten välit on katkottu isovanhempiin ja Jukka S. Lahden sukulaisiin? Onko näillä lapsilla yhteydenottomahdollisuus omiin sukulaisiinsa ja entisiin kavereihin, jos lapset sitä itse haluavat?

[Kuolemannaakka]

Kun tässä oli vieläpä 4 pahoinpideltyä lasta, jotka pitkän ajan kuluessa joutuivat kaikenlaisia julmuuksia kestämään, niin olisi luullut, että joku ulkopuolinenkin olisi joskus asiaan huomiota kiinnittänyt. Jos nyt vaikka verrataan tähän Eerikaan, josta ehdittiin tehdä 12 lastensuojeluilmoitustakin, vaikka lyöntijälkiä ei ollut näkyvillä paikoilla. 89 "pahoinpitelyn merkkiä" löytyi, enkä usko, että etsittiin uv-valolla.

Lisäksi Auerin mielentilatutkimus päätyi hiukan eri tuloksiin kuin Laamasen ja Tarkin.

"Mielentilatutkimuksessa Sirpa Laamanen on todettu luonteenkehitykseltään poikkeavaksi. Hänellä todettiin epäsosiaalinen persoonallisuus, jossa on piirteitä psykopatiasta. Hänellä on taipumusta vilpillisyyteen ja piittaamattomuuteen sosiaalisista normeista sekä vaikeuksia huomioida toisten tunteita. Oikeuspsykiatrien mukaan hän on vastuuntunnoton, itsekeskeinen ja empatiakyvyltään puutteellinen, eikä hän tunnu katuvan tekojaan.

Myös Touko Tarkki todettiin mielentilatutkimuksessa luonteenkehitykseltään poikkeavaksi. Hänen todettiin olevan riippuvainen persoonallisuus, jolla on epäkypsiä ja estyneitä piirteitä. Hän on varhaisaikuisuudesta lähtien tukeutunut läheisiin päätöksenteossaan. Hän on ihmissuhteissa alistuva, mukautuvainen ja sosiaalisissa tilanteissa estynyt."


"Lapsen ruumiissa oli 89 pahoinpitelyn merkkiä. Niitä ei kuitenkaan ollut kaulasta ylöspäin tai ranteista alaspäin. Merkit pystyttiin peittämään vaatetuksella.
Tytön piinaamiseen ei puututtu, vaikka eri tahot olivat tehneet hänestä kaksitoista lastensuojeluilmoitusta muun muassa pahoinpitelyepäilyjen takia.

Opettaja kertoo havainneensa tytössä pahoinpitelyn merkkejä heti koulun alettua. Opettaja ilmoitti havainnoista ensin tytön isälle ja kouluterveydenhoitajalle. Sittemmin hän kertoi havainnoistaan myös koulun oppilashuoltoryhmässä.

Tyttö alkoi myöhästellä koulusta. Opettaja sai tietää tytöltä, että tämä joutui rangaistuksena kävelemään kolmen kilometrin koulumatkansa.
Myöhemmin syksyllä tytöllä oli myös naarmuja kasvoissaan. Opettaja huomasi, että tytön hiukset olivat erikoisen ohuet. Isä selitti opettajalle, että hiustenlähdön syytä selvitetään.
Loppukeväästä 2012 opettaja huomasi, että tytön kirjoja, vaatteita ja kenkiä oli leikelty. Sittemmin kirjat hävisivät. Kotoa opettajalle vastattiin, että Vilja itse leikkelee tavaroitaan.
Opettaja keskusteli tytön mustelmista myös koulun rehtorin kanssa. He päättivät tehdä lastensuojeluilmoituksen."


Mielentilatutkimuksesta:
”Mielentilatutkimus on hyvin perusteellinen psykiatrinen analyysi, jossa selvitetään ihmisen koko elämänhistoria ja persoona syntymästä nykyhetkeen ja käydään tarkasti läpi rikos, josta henkilö on syylliseksi todettu. Lääkärit tutustuvat perusteellisesti myös oikeudenkäyntimateriaaliin.
- Joudumme kysymään, miltä henkilöstä tuntui kun hän esimerkiksi löi toista puukolla, miten kaikki tapahtui ja mitä tunteita hän kävi läpi. Teko käydään läpi hyvin tarkkaan.
- Lisäksi haastatteluilla selvitetään henkilön lapsuutta, elämänkulkua, mahdollista työhistoriaa ja hänen käyttäytymistään. Koko persoonallisuuden kuva pyritään tuomaan tutkimuksessa esiin.
Välillä tutkimuksiin lähetetään ihmisiä, jotka oikeudessa kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Siitä huolimatta hänen mielentilaansa teon tapahtuessa pyritään selvittämään.
Oikeuspsykiatri ja psykologi keskustelevat kymmenien tuntien ajan tutkittavan henkilön kanssa. Mielentilatutkimus kestää maksimissaan kaksi kuukautta. Sen aikana henkilö käy läpi lukuisia keskusteluja, tekee psykologisia testejä ja hänen käytöstään arvioidaan.
Tutkittavalla teetetään muun muassa kuvatestejä, kognitiivisia testejä ja mahdollisesti myös neuropsykologisia testejä. Niiden avulla voidaan saada selville mielenterveydellisiä sairauksia.
Vaikka välillä on päiviä, että tutkittavaa ei haastatella tai testata lainkaan, on hän silti jatkuvassa tarkkailussa.”

"Puolustus vetoaa mielentilatutkimukseen, jonka perusteella Auerilla ei ole persoonallisuushäiriöitä, psykiatrisia sairauksia tai häiriöitä, ei päihdeongelmia ja hän pysyy kontrolloimaan impulssejaan."

[Kuolemannaakka]

Olen edelleen sitä mieltä, että ko. Erikan tapaus ja siitä tullut kohu ja ahdistus sen vuoksi, ettei pahoinpitelyjä oltu estetty ajoissa ja että vanhemmat tosiaan saattavat tehdä lapsilleen mitä vain, myötävaikutti näihin Auerin lsh-tuomioihin.

Tapaus oli muokannut ilmapiirin sellaiseksi, että nyt yksikään lastenrääkkääjä ei kyllä saa päästä rankaisutta, ja yliampuvimmatkaan saatananpalvontarituaalit eivät enää tuntuneet mahdottomilta. Olihan juuri lehdistä luettu lähes ritualistista (vaikka todennäköisesti oikeasti huomattavasti arkisempaa) lasten pahoinpitelyä josta lopulta aiheutui tytön kuolema. Koko kansa kohisi ja oli suuttunut virkamiehiin, jotka (kansalaisen logiikalla) suorastaan aiheuttivat tytön kuoleman, ja vaativat myös päättäjille rangaistuksia. Sitten on tämmöinen (kepulikonstein) murhasta juuri vapautettu nainen, jonka lapset alkavat syyttää häntä pahoinpitelyistä ja hyväksikäytöstä. Tällä kertaa virkamiehet eivät taatusti uskalla olla lepsuja!

Tuomio Eerikan jutusta oli maaliskuussa 2013 ja tapauksesta oli kohistu pitkään.
Auerin jutun oikeudenkäynti alkoi karkauspäivänä 29. helmikuuta 2013 valmisteluistunnolla ja päättyi kesäkuun alkupuolella. Ilmapiiri oli lievästi sanoen tuomiolle otollinen...

[Nicht schuldig]

Olen edelleen sitä mieltä, että ko. Erikan tapaus ja siitä tullut kohu ja ahdistus sen vuoksi, ettei pahoinpitelyjä oltu estetty ajoissa ja että vanhemmat tosiaan saattavat tehdä lapsilleen mitä vain, myötävaikutti näihin Auerin lsh-tuomioihin.

Tapaus oli muokannut ilmapiirin sellaiseksi, että nyt yksikään lastenrääkkääjä ei kyllä saa päästä rankaisutta, ja yliampuvimmatkaan saatananpalvontarituaalit eivät enää tuntuneet mahdottomilta. Olihan juuri lehdistä luettu lähes ritualistista (vaikka todennäköisesti oikeasti huomattavasti arkisempaa) lasten pahoinpitelyä josta lopulta aiheutui tytön kuolema. Koko kansa kohisi ja oli suuttunut virkamiehiin, jotka (kansalaisen logiikalla) suorastaan aiheuttivat tytön kuoleman, ja vaativat myös päättäjille rangaistuksia. Sitten on tämmöinen (kepulikonstein) murhasta juuri vapautettu nainen, jonka lapset alkavat syyttää häntä pahoinpitelyistä ja hyväksikäytöstä. Tällä kertaa virkamiehet eivät taatusti uskalla olla lepsuja!

Tuomio Eerikan jutusta oli maaliskuussa 2013 ja tapauksesta oli kohistu pitkään.
Auerin jutun oikeudenkäynti alkoi karkauspäivänä 29. helmikuuta 2013 valmisteluistunnolla ja päättyi kesäkuun alkupuolella. Ilmapiiri oli lievästi sanoen tuomiolle otollinen...

Turun hovioikeuden käsittely päättyi 17.4.2013 ja tuomio tuli 27.6.2013. Uutinen UV-valosta julkaistiin 16.10.2013, jossa kerrottiin lasten jo näkymättömiin menneistä pahoinpitelyjälkien löytämisestä Obelux laitteella. Olisikohan sairaala rohkaistunut antamaan ylilääkärinsä Jussi Mertsolan esiintulolla tällaisen viestin julkisuuteen juuri silmällä pitäen näitä kahta tapausta Erikaa ja Anneli Auerin lapsia?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... at/2369980

Erikan tapaus oli niin raju, ettei se voinut olla jättämättä jälkiä. Ensin Erikan raju pahoinpitelytapaus, jossa viranomaisia syytettiin laiminlyönneistä ja sitten perään rajut pahoinpitelykertomukset kolmelta lapselta ja heidän sijaisvanhempiensa syyttäjän puolelle asettuminen ja siihen vielä lääkäri, joka vannoo, että näin on tapahtunut. 19. lokakuuta 2012 korkein oikeus palautti murhan käräjäoikeuteen, jolloin hovioikeuden tuomarit ovat siis tienneet, että Anneli Aueria tullaan uudelleen syyttämään miehensä murhasta.

Ei ehkä paras mahdollinen tilanne selittää oikeudessa, että on syytön lasten pahoinpitelyihin ja muuhun hyväksikäyttöön.

Onkohan Suomessa tullut esille yhtään tapausta, joissa purkuperuste korkeimmassa oikeudessa olisi ollut lasten hyväksikäyttö tapauksissa joku muu kuin lasten aikuisiällä tehdyt omat ilmoitukset? Ja onkohan niitäkään?

[Nicht schuldig]

Tässä on Minna Joki-Erkkilän kymmenen teesiä, joita hän väitöskirjassaan pyrkii valottamaan.
Tummalla korostetut lauseet ovat oma tulkintani Joki-Erkkilän vastauksista näihin kymmeneen teesiin.

Miksiköhän näillä kolmella lapsella kuitenkin kaikilla löydettiin löydöksiä anogenitaali ja genitaalialueelta tai muualta iholta, jos alla olevien teesien vastaukset pätisivät myös tähän Anneli Auerin lasten tapaukseen?
______________________________________________________________________________

2.2 Common misconceptions interpreting child sexual abuse

The ten most common misconceptions are discussed below. These following issues
need to be discussed with decision makers, police, lawyers and juries, so that they can base their decision on facts and not fiction (White and McLean 2006). The risk of misinterpretation should not be neglected.
(kymmenen yleisintä myyttiä, joita täytyisi käsitellä päättäjien, poliisin, asianajajien ja tuomioistuinten kesken, jotta päätökset perustuisivat faktoilla eikä fiktiolle. Väärän tulkinnan riskiä ei pidä väheksyä.)


1.
“The hymen is present only in virgins” is a myth. (vain neitsyillä on immenkalvo)
- nimenomaan ei vaan immenkalvo voi olla jopa raskaana olevalla naisella

2.
One of the myths is that “the hymen is not anymore intact after vaginal penetration”. (vaginaalisen penetration jälkeen ei immenkalvo ole ehjä)
-penetraatio ei näytä vaikuttavan suuremmiten immenkalvoon

3.
A common belief is that “hymen cannot heal” (immenkalvo ei voi parantua)
-immenkalvo voi parantua täysin ja kasvaa uudelleen

4.
“Sexually assaulted girls always have injuries” is another common misconception. (seksuaalisesti hyväksikäytetyillä tytöillä on aina vammoja)
-nimenomaan ei, vammoja ei välttämättä löydy hyväksikäytetyiltä tytöiltä enempää kuin muiltakaan

5.
Another misconception is that “sexually assaulted girls always have worse injuries than those seen in consensual intercourse” (seksuaalisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneilla tytöillä on aina pahempia vammoja kuin normaalissa sukupuoliyhteydessä )
-tytöillä ei ole pahempia vammoja, vammojen laatu ei riipu hyökkäyksestä

6.
One misapprehension is that “all physicians can interpret anogenital findings”. (kaikki lääkärit osaavat tulkita anaalialueen löydöksiä)
-kaikki lääkärit eivät osaa tulkita anaalialueen löydöksiä

7.
Another misconception is that “the use of tampons will always damage the hymen”. (tamponinkäyttö vahingoittaa aina immenkalvoa)
-tamponinkäyttö ei vahingoita immenkalvoa

8.
It is assumed that “CSA victims of multiple assailants have more genital injuries” than in those cases of a single assailant. (useampien hyväksikäyttäjien uhreilla on enemmän genitaalialueen vammoja)
-hyväksikäyttäjien lukumäärällä ei ole merkitystä

9.
A strong myth of even among professionals is that “physicians are able to determine whether the child has been sexually abused or not” (lääkärit kykenevät määrittelemään onko lasta hyväksi käytetty vai ei)
-on olemassa useampia syitä miksi lääkäri ei voi tietää mitä on tapahtunut, jos vastaavia vammoja ei ole. Lääkäri ei voi suoraan nähdä hyväksikäyttöä, jos vammaa ei ole. Tarkoittanee myös sitä, että vaikka vammaa ei ole, hyväksikäyttö on mahdollista.

10.
A common expectation is that “after penile-vaginal penetration, spermatozoa, semen or male DNA is always identified”. (vaginaalisen penetration jälkeen löydetään aina spermaa tai miehen DNA pystyään selvittämään)
-DNA:ta ei aina saada selville

[zem]

Nicht Schuldig yllä:

Miksiköhän näillä kolmella lapsella kuitenkin kaikilla löydettiin löydöksiä anogenitaali ja genitaalialueelta tai muualta iholta, jos alla olevien teesien vastaukset pätisivät myös tähän Anneli Auerin lasten tapaukseen?

Tämä tosiaan ihmetyttää Joki-Erkkilän tutkimuksen valossa. Julkisessa selosteessa todetaan
tosiaan: "Kolme kokenutta erikoislääkäriä ovat yhdessä tutkineet B:n, C:n ja D:n ja havainneet heistä samat arpi- ja vammalöydökset genitaali-ja anogenitaalialueilla ja muualla kehossa."

Joki-Erkkilän väitöksen mukaan kuitenkin:

Anal scarring has been detected after extensive tissue damage, in this study following surgical repair (Heppenstall-Heger et al.2003).

Anaalialueen arpeutumista on havaittu laajan kudosvaurion jälkeen, tässä tutkimuksessa kirurgisen korjausleikkauksen jäljiltä (Heppenstall-Heger et al. 2003 - suomennos Zem.)

Eli mikäli arpia on löytynyt, vaurion on täytynyt vastata vakavuudeltaan kirurgista korjausleikkausta. Tämänasteinen vaurio olisi tuskin jäänyt huomaamatta ympäristöltä,
koska se olisi edellyttänyt varmaasti esim. poissaoloa koulusta ja kipulääkitystä yms?

Mikäli "vammalöydöksellä" viitataan pojan tapauksessa anaaliseen laajentumaan (total anal dilatation), sen aiheuttajaksi on perustellusti nähty ummetuksen aiheuttama fisteli,
koska pojalla kyseistä vaivaa oli raportoitu, ja Joki-Erkkilän edellyttämän differentaalisen
(eli eri vaihtoehtoja pohtivan) diagonoosin olisi pitänyt tämä ottaa huomioon.

Näyttää, että Joki-Erkkilä et co. on Auerin lasten tutkimuksessa tehnyt virheitä, joista
sittemmin väitöksessä varoitetaan. Tuloksena julkisuuteen syntyy mielikuva homoseksuaali-pedofiilisesta pedosta, näinhän on käynyt. Ehkä tätä vapauduttua koulutetaan tulemaan toimeen rikollisten impulssiensa kanssa tai altistetaan kemialliselle kastraatiolle - eli aika karut näkymät loppuelämäksi, mikäli mies sattusikin olemaan syytön....

Joki-Erkkilän väitös kuitenkin paljastaa, että heikoilla perusteilla lepää tuomio ja mielikuva.

[Ailar]

Minusta viiltelyjäljistä olisi voinut tehdä havaintoja väitettyjen tekijöiden lisäksi muut sisarukset, isovanhemmat, lasten kummit ja muut sukulaiset, päiväkodin työntekijät, opettajat, naapurit ja heidän lapsensa, kouluterveydenhoitaja, peitepoliisi Seppo, vastaanottokodin työntekijät yms. Miksi kukaan näistä edellä mainituista ei reagoinut millään lailla ja tuonut esille huoltaan näiden lasten hyvinvoinnista, jos siihen oli syytä?

On liian yksioikoista ajatella, että kaikista hyväksikäytetyistä tai pahoinpidellyistä lapsista näkisi heti, että asiat eivät ole kunnossa tai että kukaan ainakaan puuttuisi heidän pahaan oloonsa.
On lukuisia lapsia, jotka kärsivät jokapäivä eriasteisesta pahoinpitelystä omassa kodissaan, eivätkä nämä tapaukset tule ilmi.
Vanhempina lapset saattavat kertoa jollekin tapauksista. Saattavatpa vaieta vaikka loppuikänsä.
Lapset häpeävät asioita joita heille on tehty ja niinollen kieltävät, jos joku kysyy.

Olen ymmärtänyt, ettei Auerin perheen lapsilla yltympäriinsä mitään viiltoarpia ole ollut. Ei kai kukaan ala tutkimaankaan lapsen alapään tilannetta erityisesti, jollei esim. vanhemmat vie heitä vaivojen vuoksi lääkäriin.
Miksi veisivät, jos ovat itse syypäitä näihin vammoihin?
Onko ylipäätään mainittu jossakin, että alapään arvet olisivat syntyneet viilloista, kuten täällä puhutaan? Eivätkö ne olisi syntyneet tunkeutumisesta lapsen sukuelimiin tai peräaukkoon joko peniksellä, joillakin esineillä tai kovakouraisesti sormeilemalla?
Viilloista puhuttaessa kun saa sellaisen kuvan, että joku aikuinen hääräilee puukon kanssa lapsen sukupuolielinten alueella. Ei kai mistään tällaisesta ole ollut kyse missään vaiheessa.

[Pieni liekki]

Turun hovioikeuden 27.6.2013 antamasta julkisesta selosteesta (R12/1625) ilmenee, että lapsi C:llä on ollut viiltelyyn viittaavia arpilöydöksiä poikkeuksellisen paljon, peräti 105 kappaletta. Arpilöydöksiä on ollut sarjoina ja erikoisen muotoisina.

Kummallista on, etteivät pienten lasten vastaanottokodin työntekijät huomanneet lainkaan näitä arpilöydöksiä vuonna 2010. Vaikka arpilöydöksiä ei ole pystytty ilmeisesti valkoisella valolla havainnoimaan lainkaan tai hyvin heikosti, on UV-valolla pystytty kaivamaan jäljet esiin lapsista vielä yli kaksi vuotta oletettujen tekojen jälkeen. Tästä seuraa, että haavakartan luulisi edelleen olevan samanlainen kuin vuonna 2011, jos lapset tutkittaisiin UV-valolla uudemman kerran.

Jos neljältä lapselta katoavat viiltelyyn viittaavat arpilöydökset ihmeparantumisen tavoin jäljettömiin, niin taitavat plastiikkakirurgit jäädä tulevaisuudessa työttömiksi.

[Ailar]

Eivät kai lasten vastaanottokodin työntekijät ryhtyneet lapsia tutkimaan näin perusteellisesti tuolloin.
Noin yleisesti lasten voinnista. Jos näin kovia kokeneet lapset (isä tapettu), vietäisiin vaikkapa neuvolaan, niin kyllä "neuvolantäti" varmasti laittaa esim. lasten käytöksessä ilmenneet poikkeavuudet tämän kokemuksen piikkiin. Siinä jää helposti muut asiat selvittämättä.

[Pieni liekki]

Eivät kai lasten vastaanottokodin työntekijät ryhtyneet lapsia tutkimaan näin perusteellisesti tuolloin.
Noin yleisesti lasten voinnista. Jos näin kovia kokeneet lapset (isä tapettu), vietäisiin vaikkapa neuvolaan, niin kyllä "neuvolantäti" varmasti laittaa esim. lasten käytöksessä ilmenneet poikkeavuudet tämän kokemuksen piikkiin. Siinä jää helposti muut asiat selvittämättä.

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että lastenkotiin joutuville lapsille tehdään terveystarkastus, jotta ollaan selvillä lasten sen hetkisestä terveystilanteesta ja jotta lastenkodin työntekijöitä ei voitaisi syyttää perättömästi sellaisista mahdollisista väkivallanteoista, jotka ovat sattuneet ennen lasten huostaanottoa.

Muistutan vielä muistamattomia siitä, että virassa ja virkavastuulla toiminut peitepoliisi, joka tarkkaili Anneli Auerin ja hänen lastensa perhe-elämää vuonna 2009, ei raportoinut nähneensä lapsissa mitään pahoinpitelyjälkiä ja toi julki raportissaan Annelin olleen hyvä äiti lapsilleen. Peitepoliisi "Seppo" on nähnyt Annelin lapset todistettavasti vähäpukeisina, koska hän oli viettänyt aikaa perheen parissa uimarannalla ja kylpylässä. Valitettavasti tätä peitepoliisia ei ole päästy kuulemaan oikeudenkäynneissä, koska ilmeisesti häntä ei ole pystytty sinne haastamaan.

Olen miettinyt sitä, että jos olisin itse ollut peitepoliisina Auerin perheessä, olisinko voinut seurata vierestä perheen tuhoamista puuttumatta asioihin. Olen tullut siihen lopputulemaan, että minä olisin älähtänyt, kuten teki aikanaan Ulvilan murhan ensimmäinen tutkinnanjohtaja ja kuten ovat tehneet Suomen alansa pätevimmät oikeuspsykologit. Uskon, että peitepoliisi "Seppo" on hiljennetty korkeammalta taholta, mutta toivon, ettei hän sentään makaa mullan alla, kuten pahoin pelkään.

Miksi Anneli Aueriin ja Jens Kukkaan kohdistuneista oikeusmurhista ei keskustella lainkaan suomenkielisessä valtamediassa? Kuka pitää lehdistöä otteessaan ja jakaa harhaanjohtavaa tietoa, jolla on hyvin negatiiviset vaikutukset useamman perheen elämään? Minusta tällaisilla asioilla ei saisi leikkiä.