Suomen rotulait

[Chikatilo]

Kävipä tuttavapariskunta Ison Veden takaa - sieltä eteläisemmästä osasta - kyläilemässä. Puhuttiin yhtä sun toista, myös politiikkaa. Pariskunnalla on nimittäin vahva oikeus- ja valtiotieteellinen tausta, ja he ovat työssäänkin aktiivisesti seuranneet eurooppalaista kehitystä.

Ensiksi he hieman ihmettelivät vallalla olevaa vahvaa transatlanttista suuntautumista, koska heidän kotimaassaan ja naapurimaissa on jo 150 vuoden ajan pyritty irti USA:n taloudellis-poliittisesta hegemoniasta. Suurin uhrauksin ja siihen nähden vaatimattomin tuloksin. Poliittinen tilanne on jatkuvasti epävakaa ja sekä oikeisto- että vasemmistodiktatuurin uhka on todellinen.

Seuraavaksi keskusteltiin sananvapaudesta. Olivat huolissaan sananvapauden kaventumisesta ja "poliittisen korrektiuden" juurtumisesta länsimaisen yhteiskunnan rakenteisiin. Keskustelun tukahduttaminen oli heidän mielestään kädenojennus diktatuurille. Yritin selittää, että suomalaisessa lainsäädännössä säädökset kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja uskonrauhasta on tehty nimenomaan vähemmistöjen suojaamiseksi, ettei rasismia ja kulttuurillis-uskonnollisia ongelmia esiintyisi.

"Ettekö tajua, että Etelä-Afrikan ammoinen apartheid-lainsäädäntökin tehtiin nimenomaan vähemmistön suojelemiseksi?", oli jatkokysymys. "Mitä eroa teidän lainsäädännöllänne on siihen, kun joka tapauksessa ihmiset asetetaan rodun, kansallisuuden tai uskonnon vuoksi lain edessä eri asemaan?" Menin sanattomaksi, enkä keksinyt montakaan argumenttia puolustaakseni illmanilaista oikeuskäsitystä, jota suoraan sanottuna inhoan. En kuitenkaan halua heti paskoa länsieurooppalaiseen pesään, kun asia nousee esille muun maailman ihmisten kanssa. Esitin puolustukseksi sitä, että apartheidin tarkoituksena oli erottaa kansanryhmät ja länsimaisen lainsäädännön tarkoituksena taas integroida ne. En kuitenkaan pystynyt esittämään yhtään konkreettista esimerkkiä lain onnistuneesta soveltamisesta tämän asian hyväksi. Hävisin debatin mielelläni ja hain pöytään pienen pullon paremman laatuista seurustelujuomaa.

Olen nyt kuukauden ajan miettinyt argumentteja Suomen lain ja Illmanin puolesta, mutta mikään ei muuta peruskysymystä: ihmisten tasa-arvoisuutta ja vapautta. Kusetetaanko meitä, ja kuka sen tekee? Vai olemmeko pelkästään tyhmiä?

[PalmiakkiSastilli]

[

"Ettekö tajua, että Etelä-Afrikan ammoinen apartheid-lainsäädäntökin tehtiin nimenomaan vähemmistön suojelemiseksi?", oli jatkokysymys. "Mitä eroa teidän lainsäädännöllänne on siihen, kun joka tapauksessa ihmiset asetetaan rodun, kansallisuuden tai uskonnon vuoksi lain edessä eri asemaan?"

Vastaan tähän, täällä vähemmistön oloja ei tehdä kurjemmiksi.

[Chikatilo]

Vastaan tähän, täällä vähemmistön oloja ei tehdä kurjemmiksi.

No eipä todellakaan, sen perusteella mitä olen asiaa kohta 25 vuotta seurannut...
En kyllä huomannut buurienkaan aseman merkittävästi kurjistuvan apartheidin aikoihin...

Nykyisin Etelä-Afrikan henkinen ja taloudellinen kurjuus tosin jakaantuu tasaisesti muille kuin ANC:n ja Inkathan nokkamiehille, sekä muutamille valkoisille ja värillisille rahamiehille. Näinkö meillekin kävisi, jos illman-lait kumottaisiin? Kerjäisimme rinnan romanikerjäläisten kanssa ja pelkäisimme väkivaltaa?

[seivästäjä]

Vastaan tähän, täällä vähemmistön oloja ei tehdä kurjemmiksi.

No eipä todellakaan, sen perusteella mitä olen asiaa kohta 25 vuotta seurannut...
En kyllä huomannut buurienkaan aseman merkittävästi kurjistuvan apartheidin aikoihin...

Nykyisin Etelä-Afrikan henkinen ja taloudellinen kurjuus tosin jakaantuu tasaisesti muille kuin ANC:n ja Inkathan nokkamiehille, sekä muutamille valkoisille ja värillisille rahamiehille. Näinkö meillekin kävisi, jos illman-lait kumottaisiin? Kerjäisimme rinnan romanikerjäläisten kanssa ja pelkäisimme väkivaltaa?

Nykyään Etelä-Afrikan buureja ovat mustat ja entisiä mustia värilliset. Mustia suositaan ja värilliset ovat koiran asemassa.

[rane]

Vastaan tähän, täällä vähemmistön oloja ei tehdä kurjemmiksi.

No eipä todellakaan, sen perusteella mitä olen asiaa kohta 25 vuotta seurannut...
En kyllä huomannut buurienkaan aseman merkittävästi kurjistuvan apartheidin aikoihin...

Nykyisin Etelä-Afrikan henkinen ja taloudellinen kurjuus tosin jakaantuu tasaisesti muille kuin ANC:n ja Inkathan nokkamiehille, sekä muutamille valkoisille ja värillisille rahamiehille. Näinkö meillekin kävisi, jos illman-lait kumottaisiin? Kerjäisimme rinnan romanikerjäläisten kanssa ja pelkäisimme väkivaltaa?

Nykyään Etelä-Afrikan buureja ovat mustat ja entisiä mustia värilliset. Mustia suositaan ja värilliset ovat koiran asemassa.

-Siellä kun valta vaihtui niin kaikki meni persiilleen, talous retuperällä, rikollisuus moninkertaistui.... -Rhodesiakin hyvä esimerkki miten api...alkuperäiskansa osaa hoitaa homman....

[PaxCow]

Jos aloituksessa verrataan apartheidin aikaista lainsäädäntöä Suomen lainsäädäntöön, voisi näitä yhtäläisyyksiä avata vähän enemmän.

Ja myös "rotulaki"-käsitettä voisi avata, vaikkapa osoittamalla Finlexistä asiaan liittyvän lain.

[Hyperion]

Ja myös "rotulaki"-käsitettä voisi avata, vaikkapa osoittamalla Finlexistä asiaan liittyvän lain.

RL 11:10. ”Rotulaiksi” sen tekee käytännössä soveltaminen, eli kyseinen pykälä ei suojaa millään tavalla suomalaista valkoihoista heteromiestä, joka kuitenkin on määritelmällisesti kansanryhmä. Sen sijaan muita kansanryhmiä sillä käytännössä suojataan, eli laki ei ole myöskään ns. kuollut kirjain.

Esimerkkinä tapaus KKO58 (sovellettiin, koska kohteeksi tulkittiin kansanryhminä muslimit ja somalit). Tämän tapauksen aiheena olevan kirjoituksen motiivina oli kuitenkin suomalaisia kansanryhmänä hyvin negatiivisesti käsitellyt Kalevan pääkirjoitus, josta ei edes aloitettu esitutkintaa, ja ns. alan itsesäätelyelin eli JSN ei myöskään ottanut sitä tutkittavakseen. Kummassakin kirjoituksessa käytettiin samaa rakennetta ja samoja sanamuotojakin (ns. ”geneettinen erityispiirre”), kansanryhmä vain oli eri. Ts. kaksoisstandardi, soveltaminen vain tiettyihin rotuihin tai tiettyihin kansanryhmiin on tullut todistettua KKO:ta myöten.

[PaxCow]

RL 11:10. ”Rotulaiksi” sen tekee käytännössä soveltaminen, eli kyseinen pykälä ei suojaa millään tavalla suomalaista valkoihoista heteromiestä, joka kuitenkin on määritelmällisesti kansanryhmä.

Ei kai laissa määritellä valkoihoiseen heteromieheen kohdistuvaa rikosta rangaistuksen ulkopuolelle?

Tämän tapauksen aiheena olevan kirjoituksen motiivina oli kuitenkin suomalaisia kansanryhmänä hyvin negatiivisesti käsitellyt Kalevan pääkirjoitus, josta ei edes aloitettu esitutkintaa, ja ns. alan itsesäätelyelin eli JSN ei myöskään ottanut sitä tutkittavakseen. Kummassakin kirjoituksessa käytettiin samaa rakennetta ja samoja sanamuotojakin (ns. ”geneettinen erityispiirre”), kansanryhmä vain oli eri. Ts. kaksoisstandardi, soveltaminen vain tiettyihin rotuihin tai tiettyihin kansanryhmiin on tullut todistettua KKO:ta myöten.

Näissä erona on kirjoituksen laatija, kontekstihan on tällaisissa asioissa todella tärkeää. Kenties on tulkittu, että omaa kansanryhmää vastaan ei ole ihan helposti mahdollista kiihottaa? Näin ainakin itse ajattelin tästä tapauksesta ja esim. O. Soininvaara oli samaa mieltä:

[J]os suomalainen arvioi suomalaisia, se ei ole yllyttämistä omaa kansanryhmää vastaan. Tuo arvio ruotsalaisten sanomana Svenska Dagbladetissa olisi ollut aivan eri asia kuin sen sanominen suomalaisessa sanomalehdessä. (Lisäksi räyhäjuomisen geneettisestä taustasta on näyttöä). Maahanmuuttajien itsensä sanomana tuo Halla-ahon lausuma ei olisi ollut syytteen arvoinen.

Itse pidin H-a:n tuomiota hölmönä ja mielestäni KKO oli tuolloin väärässä, joten sinänsä ymmärrän suuttumuksen tuosta päätöksestä. (Mutta jos tarkkoja ollaan, tuomiohan satoi aivan täysin H-a:n laariin ja teki hänestä sankarin... maahanmuutokriittinen salaliitto? )

Muitakin maallikon/mun mielestä vääriä tuomioita ovat KKO:n tuomarit tehneet eri asioihin liittyen, mutta apartheid-vertausta en tosiaankaan ymmärrä.

[Hyperion]

Kenties on tulkittu, että omaa kansanryhmää vastaan ei ole ihan helposti mahdollista kiihottaa?

Ns. demokraattisessa, länsimaisessa oikeuskäsityksessä ihmisten pitäisi olla samanarvoisia lain edessä. Silloin rikoksen uhrin rodulla tai etnisellä taustalla ei pitäisi olla mitään merkitystä rangaistavuudessa tai rangaistuksen kovuudessa. Samoin tekijän rodulla tai etnisellä taustalla ei pitäisi olla mitään merkitystä rangaistavuudessa tai rangaistuksen kovuudessa.

Käytäntö Suomessa on kuitenkin toinen ja haitallisempaahan on jos suojavärivaikutus koskee sekä uhrin että tekijän asemaa. Paitsi RL 11:10, myös RL 17:10 tulkitaan siten, että valtauskonto ei saa juuri mitään suojaa ja muut uskonnot saavat laajempaa suojaa. Tätäkään eriarvoisuutta ei ilmene lakitekstissä, se on tulkintateitse oikeuskäytäntöön ujutettua.

Lisäksi meillä on vielä rangaistuskäytännössä eriarvoistava ns. ajatusrikospykälä, eli RL 6:5 4 kohta, jossa rangaistusta kovennetaan ns. rasismimotiivista. Koska harva myöntää sellaista, eikä tekijän ajatuksia pystytä lukemaan oikeudenkäynnissä, jos hän ei halua niistä vapaaehtoisesti kertoa, soveltaminen menee käytännössä siten, että jos suomalainen tekee jotain pahaa vaikka somalille, kyseessä on rasismimotiivi, mutta jos somali tekee jotain pahaa suomalaiselle, kyseessä ei missään tapauksessa voi olla rasismimotiivi. Taas asia joka ei käy ilmi lakitekstistä, mutta johon on päädytty oikeuskäytännössä puhtaasti soveltamisteitse.

Nämä lakikokonaisuudet muodostavat käsitteen ”rotulait”, joissa laki ei ole sama kaikille roduille. Historia tuntee monia aikoja ja lakeja, jolloin tietyn etnisen taustan omaaville oli ihan kirjaimellisesti säädetty eri oikeudet ja velvollisuudet. Nykyään samaan päästään ensin kirjoittamalla laki, jossa rangaistavuus tai rangaistus voi riippua uhrin tai tekijän etnisestä taustasta, jättämällä kuitenkin mainitsematta että eri etniset taustat saisivat olla eriarvoisia keskenään. Sitten oikeus kuitenkin päättää, että tietyissä tapauksissa kohtaa sovelletaan ja toisissa ei. Erona etninen tausta.

Lopputulos on sama, mutta lainkuuliaista kansalaista on kuitenkin kusetettu, koska hänen pitäisi tämä epäsuhta pystyä päättelemään ns. maailman menosta, eikä vain lakikirjaa tavaamalla.

[PaxCow]

Ns. demokraattisessa, länsimaisessa oikeuskäsityksessä ihmisten pitäisi olla samanarvoisia lain edessä. Silloin rikoksen uhrin rodulla tai etnisellä taustalla ei pitäisi olla mitään merkitystä rangaistavuudessa tai rangaistuksen kovuudessa.

Tästä ei ole kyse, vaan siitä, onko rikosta tapahtunut. Jos minä solvaan itseäni äärimmäisillä tavoilla tai tuotan itselleni kipua, en saa rangaistusta. Jos joku muu tekee minulle saman, hän saa lain mukaan rangaistuksen - eikä tämä tee meistä eriarvoisia lain edessä.

Käytäntö Suomessa on kuitenkin toinen ja haitallisempaahan on jos suojavärivaikutus koskee sekä uhrin että tekijän asemaa. Paitsi RL 11:10, myös RL 17:10 tulkitaan siten, että valtauskonto ei saa juuri mitään suojaa ja muut uskonnot saavat laajempaa suojaa. Tätäkään eriarvoisuutta ei ilmene lakitekstissä, se on tulkintateitse oikeuskäytäntöön ujutettua.

Olen sitä mieltä, että uskonrauhan rikkominen pitäisi poistaa rikoslaista. Nykylain puitteissa voisi kaikki raamattua netissä jakavat tuomita siitä, että levittävät materiaalia, jossa panetellaan uskonnottomia. Tuo rikoslain pykälä on siinäkin mielessä outo, että rikos voidaan jättää rangaistuksetta, jos se on merkitykseltään vähäinen.

Lisäksi meillä on vielä rangaistuskäytännössä eriarvoistava ns. ajatusrikospykälä, eli RL 6:5 4 kohta, jossa rangaistusta kovennetaan ns. rasismimotiivista.

Toisaalta kyllähän siellä on muitakin rikoksen rangaistamisperusteita (suunnitelmallisuus, rikollisryhmään kuuluminen, jne.) eikä rasismi ole siellä läheskään yksin. Samalla lailla esim. homoseksuaaleihin kohdistetun rikoksen rangaistusta voidaan koventaa. Nämä ovat kyllä vähän kimurantteja juttuja enkä ole varma, onko koventamispykälä hyvä vai huono juttu.

soveltaminen menee käytännössä siten, että jos suomalainen tekee jotain pahaa vaikka somalille, kyseessä on rasismimotiivi, mutta jos somali tekee jotain pahaa suomalaiselle, kyseessä ei missään tapauksessa voi olla rasismimotiivi.

Ei se nyt ihan näin mene. Rasismia käytetään koventamisperusteena harvoin. Helsingin alueen tuomioita tutkittaessa yhteenveto oli: "voidaan todeta, että rangaistusta kovennetaan harvoin rasistisen motiivin perusteella".

Lopputulos on sama, mutta lainkuuliaista kansalaista on kuitenkin kusetettu, koska hänen pitäisi tämä epäsuhta pystyä päättelemään ns. maailman menosta, eikä vain lakikirjaa tavaamalla.

En koe itseäni kusetetun millään lailla. Esim. uskonrauhan rikkominen on niin harvinainen rikos, että siitä annettuja tuomioita ei taida kovin montaa olla. Voi olla, että yksittäinen tuomio on huono, mutta niinhän se on muissakin rikostyypeissä. Mitään yleistä syrjivää käytäntöä ei ole mielestäni päässyt syntymään - ja apartheid on vielä kaukana.

[Chikatilo]

Afrikaansin sana "apaartheid" tarkoittaa "erillään". Tarkoituksena oli pitää yllä monikulttuurinen yhteiskunta, jossa kulttuurit ja väestöryhmät eivät merkittävissä määrin sekoitu keskenään. Vallan välineenä käytettiin lainsäädäntöä, jolla positiivisen diskriminoinnin keinoin edesautettiin ennen kaikkea valkoisen, ja jossain määrin ns. värillisen (esim. aasialaiset ja intialaiset) - vähemmistön asemaa suhteessa mustaan enemmistöön. Tällä taattiin vallan pysyminen vähemmistöillä.

Suomessa ei voi ollakaan merkkejä samanlaisesta apaartheidista, koska poliittinen eliittimme pyrkii integroimaan l. sekoittamaan väestöryhmät ja kulttuurit. Paradoksaalista kyllä, tuloksena olisi sen onnistuessa mono- eikä monikulttuurinen yhteiskunta.

Kuitenkin molempiin päämääriin on pyritty samalla välineellä, eli lakiin perustuvalla positiivisen diskriminoinnin (lue: enemmistöön kohdistuvan etnisen tai uskonnollisen epätasa-arvon) periaatteella. Jos laki pitää sisällään rodun tai sitä käytännössä vastaavan "etnisen ryhmän" käsitteen, laki on vireeltään rasistinen. Rasismihan on sitä, että ihmiskunta jaotellaan perittyjen ulkoisten ominaisuuksiensa mukaan "rotuihin", joiden fyysisten ja henkisten ominaisuuksien uskotaan jossain määrin poikkeavan toisistaan keskimääräisellä tasolla.

Rotusyrjinnän käsite perustuu rasismille, vaikka ne eivät olekaan sama asia. YK:n rotusorron vastainen päätöslauselma vuodelta 1970 toteaa rotusyrjinnän olevan

kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.

Suomen perustuslaki toteaa perusoikeuksista 6§

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

ja 12§ mm.

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

.


Lisäksi (sic!) todetaan etnisistä ryhmistä ja niiden oikeuksista 17§

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Missään ei puhuta positiivisesta diskriminoinnista. Illmanilainen uuslainsäädäntö on siis perustuslain ja YK:n päätöslauselman vastaista. Aivan hyvin voimme puhua rotulaeista, vai haluaako ns. "suvaitsevaisto" kehittää sen sijaan jonkin orwellilaisen uudissanan?

[devil_doll]

En koe itseäni kusetetun millään lailla. Esim. uskonrauhan rikkominen on niin harvinainen rikos, että siitä annettuja tuomioita ei taida kovin montaa olla. Voi olla, että yksittäinen tuomio on huono, mutta niinhän se on muissakin rikostyypeissä. Mitään yleistä syrjivää käytäntöä ei ole mielestäni päässyt syntymään - ja apartheid on vielä kaukana.

Yksikin uskonnon pilkkaamisesta annettu tuomio 2000-luvulla on liikaa. Vai onko sinusta murhakin ok, koska se on niin harvinainen rikos?

[PaxCow]

Yksikin uskonnon pilkkaamisesta annettu tuomio 2000-luvulla on liikaa. Vai onko sinusta murhakin ok, koska se on niin harvinainen rikos?

Nyt oli sen verran outo ja pitkä hyppy logiikassa, että en viitsi edes murha-asiaan vastata.

Totesin jo aiemmin, että uskonrauhan rikkominen pitäisi poistaa rikoslaista.

Suomessa ei voi ollakaan merkkejä samanlaisesta apaartheidista, koska poliittinen eliittimme pyrkii integroimaan l. sekoittamaan väestöryhmät ja kulttuurit. Paradoksaalista kyllä, tuloksena olisi sen onnistuessa mono- eikä monikulttuurinen yhteiskunta.

Tämä on varsin erikoinen näkemys integraatiosta. "Poliittinen eliittimme" (eli kansanvaltaisesti valitut poliitikot) varmasti pyrkivät integraatioon, mutta on vaikea nähdä, että tavoitteena olisi jonkinlainen "monokulttuuri". Sellaisen luominen tuntuu 2000-luvulla sen verran vaikealta, että en usko, että monikaan poliitikko sellaisesta märkiä päiväunia näkee. Patrioottitouhuiluun monokulttuurisuusutopia kaiketi kuuluu, mutta tällaisen porukan poliitikkoja ei Suomessa onneksi paljon ole. Integraatio (tai kotouttaminen) tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilöllä on valmiudet toimia uudessa yhteiskunnassa; tarkoituksena ei - tietenkään - ole muokata koko kulttuuria tai sen ilmentymiä täysin samankaltaisiksi.

Integraatio ja monikulttuurisuus ovat monimuotoisia ja eri maailmankolkissa eri aikoina eri tavoin näyttäytyviä juttuja, joten on tietysti ymmärrettävää, että niitä tulkitaan eri tavoin.

Wikipediassa lainataan Kevin Blooria, joka avaa monikulttuurisuutta näin:

multiculturalism is a society “at ease with the rich tapestry of human life and the desire amongst people to express their own identity in the manner they see fit."

[Chikatilo]

Tämä on varsin erikoinen näkemys integraatiosta... ...Integraatio (tai kotouttaminen) tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilöllä on valmiudet toimia uudessa yhteiskunnassa; tarkoituksena ei - tietenkään - ole muokata koko kulttuuria tai sen ilmentymiä täysin samankaltaisiksi.

Integraatio ja monikulttuurisuus ovat monimuotoisia ja eri maailmankolkissa eri aikoina eri tavoin näyttäytyviä juttuja, joten on tietysti ymmärrettävää, että niitä tulkitaan eri tavoin.

Minun ymmärrykseni mukaan integraatio tarkoittaa sanana yhdentymistä ja yhdenmukaistumista. Miten yhdenmukaisuus näyttäytyisi monimuotoisena?

En oikein käsitä, miksi sanan vakiintunutta ja yleisesti käytettyä suomenkielistä määritelmää pidetään "varsin erikoisena käsityksenä"? Vai onko merkitys todellakin käännetty jossain poliittisessa elimessä "kotouttamiseksi"?

Wikipediassa lainataan Kevin Blooria, joka avaa monikulttuurisuutta näin:

multiculturalism is a society “at ease with the rich tapestry of human life and the desire amongst people to express their own identity in the manner they see fit."

"Wikipedia ei luonteensa takia muodosta minkäänlaista auktoriteettia. Siihen viittaminen tietolähteenä on useinkin aivan turhaa, koska valistunut lukija osaa itsekin helposti etsiä aihetta koskevan sivun Wikipediasta ja valistumaton taas liian helposti pitää Wikipediaa luotettavana lähteenä."
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.7.html

[PaxCow]

Minun ymmärrykseni mukaan integraatio tarkoittaa sanana yhdentymistä ja yhdenmukaistumista. Miten yhdenmukaisuus näyttäytyisi monimuotoisena?

En oikein käsitä, miksi sanan vakiintunutta ja yleisesti käytettyä suomenkielistä määritelmää pidetään "varsin erikoisena käsityksenä"? Vai onko merkitys todellakin käännetty jossain poliittisessa elimessä "kotouttamiseksi"?

Sanan integraatio käyttö onkin ihan mielenkiintoinen juttu. Kotimaisten kielten keskus kertoo siitä näin:

Substantiivi integraatio korvataan usein omakielisellä sanalla yhdentäminen tai yhdentyminen. Verbi integroida on eri yhteyksissä käännetty myös sopeuttamiseksi, sulauttamiseksi, mukauttamiseksi, kokonaistamiseksi, eheyttämiseksi, täydentämiseksi. Näiden perusteella voitaisiin väljästi luonnehtia, että integroiminen on erillisten toimintojen liittämistä yhtenäisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Sekä integraatio että sen useimmat tähänastiset suomalaiset vastineet tuovat monille ensinnä mieleen valtioiden ja järjestelmien suhteet: alueellisen tai taloudellisen yhdentämisen tai yhdentymisen. Entä ihmisen yhdentäminen, sopeuttaminen tai mukauttaminen uuteen yhteiskuntaan, uuteen yhteisöön? Syntyykö mielikuva, että vain tulokkaan pitää yhdentyä, sopeutua ja mukautua, yhteisön ja kantaväestön ei?

Lain mukaan tavoitteena on tukea maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, sitä että hän osallistuu työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Tästä näkökulmasta yksilön ”yhdentämisestä” ja ”yhdentymisestä” puhuminen saattaisi kuulostaa alistamiselta ja alistumiselta.

Tämän vuoksi laissa puhutaan kotoutumisesta, sen edistämisestä ja kotouttamisesta. Samoja termejä käyttää myös ministeriö. Monokulttuurisesta yhteiskunnasta ei käsittääkseni puhuta missään.

Wikipediassa lainataan Kevin Blooria, joka avaa monikulttuurisuutta näin:

multiculturalism is a society “at ease with the rich tapestry of human life and the desire amongst people to express their own identity in the manner they see fit."

"Wikipedia ei luonteensa takia muodosta minkäänlaista auktoriteettia. Siihen viittaminen tietolähteenä on useinkin aivan turhaa, koska valistunut lukija osaa itsekin helposti etsiä aihetta koskevan sivun Wikipediasta ja valistumaton taas liian helposti pitää Wikipediaa luotettavana lähteenä."
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.7.html

Ei ole tarpeen lähteä takaisin peruskouluun; tiedän kyllä, ettei kaikki Wikipediasta löytyvä ole ehdottomasti totta. Onko tuossa siis lainattu väärin Kevin Bloorin The Definitive Guide to Political Ideologies - kirjaa vai miksi esitit lainauksen Wikipedian luotettavuudesta? Bloor esitti yhden näkökulman monikulttuurisuuteen, ei se sen kummallisempi juttu ollut.