Suvi Aronen surmattiin Englannissa 2003

Ulkomailla tapahtuneet selvitetyt tai vielä selvittämättömät henkirikokset
chamilla
Susikoski
Viestit: 35
Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 12:35 pm

Suvi Aronen surmattiin Englannissa 2003

Viesti Kirjoittaja chamilla »

muistaako kukaan sellaista tapausta...avioparille oli tullut au-pair vuodeksi jostain thaimaasta...mies oli sitten rakastunut siihen au-pairiin ja ne oli vähän rakastelleet...se au-pair kertoi olevansa raskaana ja et haluu kertoo sen miehen vaimolle tän...äijä oli sitten hermostunut ja tappanut tän nuoren naisen ja laittanut tän johonkin tynnyriin ja vienyt kellariin...sitten monia ehkä jotain 10 vuotta sitten ku talo oli ihan eri omistajalla...niin se uusi omistaja oli rupenut sitten katselee että mitäs siel kellarissa oikein on???
oli sitten löytänyt tän naisen ruumiin....
siinä sitten oli mennyt aikaa ennen kun saatiin selville tää alkuperäinen omistaja...

mies oli siteen heitetty linnaan...sitten sen au-pairin(kuka oli kuollu)niin sen äiti oli etsitty ja ku sille kerrottiin nää uutiset niin se oli luullu että sen tytär on edelleen elossa...

jättänyt vaan ilmoittamatta että missä elää jne...äiti oli luullu että sen tytär oli aloittanut vaan uuden elämän siel....
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Aika mielenkiintonen tapaus...
I am an African!
js
Susikoski
Viestit: 34
Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 1:17 am
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja js »

Kauanko tästä on? Muistelisin joskus jsotain vastaavasta jutusta lukeneeni. Jos ei hirveen vanha (max. 5 vuotta) juttu ole, niin saattaa olla sama.
chamilla
Susikoski
Viestit: 35
Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 12:35 pm

Viesti Kirjoittaja chamilla »

en muista yhtään jotain 5-10 vuotta jos ihan oikein muistan...
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Hämärästi muistan lukeneeni. Katsotaan koska osuu silmien eteen kirjojen lukukierroksella.

Muistaako kukaan sitten taas tuota tapausta kun suomalainen nuori kaunis nainen tapettiin ja raiskattiin puistossa. Matkapuhelin oli auki ja vanhempansa kuulivat hänen avunhuutonsa. Tuostahan saatiin tekijä kiinni.
Lennox
Poliisikoira Rex
Viestit: 272
Liittynyt: Su Huhti 29, 2007 11:40 pm
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Lennox »

Tällaista löysin EuroJR:n mainitsemasta tapauksesta, jonka muistan hyvin itsekin. Infopaketti on vuodelta 2004, mutta ellei kummempia ole tullut ilmi, tässä on tapahtumien kulku aika kattavasti englannin kielellä. Valitettavasti alkuperäiseen topiciin ei ole lisättävää.


A chance meeting with one young Englishman brought Suvi Aronen to Britain from her native Finland. An equally unplanned encounter with another, very different Englishman resulted in her violent death.

Miss Aronen was 20 when she left Tampere, southern Finland, to study in London after meeting Ben Lancaster, a student from Lewes, Sussex, while he was staying with friends in her home village.

For three years, the couple's relationship developed while she took a visual theories and media course at East London University. Mr Lancaster graduated from Middlesex University and the couple were hoping to marry after she completed her studies a few months later.
advertisement

They planned a new life in Helsinki; he would teach English while she took a masters degree.

For her final year, Miss Aronen had moved out of university accommodation into the large Victorian home of Keith Farnfield, an airline pilot, and his wife Ruth, a teacher, in the east London suburb of Wanstead.

The Farnfields became so close to Miss Aronen that they regarded her as a big sister to their daughter Sarah, 16. They thought the world of her. "She was such a lovely girl that if she had lived for 100 years she would have never hurt anyone," Mrs Farnfield said.

Miss Aronen's lively personality made her many friends at university. But while life seemed full of promise for her, Jason Dockrill's was careering out of control.

The 33-year-old mechanic was still living with his father, Terence, a lorry driver, and his mother, Janet, a few miles away in Stratford, east London.

His girlfriend, Susan Jewers, had recently left him. He had resigned from his job at a truck repair depot in Barking, though colleagues say his appalling attendance record meant he was about to be sacked.

Workmates recall his increasingly erratic behaviour and especially his tendency to lie about everything from girlfriends and cars to excuses for his poor timekeeping.

"He was known as Billy Liar," said one. "But he seemed harmless enough. He did seem to have problems with relationships but we just laughed at him."

In fact his dishonesty had become such a problem that his parents had referred him for counselling and he was on anti-depressant medication.

No one knows why but in March 2003 his state of mind took a sinister turn for the worse. Police and doctors believe that he had lived with a personality disorder for more than 20 years and finally snapped.

On the day of the murder, he had text-messaged Miss Jewers and Emma Sinclair, another former girlfriend, telling both that he loved them.

Then he set about a terrifying rampage in the Wanstead Park area, attacking women with growing ferocity.

At around 4.40pm, Dockrill grabbed Fahema al Barzanji, 44, from behind by her handbag and told her he was going to kill her. But as he dragged her across a footway, someone opened a nearby window, startling him, and she fled.

Twenty minutes later Karin Karina, 80, who was feeding birds in the park, was also attacked from behind. Dockrill put his fingers around her throat and hand over her face but she escaped after biting his fingers.

At 5.15pm Glynis Moore, 56, was grabbed from behind and punched in the face by Dockrill as he tried to snatch her bag. He ran off, bag in hand, when the strap broke.

A little later Miss Aronen, coming home from college, said goodbye to Jenny Agha, a university friend who had been brought up by Finnish parents in Britain. It was a sunny day and Miss Aronen had decided to get off her usual bus from college and instead walk three quarters of a mile from Redbridge to her digs.

She was walking along a footpath beside the A12 when Dockrill pounced. Perhaps it was because she was pretty and young; in any event, the attack was much more determined and frenzied than the others.

It included a dreadful sexual assault and ended with Miss Aronen being beaten to death with a brick.

Dockrill, tracked down three days later, claimed that Miss Aronen had approached him, led him to an isolated spot, stripped and made love to him. The jury rejected this preposterous account.

Mrs Farnfield, devastated by the murder, said: "We just feel so fortunate that he was caught so quickly and she was found so quickly.

"What I find so hard is that it wasn't late at night, it wasn't even dark. It was a beautiful day. She was just in the wrong place at the wrong time. It was horrendous. It was a loss of a wonderful girl.

"I cannot even imagine what her parents are going through, what it must be like to have a child of yours slaughtered. Because that is what it was, slaughter."

-----------------------------------------------------------------------------------

A sadistic sex attacker was briefly detained by police only hours before battering a Finnish student to death in a London park.

Jason Dockrill was jailed for life at the Old Bailey yesterday for murdering Suvi Aronen, 23. Her desperate pleas for mercy were heard by her helpless parents, who had called her mobile phone from their home 1,000 miles away.

Earlier that same afternoon, Dockrill, 34, had been overheard by an off-duty special constable shouting racial abuse in an east London street.

Dockrill, 34, claimed to be armed with an automatic handgun and said he was going to shoot three black men who, he falsely alleged, had raped his girlfriend.

When other officers were called, Dockrill, smelling of drink, was handcuffed and questioned, during which he made suggestive comments to a woman constable.

But the search revealed no weapon, and Dockrill gave his correct name, age and address. He had no previous convictions and was sent on his way.

In the hours that followed, he threatened to kill one woman, attacked another aged 80 and violently robbed a third before killing Miss Aronen.

A senior detective officer said the officers could not be faulted. "They acted as they would in any situation," he said. "He was not known to the police. No offences were disclosed during checks. It is the sort of thing they deal with every day."

Dockrill admitted killing Miss Aronen but denied murder on the grounds of diminished responsibility. He showed no reaction as the jury rejected his defence.

Recommending that he serve at least 25 years, the Recorder of London, Judge Michael Hyam, said: "Your attack on Suvi was particularly savage and contained a very grave aggravating feature, namely your sexual and sadistic conduct."
advertisement

A pathologist described Miss Aronen's internal injuries as among the worst he had seen.

Dockrill's trial heard that as Miss Aronen fought for her life, her mother, Sirpa, dialled her mobile phone and the call connected. "I heard Suvi crying in Finnish and English, 'Go away, do not hurt me'," Mrs Aronen said in a statement. "I knew something evil was taking place."

She was unable to speak to her daughter but could hear her "muttering and mumbling" and believed someone else was present because she could hear low-pitched noises.

Mrs Aronen's screams alerted her husband, Jorma, and he picked up a phone extension. "I heard Suvi's very desperate voice and she asked faintly for help saying something like 'no more' in both Finnish and English," he said. "I did not know whether it was an accident, violence or some bomb strike.

"The voice said she was in a bad state. It was getting fainter and slightly confused as if she would not have strength left. It was an awful moment."

The couple called their daughter's landlady, her boyfriend - then studying in Spain - and Finnish police. But their daughter was beyond help. Her semi-naked body was found the next day.

Dockrill was jailed for nine and a half years, to run concurrently, for the other attacks on women, which he admitted. All were said to have been motivated by a desire for money and sexual gratification.

Mr and Mrs Aronen could not bring themselves to attend the trial.

"A major part of our ability to live a happy life died with Suvi," they said. "We are, however, comforted by the lines of a poem: 'Love is stronger than death. Even the powerful seas cannot extinguish it. For love is a gift from God.' "
chamilla
Susikoski
Viestit: 35
Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 12:35 pm

Viesti Kirjoittaja chamilla »

pelottavaa tollainen kyllä on...mulla piti kans mennä vuosi sitten au-pairiks muutin sitten kyllä mieleni... :shock:
Devian
Jack Taylor
Viestit: 15
Liittynyt: Ke Kesä 13, 2007 12:30 am

Viesti Kirjoittaja Devian »

Joo ahdistavaa kyllä ajatella kun toinen vanhemmista puhelimessa ja tuollaista alkaa tapahtumaan omalle lapselle.
chamilla
Susikoski
Viestit: 35
Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 12:35 pm

Viesti Kirjoittaja chamilla »

onhan se :shock:
WalkingDisaster
Javier Pena
Viestit: 1785
Liittynyt: Pe Huhti 19, 2013 8:43 pm

Re: mies tappoi au-pairin??!!!

Viesti Kirjoittaja WalkingDisaster »

Lontoossa suomalaisnaisen murhannut mies tunnusti nyt myös raiskauksen - vanha DNA-testi paljasti

Maanantai 23.5.2016 klo 21.39

Suomalaisopiskelijan vuonna 2003 Lontoossa murhannut mies tunnusti tänään syyllistyneensä myös raiskaukseen kaksi vuotta aikaisemmin.
Jason Dockrill oli murhan aikaan 33-vuotias.
Kuva

Suomalainen 23-vuotias opiskelija Suvi Aronen surmattiin raa'asti kotimatkallaan Itä-Lontoossa 2003. Tamperelainen Aronen opiskeli kolmatta vuotta mediatieteitä.

Uhrin äiti soitti tyttärelleen vain hetkeä ennen tämän kuolemaa ja kuuli puhelimesta, kuinka hänen tyttärensä päälle hyökättiin.

Arosen vanhemmat hälyttivät poliisin Suomessa, ja soittivat tyttärensä vuokraisännälle ja poikaystävälle, mutta mitään ei keritty tehdä.

Aronen löydettiin kuolleena metsästä seuraavana päivänä.

Hyökkääjä, rikoksen tapahtuessa 33-vuotias Jason Dockrill tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Tuomion langettaneen tuomarin mukaan teko oli poikkeuksellisen raaka ja hän joutuu oikeuden päätöksen mukaan istumaan tuomiostaan ainakin 25 vuotta.

Dockrill oli hyökännyt samana päivänä jo kolmen muun naisen kimppuun.

Tuomari sanoi, että Dockrill oli vaarallinen naisille ja todennäköisesti pysyisi sellaisena vielä pitkään, ellei koko loppuelämäänsä.

Tunnusti tänään uuden rikoksen

Dockrill oli tänään maanantaina taas oikeudessa Lontoossa ja hän tunnusti syyllisyytensä kahta vuotta aikaisemmin, vuonna 2001 tehtyyn raiskaukseen ja kahteen pahoinpitelyyn.

Dockrill liitettiin tapaukseen, kun vanhat DNA-näytteet tutkittiin uudelleen, kertoo The Guardian.

Tuomio luetaan heinäkuun 18. kun mielentilatutkimukset on saatu päätökseen.

Asiasta kirjoitti Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
PEKKA NUMMINEN
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201605 ... 4_ul.shtml
Paa
Jane Marple
Viestit: 1009
Liittynyt: Ti Huhti 09, 2013 8:19 pm

Re: mies tappoi au-pairin??!!!

Viesti Kirjoittaja Paa »

Tästä Suvin tapauksesta... löytyikö teolle koskaan motiivia?
Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä. (Snl.27:19)
kat
Alibin satunnaislukija
Viestit: 66
Liittynyt: Ma Touko 21, 2012 6:04 pm
Paikkakunta: Ulkomailla

Re: mies tappoi au-pairin??!!!

Viesti Kirjoittaja kat »

Alkuperaisen viestin tapaus on varmaan tama: https://en.wikipedia.org/wiki/Murder_of_Reyna_Marroquin, raskaana oleva siirtolaisnainen kuolleena tynnyrissa kellarissa 30 vuotta. En kerkia kaantamaan nyt, mutta linkki talteen jos jollakulla on aikaa ja intoa. Aikamoinen tapaus.
Juveliina
Susikoski
Viestit: 30
Liittynyt: Ma Touko 25, 2015 11:39 am

Re: mies tappoi au-pairin??!!!

Viesti Kirjoittaja Juveliina »

kat kirjoitti:Alkuperaisen viestin tapaus on varmaan tama: https://en.wikipedia.org/wiki/Murder_of_Reyna_Marroquin, raskaana oleva siirtolaisnainen kuolleena tynnyrissa kellarissa 30 vuotta. En kerkia kaantamaan nyt, mutta linkki talteen jos jollakulla on aikaa ja intoa. Aikamoinen tapaus.
Ikinä en ole mitään ennen suomentanut ja englannissakaan en ole hyvä, joten pahoittelut kaikista virheistä, mutta päätinpä yrittää kuitenkin. Korjatkaa ihmeessä virheeni :) Ja tosiaan tuosta wiki linkistä suomenneltua:

Reyna Marroquin murha

Reyna Angélica Marroquin (syntyi 1941) ja murhattiin 1969 Nassau Countyssa, New Yorkissa. Murha ei ollut selvitetty ainakaan 30 vuoteen. Howard B. Eikins (20.6.1929 - 10.9.1999) paikallinen bisnesmies oli tunnistettu rikoksen epäillyksi, vaikka hän teki itsemurhan ennen kuin häntä ehdittiin syyttää tai kuulustella kunnolla.

Tausta
Vuonna 1999 Hamid Tafaghodi osti talon Nassau Countysta, New Yourkista. Tafaghodi vaati edellistä omistajaa Ronald Cohenia siirtämään suuren (55-gallon) rummun matalasta kellarista (crawl space) jonne joku näytti hylänneen sen. 2.9.1999 Cohen huomasi jätehuoltoneuvonnan (the sanitation department?) viestin, jossa sanottiin, että he eivät pystyneet noutamaan rumpua sen painon takia. Tästä syystä Cohen avasi rummun kiinteistövälittäjän kanssa ja he löysivät sieltä ihmisen käden ja naisten kengän.

Tutkinta
Tutkijat tarkastelivat rumpua ja varovasti siirsivät muumioituneen ihmisen jäännökset, joiden he päättelivät kuuluvan jollekin latinalaisamerikkalaiselle naiselle. Naisen pääteltiin olevan iältään 20-vuoden loppupuolella ja pituudeltaan 145-152cm (4'9"–5'0"). Nainen oli saanut epätavallista hammashoitoa ja oli raskaana. Vauva oli n. 43cm (17 inch) kokoinen poika. Naisen kuolinsyyksi määriteltiin blunt force trauma(???) päähän, joka sisälsi 10 erilaista haavaa, osassa veritahroja, josta pääteltiin uhrin ollen vielä elossa (rumpuun laittessa?). Jo eläkkeelle jäänyt etsivä Brian Parpan sanoi naisen kuolleen heti. Rummussa oli myös paljon muita esineitä ruumiin lisäksi, jotka olivat hyödyllisiä uhrin ja epäillyn tunnistamisessa. Esineissä oli muovi pellettejä, kolme korua (kaksi sormusta, joista toisessa nimikirjaimet M.H.R. kaiverrettuna sisään ja medaljongi kaiverruksella "To Patrice Love Uncle Phil" (Patricelle, rakkaudella Phil setä), vihreä väriaine ja osoitekirja. Lisäksi rummussa oli joitakin tietoja jo valmiiksi painettuna.

Uhri tunnistettiin osoitekirjan avulla. Osoitekirja oli läpimärkä oltuaan pitkään rummun sisällä, mutta kuivumisen jälkeen oli mahdollista lukea siitä joitakin tietoja infrapunavalon alla. Tutkimukset olivat vaikeita, koska tiedot olivat yhtä vanhoja kuin osoitekirja itse, mutta kirjan ensimmäiselle sivulle oli kirjoitettu uhrin ulkomaalaisen kortin (alien card?) numero, jonka avulla hänet tunnistettiin Reyna Angélica Marroquiniksi, El Salvadorilaiseksi maahanmuuttajaksi, joka oli työskennellyt lastenhoitajana ja tekokukkien valmistajana.

On kerrottu, että Marroquinilla oli kaunis persoonallisuus ja suuri rakkaus perheeseensä sekä New Yorkiin. Hänellä oli pyrkimyksenään tulla Amerikan kansalaiseksi. Hän lähti El Salvadorista vuonna 1966, koska hän sai selville miehellään olevan rakastajan, joka odotti miehelle lasta.
Tutkimuksissa tunnistettiin, että rumpu josta Marraquinilla löytyi, oli valmistettu vuonna 1965 Lindenissä New Jerseyssä. Sitä oli käytetty tekokukkien värjäykseen käytettävän väriaineen kuljetuksessa. Rummun valmistajaan otettiin yhteyttä ja rummussa olevista numeroista saatiin selville, että se oli toimitettu Melrose Plastics nimiseen kukka yritykeen, joka meni konkurssiin vuonna 1972. Yrityksellä oli kaksi omistajaa, toinen heistä oli Howard B. Eikins. Eikins oli yksi viidestä ihmisestä, jotka olivat omistaneet talon, josta rumpu löytyi ja se teki hänestä epäillyn.

Kaikki paitsi yksi puhelinnumeroista osoitekirjoista olivat jo poissa käytöstä. Se joka toimi osoittautui uhrin ystävän Kathy Andraden numeroksi. Andraden kertoi, että Marroquinila oli ollut suhde pomoonsa Howard B. Eikinssiin ja että Eikins oli harkinnut Marroquinin naimista ennen kuin heidän suhteensa katkeroitui. Uhri oli kertonut Andradelle pelkäävänsä pomonsa tappavan hänet, koska hän oli soittanut miehen kotiin ja paljastanut hänen vaimolleen Ruthille heidän suhteensa. Andrare tuli käymään Marroquinin luona, mutta silloin uhri ei ollut paikalla ja Andrare ei enää kuullut hänestä.

Kun rumpu oli löydetty ja tuotu rakennuksen ulkopuolelle niin tutkijat saivat nimettömän puhelun ja saivat selville, että samoja muovipellettejä käytettiin tekopuiden teossa ja myös, että Eikinssillä oli ollut 1960-luvulla suhde naiseen, jonka kuvaus sopi Marroquinssiin.

The day after Det. Robert Edwards and Det. (???) Brian Parpan haastatteli Elkinssiä ja kertoi hänelle, että he saisivat oikeuden määräyksen ottaa häneltä DNA näytteen sikiön kanssa verrattavaksi. Elkins löydettiin itsensä kuolleeksi ampuneena naapurinsa kodista Boca Ratonista, Floridasta. Elkins oli ollut jonkin verran yhteistyöhaluinen haastattelun aikana ja itsevarma ja välinpitämätön kieltäessään, että Melrose Plasticsilla olisi ollut mitään sellaista tynnyreitä ja kieltäessään DNA testin. Kun Eikinssin vaimo Ruth soitti, Eikins pyysi etsiviä lähtemään ennen kuin vaimo tulisi kotiin, jotta hän pystyisi keskustelemaan ruumiin löytymisestä ja ”muista arkaluontoisista asioista” hänen kanssa. Joko pian etsivien lähdön jälkeen tai seuraavana päivänä Elkins meni ulos ja osti haulikon sekä panoksia Walmartista. Hänen ruumiinsa löysi hänen poikansa Steven ja poliisi.

Hänen itsemurhansa jälkeen, hänen vertaan otettiin talteen ja lähetettiin DNA tutkimuksiin. DNA tutkimuksissa selvitettiin, että syntymätön vauva oli 99,93 prosentin varmuudella hänen lapsensa. Elkinssin naapurit ja tuttavat Floridassa ja Long Islandilla kuvasivat häntä ulospäinsuuntautuvaksi, ystävälliseksi, lupsakaksi ja seuralliseksi.

Oscar Corral Newsdaysta löysi Marroquinin äidin San Martín, San Savadorista jossa 95 vuotias nainen lähes pyörtyi kuullessaa tyttärensä kuolemasta. Hän sanoi, että viimeisen 30 vuoden aikana hän oli nähnyt unia tyttärensä olinpaikasta. Unissa tytär oli tynnyrissä. Marroquinin ruumis siirrettiin El Salvadoriin, jossa hänet laskettiin lepäämään. Hänen äitinsä kuoli ainoastaan kuukausia myöhemmin. Äiti haudattiin tyttärensä viereen.

On myös huhuttu, että Marroquins ja Eikins olisivat saaneet lapsen aiemmin. Det (??). Ewards sanoi tutkimuksen osoittaneen, että nainen joka sopi Marroquinin kuvaukseen, ilmestyi jossain vaiheessa Melrose Plasticsiin taaperon kanssa aiheuttaen kohua työntekijöissä, jotka pilailivat ja vitsailivat, että lapsen isä olisi Elkins.

Rikos
Tutkijat uskovat, että Elkins joko tuli Marroquinssin New Jerseyn asuntoon tai houkutteli hänet tehtaalle ja murhasi hänet. Sen jälkeen Elkins toi Marroquinssin ruumiin takaisin omaan kotiinsa ilmeisesti tarkoituksenaan heittää ruumis myöhemmin mereen. Elkinssi omisti veneen. Joka tapauksessa kun hän täytti tynnyrin muovirakeilla varmistaakseen, että tynnyri uppoaisi meren pohjaan, hän aliarvioi painon eikä saanut enää siirrettyä 159kg:n (350 pound) tynnyriä takaisin ulos, joten sen sijaan hän kätki sen ryömintätilaan (crawl space)
Vastaa Viestiin