Etan Patzin katoaminen ja surma v. 1979

[Täysi Purenta]

Surkea juttu. En yhä vieläkään näe Hernandeziä kykenevänä tähän rikokseen. Surmatyöhön ehkä mutta ei niillä lahjoilla ja siinä etsintäarmeijan tungoksessa ruumiin hukkaamiseen.
Herää kysymys ketä tälläkin oikeudenkäyntien määrällä hyödytettiin? Rikos on yhä yhtä auki kuin se on ollut 40 vuotta. Vankilaan joutuu mies joka kuuluisi ihan toisenlaiseen laitokseen. Mahtavatko edes vanhemmat saada sieluilleen rauhaa? He kuitenkin ovat vaihtaneet epäiltyään usein vuosikymmenten saatossa ja olleet aina yhtä kiihkeinä kulloistakin epäiltyä syylliseksi leimaamassa. Kuinka käy jos jostakin putkahtaa uusi epäity? Häntähän ei kaiketi voitaisi tuomita jos teosta on jo joku syylliseksi päätetty ennenkuin edellisen tuomio kumotaan.

Eikä alkuperäistä epäiltyä, Ramosiakaan sovi unohtaa. Hän ylipäätään sopisi tekijäksi paljon paremmin kun heikkojärkinen Hernandez jos joku tästä rikoksesta olisi ollut pakko kiven sisään laittaa.

[Lamosalali]

New Yorkin osavaltion oikeus on määrännyt Pedro Hernandezille, 56, maksimituomion Etan Patzin murhasta, joka tapahtui vuonna 1976.




Poliisi sai vihjeen Hernandezin syyllisyydestä vuonna 2012. Samana vuonna pitkän kuulustelun jälkeen hän tunnusti rikoksen. Valamiehistö totesi hänet syylliseksi murhaan helmikuussa.

Rikos tapahtui 25. toukokuuta 1979, kun Patz oli matkalla kouluun. Hernandez oli rikoksen tekohetkellä 18-vuotias myymäläapulainen.

Oikeuden mukaan Hernandez lupasi Patzille limonadia ja houkutteli 6-vuotiaan pojan Manhattanilla sijaitsevan myymälän kellariin. Siellä hän tukehdutti pojan, sulloi ruumiin jätesäkkiin ja piilotti sen pahvilaatikkoon. Patzin ruumista ei koskaan löydetty.

Patzin katoaminen sai aikanaan suurta julkisuutta. Vuonna 1983 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimesi Patzin katoamispäivän Kansalliseksi kadonneiden lasten päiväksi.

Patzin muistopaikka New Yorkissa toukokuussa 2012.

[Kuolemannaakka]

"Kellarissa Hernandez tukehdutti pojan, sulloi tämän ruumiin jätesäkkiin ja piilotti pahvilaatikkoon. Hän vei uhrinsa muiden roskien seassa kujalle reilun korttelin päähän myymälästä."


Kuusivuotias on tietysti aika pieni, n. 20 kiloinen, 130senttinen...mutta...millaisessa pahvilaatikossa ruumiin voi viedä "muiden roskien seassa" korttelin matkan päähän? Miten sitä kantaa? Sylissä suorin käsin? Metrin levyinen loota, 50 senttiä toinen sivu? Semmoiseen ehkä mahtuisi ruumis.

No, kaipa se onnistuu ja lootan pohja ei petä ja käsivoimat riittää.

Mutta edelleen ihmettelen sitä jätekuskia, joka sen painavan, pehmeän ja kiikkerän (paino pohjalla ja uhrin pääpuolella) laatikon ottaa kujalta juuri samana päivänä ja viskaa autoonsa sen enempiä ihmettelemättä. Koska eihän ruumis mitenkään muulla tavalla ole voinut hävitä, jos syytetyn kertomus on totta.

Noilla vähän huonomaineisilla seuduilla luulisi jopa olevan porukkaa, joka "työkseen" penkovat kadunvarsille jätettyjä pahvilaatikoita löytöjen toivossa. Tosin he eivät välttämättä olisi ruumiista ilmoittaneet.

Voihan tietysti olla, että oikeasti tämä tuomittu on hävittänyt ruumiin jotenkin toisella tavalla, eikä vain sitä enää muista.

[Aizerbaidzan]

New Yorkin osavaltion oikeus on määrännyt Pedro Hernandezille, 56, maksimituomion Etan Patzin murhasta, joka tapahtui vuonna 1976.

Saamansa "maksimituomio" on elinkautinen, josta voi anoa ehdonalaiseen pääsyä 25 vuoden jälkeen. Näytöksi riitti Hernandezin tunnustus ja muut lausunnot, muuta näyttöä (esim. teknistä) ei ilmeisesti ole.

Lisää: https://www.nytimes.com/2017/04/18/nyre ... ncing.html

[fangs]

Valitettavasti ei ole enää lähdettä (edit. se löytyikin helposti lähde), mutta luin jostain sen ensimmäisen lautamiehistön jäsenen haastattelun, joka oli kieltäytynyt toteamasta Hernandezia syylliseksi. Se ensimmäinen oikeudenkäyntihän päättyi mistrialiin koska lautamiehet eivät päässeet yksimielisyyteen vaan yksi ainoa heistä piti kiinni kannastaan, että hän on syytön. Sitten toisessa oikeudenkäynnissä uusi lautamiehistö pääsi yksimielisyyteen syyllisyydestä.
Joka tapauksessa, tämän kertomuksesta sain käsityksen, että lautamiehet olivat saaneet nähtäväkseen Hernandezin videoidut tunnustukset joita olivat katsoneet useaan kertaan, ja ne olivat olleet niin vakuuttavia, Hernandez oli kertonut niillä niin vakuuttavasti ja tarkkaan mitä oli tapahtunut, että pikkuhiljaa kaikki olivat kääntyneet hänen syyllisyytensä puolelle. Tämä henkilö itsekin sanoi, että joissain vaiheissa prosessia hänkin alkoi olla vakuuttunut että Hernandez oli syyllinen, mutta sitten oli päätynyt lopulta kuitenkin tulokseen, että pelkät tunnustukset eivät missään tapauksessa voi aukottomasti tai "beyond reasonable doubt" todistaa, että hän olisi syyllinen, eikä ollut omatunto antanut periksi äänestää niin.

Itse olen hänen kanssaan samaa mieltä, ja ihmettelen kovasti miten kaikki muut lautamiehet ovat voineet noilla todisteilla päätyä Hernandezin syyllisyyteen. Älyllisesti vähälahjainen ja henkisesti epävakaa ihminen on alttiimpi myös kuulustelijoiden painostukselle ja manipulaatiolle. Oudosti myöskään sitä tunnustusta edeltävää kuulustelua ei nauhoitettu, vaikka se oli kyseisen osavaltion LAISSA määrätty nauhoitettavaksi. Eli ensin on kuulusteltu melkein kahdeksan tuntia putkeen ja sitten käännetty nauhoitus päälle vasta kun Hernandez on ollut valmis tekemään tunnustuksensa. Lisäksi tunnustus ei myöskään täysin vastaa tutkijoiden käsitystä tapahtumienkulusta: vuosikymmenten aikana on lukemattomien haastatteluiden, silminnäkijähavaintojen, bussipysäkillä olleiden Etanin koulukavereiden ja näiden vanhempien perusteella pystytty toteamaan, että Etan ei koskaan päässyt bussipysäkille, ja tutkijat ovat pitäneet varmana että hänet on siepattu matkalla ENNEN bussipysäkille pääsyä - silti Hernandez tunnustuksensa mukaan houkutteli pojan mukaansa nimenomaan bussipysäkiltä.

Se että joku tunnustaisi jotain mitä ei ole tehnyt, tuntuu tietysti lähtökohtaisesti oudolta ja melkein uskomattomalta tavallisen ihmisen mielestä, mutta fakta on että vääriä tunnustuksia tapahtuu. The Innocence Projectin mukaan jopa neljännesosassa DNA-todisteiden perusteella myöhemmin syyttömäksi osoitettujen tuomioihin on liittynyt väärä tunnustus. Siksi tunnustus, tai ainakaan myöhemmin poisvedetty tunnustus, yksinään ilman mitään muita todisteita ei minusta riitä ihmisen tuomitsemiseen, eikä varsinkaan tällaisessa tapauksessa jossa jää niin paljon selittämättömiä aukkoja.

Tämän kirjoitukseni tarkoitus ei ole yrittää esittää että Hernandez olisi syytön, en ihan oikeasti osaa sanoa oliko vai ei. Saattoi hyvinkin olla syyllinen, mutta ongelma vaan on että saattoi olla olemattakin. Mitään muita todisteita ei asiasta ole kuin tämän henkisesti epävakaan ja matalalla älykkyysosamäärällä varustetun henkilön omat kertomukset asiasta, jotka saattoivat olla tai olla olematta kuulustelijoiden johdattelun ja manipulaation tulosta. Syyllinen saattoi olla Hernandez, tai se saattoi olla Ramos, tai se saattoi olla joku jonka jäljille ei olla lainkaan päästy. Todellakin toivon että Hernandez oli syyllinen, koska silloin hän ansaitsi tämän tuomionsa täysin, ja enemmänkin. Ikävä kyllä tämä tulee minun mielessäni olemaan selvittämätön tapaus varmaan ikuisesti, ellei muita todisteita ilmaannu.

[Täysi Purenta]

Pidän yhä vieläkin Hernandezia syyttömänä ja tämän rikoksen toisena uhrina. Mutta mitä sanoo sikäläinen laki? Eikö ainakin joissain osavaltioissa ollut niin, ettei rikoksesta voida enää tuomita ketään muuta kun sitä yksi tekijäksi päätetty jo istuu ellei tätä todeta viattomaksi mikä taas on melkoinen prosessi? Eli jos oikea murhaaja jostakin putkahtaisikin, hänen saamisensa leivättömän pöydän ääreen vaatisi ensin Hernandezin tuomion kumoamisen.

Luulisi jutun painavan valamiehistöäkin. Mielenterveyspotilaalta lypsetty tunnustus ei kuitenkaan ole kummoinenkaan todiste vaikka syytetty miten vapaaehtoinen olisi kaulaansa hirttoköyttä pujottamaan. Semminkin kun aihetodisteet osoittavat kohtuulllisen selkeästi ettei rikosta olisi voitu tehdä kuten tämä tunnustaja väittää.
Todistajien mukaan Etain ei pässyt pysäkille asti. Hänen ruumiinsa ei ollut roskien joukossa. Ei ainakaan silloin kun sadat vapaaehtoiset ja ruumiskoirien joukkio aluetta ja juuri tällaisia paikkoja haravoi. Mutta väliäkö sillä kun tarjolla on tunnustus...

[inner circle]

Paikallinen poliisi ja syyttäjänvirasto ovat halunneet saada sulan hattuunsa New Yorkin tunnetuimman katoamistapauksen ratkaisemisesta ja nyt sitten hehkuttavat, että juttu on virallisesti selvitetty. Näillä näytöillä tätä ei kyllä voi ratkaistuna pitää. Mahdollisesti syytön henkilö istuu tuomiota teosta, jonka joku muu teki. Itse pidän Ramosia huomattavasti todennäköisempänä syyllisenä, tosin ei häntäkään vastaan näyttö riittäisi oikeudenkäynnissä.

Hernandezin asianajajat ovat ainakin ilmoittaneet valittavansa tuomiosta, joten katsotaan nyt, mitä siitä seuraa.