Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976
-
stormy
Re: Susanne Lindholm
Kiitos, Kylli
. Niin, vaikka ajankohta oli toki tekijälle otollinen, niin se kuulostaisi omaankin mieleeni järkeenkäyvimmältä, että mitään ääniä ei kuultu, koska molemmat (aluksi) halusivat näin. Se selittäisi myös sitä, miksi mentiin kauempaan kellariin, jos siis oletettiin, että sieltä kuuluisi keskustelun äänet huonommin.
Re: Susanne Lindholm
Niin, tai sitten mentiin A-rapun kautta koska tahdottiin minimoida nähdyksi tulemisen riski. Tuossa tapauksessa surmapaikaksi muodostunut varasto olisi ollut se lähin.
Kuten sanoin, olen viime aikoina koettanut läpikäydä omaa mielikuvaani tapahtumien kulusta. Sellaista mietin, että ko. urheiluvälinevarastosta on ikkunat suoraan pihalle (ks. esim. Kellarityöryhmän raportti). Jos tekijä olisi nimenomaan surma- tai raiskaamistarkoituksessa suunnitellut tekonsa ja tuntenut talon, olisiko hän valinnut paikaksi ikkunallisen tilan?
Äkillinen hyökkäys ulko-ovella olisi suunniteltuna tekona myös aika absurdi kun kymmenistä ikkunoista on sinne suora näköyhteys. Lisäksi luulisi, että lämpimänä kesäyönä useampikin noista ikkunoista olisi avoinna, joten kuulohavaintojen syntymisen riskikin olisi melko suuri.
Kuten sanoin, olen viime aikoina koettanut läpikäydä omaa mielikuvaani tapahtumien kulusta. Sellaista mietin, että ko. urheiluvälinevarastosta on ikkunat suoraan pihalle (ks. esim. Kellarityöryhmän raportti). Jos tekijä olisi nimenomaan surma- tai raiskaamistarkoituksessa suunnitellut tekonsa ja tuntenut talon, olisiko hän valinnut paikaksi ikkunallisen tilan?
Äkillinen hyökkäys ulko-ovella olisi suunniteltuna tekona myös aika absurdi kun kymmenistä ikkunoista on sinne suora näköyhteys. Lisäksi luulisi, että lämpimänä kesäyönä useampikin noista ikkunoista olisi avoinna, joten kuulohavaintojen syntymisen riskikin olisi melko suuri.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
-
Rikosmaisteri
- Remington Steele
- Viestit: 228
- Liittynyt: Ti Joulu 30, 2008 9:00 am
Re: Susanne Lindholm
Tästä samaa mieltä. Nimenomaan _suunniteltuna_ tekona absurdin oloinen suoritus. Tosin teko oli sitä luokkaa, että järjellisen ihmisen on sitä vaikea käsittää.Kylli kirjoitti:
Äkillinen hyökkäys ulko-ovella olisi suunniteltuna tekona myös aika absurdi kun kymmenistä ikkunoista on sinne suora näköyhteys.
Edelleen itseäni kiusaa sen Torsten Lindholmin havaitseman hörhön "kohtalo" (siis joka seurasi Susannen siskoa). Onko tuosta henkilöstä mitään enempää tietoa missään ja etenkin onko poliisi saanut hänen henkilöllisyyttään selville? Ja kysymys _miksi_ hän oli iskemässä vasta ulko-oven lähellä Susannen siskon tapauksessa?
Kysy oikeita kysymyksiä...
-
Tampereen Tyttö
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5424
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
Re: Susanne Lindholm
Olikohan se reitti kellariin kuvitelmani mukainen? Jos ns pääovesta menee sisälle, niin pitää avata vielä toinen ovi ja sen jälkeen (tai sitten jo sitä ennen) on jyrkähköt rappuset? En todellakaan voi uskoa että tajuissaan olevaa saa sellaisia rappusia alas ilman että itsekin loukkaa itsensä. Tajuttoman raahamisessakin pitää olla todella raamikas kaveri ja varovainen jälleen ettei itse putoa yms.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Re: Susanne Lindholm
Mikäs juttu tää on??? Aika ajoin täällä lueskelen juttuja joten laittakaapa tarkempaa kohtaa, kiiitosRikosmaisteri kirjoitti:Tästä samaa mieltä. Nimenomaan _suunniteltuna_ tekona absurdin oloinen suoritus. Tosin teko oli sitä luokkaa, että järjellisen ihmisen on sitä vaikea käsittää.Kylli kirjoitti:
Äkillinen hyökkäys ulko-ovella olisi suunniteltuna tekona myös aika absurdi kun kymmenistä ikkunoista on sinne suora näköyhteys.
Edelleen itseäni kiusaa sen Torsten Lindholmin havaitseman hörhön "kohtalo" (siis joka seurasi Susannen siskoa). Onko tuosta henkilöstä mitään enempää tietoa missään ja etenkin onko poliisi saanut hänen henkilöllisyyttään selville? Ja kysymys _miksi_ hän oli iskemässä vasta ulko-oven lähellä Susannen siskon tapauksessa?
-
Rikosmaisteri
- Remington Steele
- Viestit: 228
- Liittynyt: Ti Joulu 30, 2008 9:00 am
Re: Susanne Lindholm
En muista enää sivua, millä se juttu oli. Se on kuitenkin minulla tallessa muuten, joten tässä:Merzi kirjoitti:
Mikäs juttu tää on??? Aika ajoin täällä lueskelen juttuja joten laittakaapa tarkempaa kohtaa, kiiitos.
"Muutamia vuosia sitten seurasimme vaimoni kanssa
ikkunasta kuinka joku mies tuli kovaa kyytiä
nuoremman tyttäremme perässä. Panin rappuun valot
ja juoksin alaovelle tyttöä vastaan."
Torsten Lindholm, Seura 12.11.1976.
Kysy oikeita kysymyksiä...
Re: Susanne Lindholm
Juuh, kiitos.
Joidenkien tyttärien vanhemmat ovat olleet huolissaan alle parikymppisistä tyttäristään. Onneksi sitten
ovat valvoneet ja nähneet kuinka "joku" juoksee harppovin hirvimäisin askelein pois ulko-ovi syvennyksestä jne... avaimellisissa kellarikopeissa usein yö myöhällä paloi valot , joten joskus sekin antoin osviittaa
Tai että pyörävajaan pääsi etupihalta mutta myös sisäpuolelta käytävästä joka yhdisti raput ! Usein rautaisella palo-ovella jotka aina silloin tällöin olivatkin lukittuina.
Jokatapauksessa tämän kahden rapun pätkän ovilla suljettuna on antanut aikamoisia mahdollisuuksia.
Kuka keksisi tehdä tirkistysreikää sisemmän pyörävajan oveen joka siis johti tähän käytävään josta myös pääsi porraskäytävään ja mistä syystä? Koska kun oli pimeässä käytävässä ja näki kuka fillarin toi vajaan ja sytytti valot ei ainakaan voi erehtyä .
Unohtamatta tietty sitä kuinka monta kertaa rappukäytävä oli pimeä, nuoriso saisi syyt niskoilleen lmppujen rikkomisesta tms. en usko!
Joidenkien tyttärien vanhemmat ovat olleet huolissaan alle parikymppisistä tyttäristään. Onneksi sitten
ovat valvoneet ja nähneet kuinka "joku" juoksee harppovin hirvimäisin askelein pois ulko-ovi syvennyksestä jne... avaimellisissa kellarikopeissa usein yö myöhällä paloi valot , joten joskus sekin antoin osviittaa
Tai että pyörävajaan pääsi etupihalta mutta myös sisäpuolelta käytävästä joka yhdisti raput ! Usein rautaisella palo-ovella jotka aina silloin tällöin olivatkin lukittuina.
Jokatapauksessa tämän kahden rapun pätkän ovilla suljettuna on antanut aikamoisia mahdollisuuksia.
Kuka keksisi tehdä tirkistysreikää sisemmän pyörävajan oveen joka siis johti tähän käytävään josta myös pääsi porraskäytävään ja mistä syystä? Koska kun oli pimeässä käytävässä ja näki kuka fillarin toi vajaan ja sytytti valot ei ainakaan voi erehtyä .
Unohtamatta tietty sitä kuinka monta kertaa rappukäytävä oli pimeä, nuoriso saisi syyt niskoilleen lmppujen rikkomisesta tms. en usko!
Re: Susanne Lindholm
Heti ulko-oven edestä laskeutuu portaat, joitten alapäässä on seuraava lukollinen ovi kellarikäytävään. Surmapaikalle pitää sitten vielä siellä avata yksi lukollinen ovi.Tampereen Tyttö kirjoitti:Olikohan se reitti kellariin kuvitelmani mukainen? Jos ns pääovesta menee sisälle, niin pitää avata vielä toinen ovi ja sen jälkeen (tai sitten jo sitä ennen) on jyrkähköt rappuset? En todellakaan voi uskoa että tajuissaan olevaa saa sellaisia rappusia alas ilman että itsekin loukkaa itsensä. Tajuttoman raahamisessakin pitää olla todella raamikas kaveri ja varovainen jälleen ettei itse putoa yms.
Kuva (2) rappukäytävästä alla. Se on siis näpätty ulko-ovelta:
http://www.murha.info/index.php?id=73
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Re: Susanne Lindholm
Huh, nyt on viikon urakka takana ja koko ketju luettu läpi.
Siihen, onko tekijä ollut tuttu vai tuntematon, en osaa enää sanoa mitään. Aluksi olin ihan varma, että tekijä on ollut tuttu, mutta pidemmälle lukiessa en ollut enää varma.
Outoa tässä on minunkin mielestäni se, että miksi Susanne antoi itsensä myöhästyä viimeisestä bussista? Toisaalta, olihan hän ennenkin kävellyt yökerhoista kotiin, joten onko tämä kuitenkaan niin erikoinen asia, mitä täällä on ajateltu? Syy, miksi alan kallistua tuntemattoma puoleen, on yksinkertaisesti kellon aika. Uskoisin, että Susanne halusi nopeasti nukkumaan kotiin päästyään, hänellä tuskin oli intoa puida asioita kotitalonsa kellarissa aamuyöllä.
Monet täällä ovat tyrmänneet tuntemattoman tekijän sillä verukkeella, ettei kellariin olisi päästy hiljaa. Kyllä sinne pääse hiljaa, jos tekijä pitää uhrista kiinni ja käskee olla hiljaa. Aivan yhtä hiljaa sinne pääsee noin, kuin siten, että sinne on yhteistuumin hiljaa hipsitty. Itseasiassa luulen, että yhteistuumin mennessä olisi jopa kuulunut enemmän ääniä, koska ihan kaikkia ääniä ei olisi tarvinnut varoa. Tekijä on jopa voinut käskeä Susannea riisumaan kengät, jolloin kopse ei kuulu. Kun taas yhteistuumin mennessä olisi kenkien kopina kuulunut, jos siis joku sattui olemaan hereillä.
Pidän hyvinkin mahdollisena, että tuntematon tekijä on vain mennyt niin pitkälle ja syvälle taloon kuin mahdollista, jottei ääniä kuulu ja näin on päädytty pyöräkellariin.
Tai mitä jos tekijä on tosiaan on liikkeellä pyörällä ja nähnyt Susannen kotitalonsa lähellä. Sitten hän on seurannut naista ja kertonut esim. että on tulossa viettämästä iltaa ja on menossa tyttö/naisystävänsä luokse samaan taloon ja haluaisi laittaa pyörän pyörävarastoon. Voisiko Susanne ystävällisesti avata oven sinne?
Valitettavasti epäilen, että Susanne on vain sattunut väärään paikkaan väärään aikaan. Kaikki oli illalla mennyt hyvin, hän oli tavannut komean norjalaisnuorukaisen jonka kanssa oli ollut mukavaa ja tunteet olivat roihahtaneet puolin ja toisin. Kellokin oli jo paljon, mutta kyllähän sitä nyt lämpimässä kesäyössä voi kotiin kävelläkin. Kunhan vaan saa vielä hetken olla miehen kanssa. Lopulta Susanne väsyy ja muistaa taas seuraavan päivän työvuoron ja pariskunta sopii treffit seuraavaksi illaksi. Sitten kohtalo puuttuu peliin, eikä Susanne tapaa norjalaisnuorukaista enää koskaan.
Koska kaikki tiedot tuntuu olevan koluttu jo läpikotaisin, näkisin ainoana vaihtoehtona enää yhteydenottamisen esim. Susannen siskoon. Mistäköhän saisi selville mikä Camillan sukunimi on nykyään?
Jos hän ei ole halukas yhteistyöhön, niin sitten ei ole, mutta aina sitä kysyä voi =)
Siihen, onko tekijä ollut tuttu vai tuntematon, en osaa enää sanoa mitään. Aluksi olin ihan varma, että tekijä on ollut tuttu, mutta pidemmälle lukiessa en ollut enää varma.
Outoa tässä on minunkin mielestäni se, että miksi Susanne antoi itsensä myöhästyä viimeisestä bussista? Toisaalta, olihan hän ennenkin kävellyt yökerhoista kotiin, joten onko tämä kuitenkaan niin erikoinen asia, mitä täällä on ajateltu? Syy, miksi alan kallistua tuntemattoma puoleen, on yksinkertaisesti kellon aika. Uskoisin, että Susanne halusi nopeasti nukkumaan kotiin päästyään, hänellä tuskin oli intoa puida asioita kotitalonsa kellarissa aamuyöllä.
Monet täällä ovat tyrmänneet tuntemattoman tekijän sillä verukkeella, ettei kellariin olisi päästy hiljaa. Kyllä sinne pääse hiljaa, jos tekijä pitää uhrista kiinni ja käskee olla hiljaa. Aivan yhtä hiljaa sinne pääsee noin, kuin siten, että sinne on yhteistuumin hiljaa hipsitty. Itseasiassa luulen, että yhteistuumin mennessä olisi jopa kuulunut enemmän ääniä, koska ihan kaikkia ääniä ei olisi tarvinnut varoa. Tekijä on jopa voinut käskeä Susannea riisumaan kengät, jolloin kopse ei kuulu. Kun taas yhteistuumin mennessä olisi kenkien kopina kuulunut, jos siis joku sattui olemaan hereillä.
Pidän hyvinkin mahdollisena, että tuntematon tekijä on vain mennyt niin pitkälle ja syvälle taloon kuin mahdollista, jottei ääniä kuulu ja näin on päädytty pyöräkellariin.
Tai mitä jos tekijä on tosiaan on liikkeellä pyörällä ja nähnyt Susannen kotitalonsa lähellä. Sitten hän on seurannut naista ja kertonut esim. että on tulossa viettämästä iltaa ja on menossa tyttö/naisystävänsä luokse samaan taloon ja haluaisi laittaa pyörän pyörävarastoon. Voisiko Susanne ystävällisesti avata oven sinne?
Valitettavasti epäilen, että Susanne on vain sattunut väärään paikkaan väärään aikaan. Kaikki oli illalla mennyt hyvin, hän oli tavannut komean norjalaisnuorukaisen jonka kanssa oli ollut mukavaa ja tunteet olivat roihahtaneet puolin ja toisin. Kellokin oli jo paljon, mutta kyllähän sitä nyt lämpimässä kesäyössä voi kotiin kävelläkin. Kunhan vaan saa vielä hetken olla miehen kanssa. Lopulta Susanne väsyy ja muistaa taas seuraavan päivän työvuoron ja pariskunta sopii treffit seuraavaksi illaksi. Sitten kohtalo puuttuu peliin, eikä Susanne tapaa norjalaisnuorukaista enää koskaan.
Koska kaikki tiedot tuntuu olevan koluttu jo läpikotaisin, näkisin ainoana vaihtoehtona enää yhteydenottamisen esim. Susannen siskoon. Mistäköhän saisi selville mikä Camillan sukunimi on nykyään?
Jos hän ei ole halukas yhteistyöhön, niin sitten ei ole, mutta aina sitä kysyä voi =)
Minulla ei ole mitään niitä vastaan, joilla ei ole mitään minua vastaan.
Re: Susanne Lindholm
Ulvilassa murhaaja löytyi läheltä. Bodomissa....no parempi etten sano mitään....
Entäs Susanne Lindholm? Talon KAIKKI asukkaat kannattaisi käydä tiukalla kammalla läpi. Tekijä on todennäköisesti talon sisältä jokin asukas. Ei mikään seuraan lyöttäytynyt muukalainen tms.
Poliisin pitäisi nyt avata juttu täydellä forcella ja tekijä narahtaisi pian!
Entäs Susanne Lindholm? Talon KAIKKI asukkaat kannattaisi käydä tiukalla kammalla läpi. Tekijä on todennäköisesti talon sisältä jokin asukas. Ei mikään seuraan lyöttäytynyt muukalainen tms.
Poliisin pitäisi nyt avata juttu täydellä forcella ja tekijä narahtaisi pian!
Re: Susanne Lindholm
Ulvilan tapaus antaa runsaasti aineistoa ja miettimis aihetta muiden juttujen suhteen.
Ensinnäkin tietojen epävarmuus. Rikosjournalismin epätarkkuus ja hutilointi nyt tunnetaan mutta poliisin lausuntoihin on luotettu ,vaikka ainakin minä olen ne monessa jutussa tarkemmin seurattuani huomannut ristiriitaisiksi ja usein muuttuviksi. Mutuaan antavat monet tutkijat varmoina tosiasioina.
Ulvilan jälkeen tiedämme että jos poliisi ilmoittaa jonkun tapahtumakulun tai syyllis-kandidaatin olevan pois-suljettu, niin se ei tarkoita että olisi pois-suljettu.
Ensinnäkin tietojen epävarmuus. Rikosjournalismin epätarkkuus ja hutilointi nyt tunnetaan mutta poliisin lausuntoihin on luotettu ,vaikka ainakin minä olen ne monessa jutussa tarkemmin seurattuani huomannut ristiriitaisiksi ja usein muuttuviksi. Mutuaan antavat monet tutkijat varmoina tosiasioina.
Ulvilan jälkeen tiedämme että jos poliisi ilmoittaa jonkun tapahtumakulun tai syyllis-kandidaatin olevan pois-suljettu, niin se ei tarkoita että olisi pois-suljettu.
-
Alice Cullen
- Roger Murtaugh
- Viestit: 885
- Liittynyt: Ma Kesä 29, 2009 5:40 pm
Re: Susanne Lindholm
Tässä muutamia lainauksia seuran nro 30 lehdestä(ilmestynyt 23.7.2009)
Eletään elokuuta vuonna 1976.Helsinkiläisellä lentokenttävirkailijalla Susanne Lindholmilla on vapaailta ja hän istuskelee sisarensa Mikaelan kanssa lauantai-iltaa Hallituskadun Helsinki Klubilla. Norjalaisnuorukainen tutustuu nuoriin naisiin ja saa Susannesta seuraa jatkoille Hotelli Hesperian yökerhoon.
Mikaela lähtee viimeisellä bussilla kotiinsa. Susanne viihtyy norjalaismiehen seurassa baarissa, jonka sulkeuduttua hän viivähtää vielä pikaisesti miehen hotellihuoneessa. Ilta on kääntynyt sunnuntain aamuyöksi, kun Susanne poistuu yksin Hotelli Hesperiasta. Hän saapuu kotitaloonsa helsingin Käpylään, Sofianlehdonkatu 9:ään, mutta kotiinsa asti hän ei koskaan selviä.
Hän menee jonkun seurassa, pakotettuna tai vapaaehtoisesti, kellaritiloihin, kahden lukon takana sijaitsevaan urheiluvälinevarastoon.
Sieltä 25-vuotias Susanne Lindholm löydetään raiskattuna ja surmattuna sunnuntaina puolenpäivän jälkeen.
Kun Susanne Lindholmin ruumis oli löydetty, ei rikospoliisilta kulunut kauan Hotelli Hesperiassa asuneen norjalaismiehen tavoittamiseen.
"Hän oli luonnollisesti merkityksellinen henkilö ja alussa myös epäilty. Hänen kertomuksensa oli yhtenevä Susannen siskon kertomuksen kanssa.Poliisi havaitsi nopeasti, ettei tällä miehellä ollut mitään tekemistä surmatyön kanssa. Hänet esimerkiksi tavattiin lauantai-illan vaatetuksessa. Koska Susannen murha oli erittäin raaka ja verinen, olisi norjalaismiehen vaatetuksesta varmuudella saatu taltioitua tahroja",rikosylikomisario Juho Rautaheimo valaisee.
Laboratorio-ja rikostekniikka olivat Suomessa kansainvälisesti verraten kehittyneitä jo 1970-luvulla,mutta tulosten saamiseen tarvittiin suuri määrä rikospaikalta taltioitua näytettä. Susanne Lindholin murhapaikalta taltioidut näytteet ovatkin kuluneet analysoitaessa, joten niitä ei voida nykytekniikalla uudelleen tutkia. DNA-tutkimuksesta ei ole apua ratkaisun saamiseen.
Suurimmassa osassa henkirikoksista uhri ja tekijä ovat olleet ennen tekoa jollain tasolla toistensa kanssa kanssakäymisessä.
"Niin myös tässä tapauksessa. On jäänyt tiettyjä rikospaikkajälkiä. Esimerkiksi kuitu-ja hiustutkimukset tunnettiin tuolloin. Nykytekniikalla on kyllä helppo yhdistää henkilö rikospaikkaan, mutta pitäisi olla vertailunäytteitä. Tässä jutussa meillä ei ole epäiltyä tai epäillyn vaatteita."
Juha Rautaheimo miettii, onko joku tarjonnut kyydin Susannelle, seurannut häntä vai onko häntä odotettu kotitalon edustalla. On täysi mysteeri, mitä alaovella ja myöhemmin portaikossa on tapahtunut.
"Tutkinta-aineistossa ei lue, että asukkaat olisivat kuulleet avunhuutoja. On mahdollista, että Susanne on mennyt kellaritiloihin surmaajansa kanssa sulassa sovussa. Vai onko surmaaja tiennyt muuten, miten urheiluvälinevarastoon pääsee. Onko hän ollut hyvä tuttu tai kenties talon asukas? Kaikki on hämärän peitossa."
Jokaisessa henkirikostutkinnassa poliisi jalkautuu kentälle - myös Susannen kotikerrostalon asukkaat on puhutettu henkilökohtaisesti.
"Poliisi tavoittaa kotikäynneillään pieniä, tärkeitä tietotoimistoja", Rautaheimo luonnehtii. Yleisöltä puhelimitse ja kirjeitse tulleet vihjeet eivät ole tässä henkirikostutkinnassa avanneet merkityksellisiä tutkintalinjoja.
"Hienoahan tämän selviäminen olisi. Etenkin tekijän kiinnijäämisellä olisi merkitystä Susanne Lindholmin vielä elossa oleville omaisille, ystävillä ja työtovereille sekä niille, jotka ovat olleet tutkinnan kohteina.
Rautaheimo kallistaa kahvimukiaan jälleen kerran, hörppää ja kertoo, että rikostutkinnan mittaan erään ihmisen nimi nousi esiin kiusallisen usein. Epäillyn nimi toistui poliisien keskusteluissa. Hän suoritti vankeusrangaistustaan vastaavanlaisesta rikoksesta.
Vuosituhannen vaihteessa tutkijat päättivät sovitella miestä Susannen murhaan.
"Teimme laajoja tutkimuksia. Hän oli sijoitettuna poliisivankilaan kuulusteluja varten. Lopulta vakuutuimme siitä, ettei hänellä ole tekemistä tämän teon kanssa. Tietyllä tavalla tulos oli tutkijoille helpottava, niin pitkään epäillyn osuus oli heitä vaivannut.
" Olemme käyneet uudelleen läpi kaiken, myös teknisen materiaalin. Olemme katsoneet, voisimmeko vielä tehdä jotain. Nyt olemme tilanteessa että meillä ei ole mitään tutkittavaa."
Eletään elokuuta vuonna 1976.Helsinkiläisellä lentokenttävirkailijalla Susanne Lindholmilla on vapaailta ja hän istuskelee sisarensa Mikaelan kanssa lauantai-iltaa Hallituskadun Helsinki Klubilla. Norjalaisnuorukainen tutustuu nuoriin naisiin ja saa Susannesta seuraa jatkoille Hotelli Hesperian yökerhoon.
Mikaela lähtee viimeisellä bussilla kotiinsa. Susanne viihtyy norjalaismiehen seurassa baarissa, jonka sulkeuduttua hän viivähtää vielä pikaisesti miehen hotellihuoneessa. Ilta on kääntynyt sunnuntain aamuyöksi, kun Susanne poistuu yksin Hotelli Hesperiasta. Hän saapuu kotitaloonsa helsingin Käpylään, Sofianlehdonkatu 9:ään, mutta kotiinsa asti hän ei koskaan selviä.
Hän menee jonkun seurassa, pakotettuna tai vapaaehtoisesti, kellaritiloihin, kahden lukon takana sijaitsevaan urheiluvälinevarastoon.
Sieltä 25-vuotias Susanne Lindholm löydetään raiskattuna ja surmattuna sunnuntaina puolenpäivän jälkeen.
Kun Susanne Lindholmin ruumis oli löydetty, ei rikospoliisilta kulunut kauan Hotelli Hesperiassa asuneen norjalaismiehen tavoittamiseen.
"Hän oli luonnollisesti merkityksellinen henkilö ja alussa myös epäilty. Hänen kertomuksensa oli yhtenevä Susannen siskon kertomuksen kanssa.Poliisi havaitsi nopeasti, ettei tällä miehellä ollut mitään tekemistä surmatyön kanssa. Hänet esimerkiksi tavattiin lauantai-illan vaatetuksessa. Koska Susannen murha oli erittäin raaka ja verinen, olisi norjalaismiehen vaatetuksesta varmuudella saatu taltioitua tahroja",rikosylikomisario Juho Rautaheimo valaisee.
Laboratorio-ja rikostekniikka olivat Suomessa kansainvälisesti verraten kehittyneitä jo 1970-luvulla,mutta tulosten saamiseen tarvittiin suuri määrä rikospaikalta taltioitua näytettä. Susanne Lindholin murhapaikalta taltioidut näytteet ovatkin kuluneet analysoitaessa, joten niitä ei voida nykytekniikalla uudelleen tutkia. DNA-tutkimuksesta ei ole apua ratkaisun saamiseen.
Suurimmassa osassa henkirikoksista uhri ja tekijä ovat olleet ennen tekoa jollain tasolla toistensa kanssa kanssakäymisessä.
"Niin myös tässä tapauksessa. On jäänyt tiettyjä rikospaikkajälkiä. Esimerkiksi kuitu-ja hiustutkimukset tunnettiin tuolloin. Nykytekniikalla on kyllä helppo yhdistää henkilö rikospaikkaan, mutta pitäisi olla vertailunäytteitä. Tässä jutussa meillä ei ole epäiltyä tai epäillyn vaatteita."
Juha Rautaheimo miettii, onko joku tarjonnut kyydin Susannelle, seurannut häntä vai onko häntä odotettu kotitalon edustalla. On täysi mysteeri, mitä alaovella ja myöhemmin portaikossa on tapahtunut.
"Tutkinta-aineistossa ei lue, että asukkaat olisivat kuulleet avunhuutoja. On mahdollista, että Susanne on mennyt kellaritiloihin surmaajansa kanssa sulassa sovussa. Vai onko surmaaja tiennyt muuten, miten urheiluvälinevarastoon pääsee. Onko hän ollut hyvä tuttu tai kenties talon asukas? Kaikki on hämärän peitossa."
Jokaisessa henkirikostutkinnassa poliisi jalkautuu kentälle - myös Susannen kotikerrostalon asukkaat on puhutettu henkilökohtaisesti.
"Poliisi tavoittaa kotikäynneillään pieniä, tärkeitä tietotoimistoja", Rautaheimo luonnehtii. Yleisöltä puhelimitse ja kirjeitse tulleet vihjeet eivät ole tässä henkirikostutkinnassa avanneet merkityksellisiä tutkintalinjoja.
"Hienoahan tämän selviäminen olisi. Etenkin tekijän kiinnijäämisellä olisi merkitystä Susanne Lindholmin vielä elossa oleville omaisille, ystävillä ja työtovereille sekä niille, jotka ovat olleet tutkinnan kohteina.
Rautaheimo kallistaa kahvimukiaan jälleen kerran, hörppää ja kertoo, että rikostutkinnan mittaan erään ihmisen nimi nousi esiin kiusallisen usein. Epäillyn nimi toistui poliisien keskusteluissa. Hän suoritti vankeusrangaistustaan vastaavanlaisesta rikoksesta.
Vuosituhannen vaihteessa tutkijat päättivät sovitella miestä Susannen murhaan.
"Teimme laajoja tutkimuksia. Hän oli sijoitettuna poliisivankilaan kuulusteluja varten. Lopulta vakuutuimme siitä, ettei hänellä ole tekemistä tämän teon kanssa. Tietyllä tavalla tulos oli tutkijoille helpottava, niin pitkään epäillyn osuus oli heitä vaivannut.
" Olemme käyneet uudelleen läpi kaiken, myös teknisen materiaalin. Olemme katsoneet, voisimmeko vielä tehdä jotain. Nyt olemme tilanteessa että meillä ei ole mitään tutkittavaa."
-
Tampereen Tyttö
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5424
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
Re: Susanne Lindholm
Vaikka Norjalainen ei ykkösepäiltyjä olekaan, niin hänen tapaamisensa moitteettomassa kunnossa olevassa lauantai-illan asussa ei paljon vakuuta. Onhan hänellä ollut mahdollisuus vaihtaa asuaan jos esimerkiksi on lähtenyt kotimatkalle saattelemaan.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
-
Alice Cullen
- Roger Murtaugh
- Viestit: 885
- Liittynyt: Ma Kesä 29, 2009 5:40 pm
Re: Susanne Lindholm
^^ Näin mäkin ensin ajattelin ja olisi hyvinkin mahdollista mutta eiköhän poliisit ole tutkineet nuo rikospaikalta löytyneet näytteet ja sitä kautta myös joutuneet toteamaan ettei kaverilla ole osaa eikä arpaa tapaukseen.
Re: Susanne Lindholm
Susannen tiedetään kamppailleen surmaajaansa vastaan, ja aikalaisissa lähteissä peräänkuulutettiinkin etenkin alkuun "naarmuista miestä". Olikohan niin, ettei norresta löytynyt naarmuakaan, jolloin pidettiin selviönä, ettei hän ollut voinut kellarissa uhrinsa väkivallan kohteeksi joutua? Joka tapauksessa, poliisi on painottanut, että ko. miehen osuus on tarkoin ja aukottomasti poissuljettu. Koska poliisi on ollut sangen vaitonainen perusteistaan eli en tiedä millä tavoin tämä on todistettu, lähden periaatteesta, että em. pitää paikkaansa, eikä poliisi tässä tapauksessa ehdoin tahdoin harhaanjohda yleisöä.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...