Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Espoon käräjäoikeuden päätös Gustafssonin osalta B3M-asiassa jäi asiassa lopulliseksi.
Syyttäjä sekä uhrien sukulaisten edustaja arvioivat ilmeisesti oikein sen, että kun jutun
JUJU, juridiikka, siihen liitettyinen väitteineen eri todistusteemoista ammuttiin alas,
ei valitus hovioikeuteen olisi jäljellä olleen argumentoinnin puitteissa ollut tuloksekas.
Kun juttu siten on ratkaistu lain- ja oikeusvoimaisesti syyte hyläten, lopputulos on lopullinen.
Kaikki jälkikäteen tehty misreily sun muu huu haa syyttäjän argumentointiin perustuen on hapanta ja loukkaus paitsi lainvoimaista tuomiota kohtaan myös Nils Gustafssonin ihmisoikeuksia vastaan: kaikki spekulaatio asiassa kenkien verijälkiä myöten on ajanhukkaa eikä tuo mitään uutta Bodomin ryöstömurhiin, joista NG ainoana jäi henkiin.
Mielipiteet asiasta toki ovat oikeutettuja, jos ne eivät loukkaa sananvapauden rajoja, mutta kun lähes kaikki Gustafssonin syyllisyttä kolmoismurhaan ja itsensä ryöstömurhan yritykseen viittaavat kertomukset ylittävät niin journalismissa kuin nettikirjoittelussa sallitut sananvapauden rajat olisi monella palstalla kirjoittavalla köysijengin jäsenellä todennäköisesti apua ammattiauttajasta, ketään nimimerkkiä kuitenkaan erityisesti korostamatta.
... Eletään nyt toivossa, että Xerxes ymmärtäisi siirtyä tuolta NGn vammat ketjusta, tänne oikeaan ketjuun, missä keskustellaan siitä, mitä ne NGn kengät taas oikein kertoivatkaan tutkijoille.
13.2 NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT
RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. Oikean jalkineen päällisessä olevat veriroiskeet ovat tulleet jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti. Vasemman jalkineen päällisessä on muutamia veriroiskeita päkiäosan päällä ja sisäsivuilla, sekä joitakin veriroiske/tuhrujälkiä päkiäosan ulkosivulla ja kannan takana. Osa veriroiskeista on tullut jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti, ja muutama veriroiske näyttäisi tulleen jalkineeseen hyvin matalalta.
Jalkineiden sisäsivuilla, erityisesti oikeassa jalkineessa, on laajat kosketusvereltä vaikuttavat verijäljet. Jalkineiden sisäpohjissa, vuorissa tai ulkopohjissa ei mikroskooppisessa tutkimuksessa havaittu veriroiskeita eikä muitakaan verijälkiä. (Liitteet 9 ja 10)
RTL 8087/6/03/16.2.2005 lausunnossa ja sen liitteissä 2 ja 3 todetaan vasemman jalan jalkineen päkiäosan päältä ja sisäsivulta, venykkeen kohdalta yhdistetyistä viidestä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka sopii Mäen tunnisteeseen. Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen päkiäosan päältä ja ulko- ja sisäsivuilta yhdistetyistä seitsemästä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka viittaa siihen, että se on peräisin useammasta henkilöstä (Anja Mäkeä ei voida sulkea pois henkilönä). Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen sisäpuolelta, kantapään kohdalta yhdistetyistä viidestä tahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka viittaa joko miespuoliseen henkilöön (Seppo Boisman ja Nils Gustafsson voidaan pois sulkea) tai useamman henkilön DNA:n sekoitukseen (Mäkeä, Boismania, Björklundia tai Gustafssonia ei voida sulkea pois). RTL 8087/6/03/16.2.2005 lausunnossa ja sen liitteissä 4 ja 5 todetaan oikean jalan jalkineen sisäsivulta, kosketusvereltä vaikuttavasta jäljestä saadun heikkoja viitteitä siitä, että Seppo Boisman ja Maili Björklund sopisivat tahrajäljen jättäjiksi kun taas muut verratut henkilöt voidaan sulkea pois tuloksesta. (Liitteet 9 ja 10).
RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan. Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.
Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineen sisäpohjasta. Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle.
Xerxes, Kyllä se tutkimus nyt vaan osoitti sen, että se kenkä sopi roiskejälkiensä perusteella siihen voidin verettömään jälkeen sellaiseksi esteeksi joka on estänyt Mäen roiskeiden lentämisen kys. kuvioon. Eli se oli vastaus jalkineen sijaintiin, suhteessa teltan veriroiskeisiin. Tutkimuksessa katsottiin myös muu vaihtoehtinen sijaintipaikka jalkineelle, missä jalkineen roikepäätelmä olisi voinut vielä totutua sijaintinsa puolesta. Sellainen sijainti olisi voinut olla teltan kakkos ja ykkös-sivun kulmauksessa, eli lähellä sen seinämässä olevaa viiltoaukkoa, se sijaintipaikka olisi kuitenkin edellyttänyt sen, että teltan liepeet olisivat olleet siinä sijaintipaikassa tietyllä tavalla taittuneena ja kenkien olisi tässäkin vaihtoehdossa täytynyt olla myökin jaloissa, kun roiskeet ovat niiden pintaan tulleet.
Minä kyllä käsitin verijälkitutkijan lausunnon niin, ettå kimmokeroiskeetkin ovat voineet aiheuttaa veren kulkeutumista venykkeiden alle. Sitäpaitsi jos kengissä on ollut jotain tavaraa, sekin on voinut laajentaa suuaukkoa jalan lailla.
^ Joskus joku verijälkitutkumukseen prehtynyt kirjoittaja totesi, että lausuntoja on tulkittava siinä muodossa mihin ne on kirjoitettu. Eli jos ei ole valmis hyväksymään tutkimuslausuntoa sellaisenaan, on parempi jättää ne kokonaan tulkitsematta. Jos kyse on siitä, ettei ymmärrä lukemaansa, silloin kannattaa kysyä neuvoa niiltä jotka ovat sisäistäneet lausunnon merkityksen.
Toki ponnahdusroiskeet ovat veriroiskeiden roiskuessa mahdollisia. Eniten niitä kuitenkin tapahtuu sisätiloissa tapahtuneissa iskuissa, joissa roiskeet törmäävät koviin pintoihin ja kimmahtavat niistä lopulliseen kohteeseensa. Mutta jos katsotaan todennäköisyyksillä, niin ne pienet roiskeet olivat tulleet kengän päällisosaan eli päkiosaan lähes kohtisuoraan ylhäältä alas. Eli todennäköisyys sille kimmokeroiskeelle on TOKI mahdollinen, mutta ei kovinkaan todennäköinen. Kuitenkin se asia, ettei kenkien sisäpuolelta löytynyt mikroskooppisessa tutkimuksessa veriroiskeita, puhuu sen puolesta, että kengät ovat todennäköisesti olleet jaloissa kun roiskeet ovat niiden pintaan osuneet. Ja se, ettei kenkien sisäpuolella ollut veriroiskeita, tukee myöskin sitä todennäköisyyttä, että silloin myöskin kengän venyke on todennäköisesti ollut venyneenä, kun ne pienet roiskeet ovat sinne venykkeen väliin roiskahtaneet
Nimenomaan todennäkösyyksistä puhutaan eikä varmuuksista kuten yleensä asiat esität. Kuinka todennäköistä toisaalta on, ettei kenkien pohjista löydy mikroskoopillakaan yhtään verta vaikka ne jalassa on lyömällä tapettu kolme ihmistä ja oletettavasti senkin jälkeen liikuskeltu surmapaikalla ennen niiden piilottamista? Veri on erittäin tahrivaa ainetta ja pitäisin todennäköisyyttä varsin pienenä ottaen vielä huomioon, että teot olisi tehty silmittömän raivin vallassa varomatta kenkien vereentymistä.
^ Huomaatko, Xerxes, kysymys on kaksitahoinen." RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan.
Eli kysytään ideaalia sijoittumista roiskeiden perusteella. Ja kysytään toista sijaintia jalkineelle, missä se jalkine olisi vielä roisketutkimuksen mukaan, mahdollisesti voinut olla sijoittuneena suhteessa teltan roiskeisiin nähden.
Matlock kirjoitti:Nimenomaan todennäkösyyksistä puhutaan eikä varmuuksista kuten yleensä asiat esität. Kuinka todennäköistä toisaalta on, ettei kenkien pohjista löydy mikroskoopillakaan yhtään verta vaikka ne jalassa on lyömällä tapettu kolme ihmistä ja oletettavasti senkin jälkeen liikuskeltu surmapaikalla ennen niiden piilottamista? Veri on erittäin tahrivaa ainetta ja pitäisin todennäköisyyttä varsin pienenä ottaen vielä huomioon, että teot olisi tehty silmittömän raivin vallassa varomatta kenkien vereentymistä.
Joo ei todettu kenkien pohjassa roiske eikä muutakaan verta. Ja miksi olisi todettukaan, koska suurin osa vuottaneesta verestä oli teltan sisäpuolella olevaa verta. Kuvista näkee mistä verta on vuotanut maahan, ja se kohta on suuaukkopäädyn alaosassa naruparien välistä, siitä lähtee vuotoverinoro maahan Sepon verijäljistä ja toisella puolella suuaukkoa on Mäen vuotoverinoro kulkenut solmis-narujen välistä maahan. Mutta murhaajan ei tarvinnut tallustella niissäkään veri noroissa, koska hän pääsi näin siististi kiertämään maahan päin kaatamansa suuaukkopäädyn. Ainostaan kosketusverijälki oli oikeassa jalkineessa, siitä saatiin näyte joka viittasi Björlklundin ja Boismanin sekoitusvereen. Tätä sekoitusverta oli kuitenkin teltan sisässä, joten kenkä on saanut siellä sen kosketuksen kys. sekoituverijälkiin. Ei ollenkaan mahdoton ajatus se, että murhaaja on Irmeliä vetäessään teltasta ulos, joutunut ottamaan tukijalakseen oikea jalkansa ja siinä on saanut kenkäänsä sen verikosketusjäljen.
Misri kirjoitti:
Joo ei todettu kenkien pohjassa roiske eikä muutakaan verta. Ja miksi olisi todettukaan, koska suurin osa vuottaneesta verestä oli teltan sisäpuolella olevaa verta. Kuvista näkee mistä verta on vuotanut maahan, ja se kohta on suuaukkopäädyn alaosassa naruparien välistä, siitä lähtee vuotoverinoro maahan Sepon verijäljistä ja toisella puolella suuaukkoa on Mäen vuotoverinoro kulkenut solmis-narujen välistä maahan. Mutta murhaajan ei tarvinnut tallustella niissäkään veri noroissa, koska hän pääsi näin siististi kiertämään maahan päin kaatamansa suuaukkopäädyn. Ainostaan kosketusverijälki oli oikeassa jalkineessa, siitä saatiin näyte joka viittasi Björlklundin ja Boismanin sekoitusvereen. Tätä sekoitusverta oli kuitenkin teltan sisässä, joten kenkä on saanut siellä sen kosketuksen kys. sekoituverijälkiin. Ei ollenkaan mahdoton ajatus se, että murhaaja on Irmeliä vetäessään teltasta ulos, joutunut ottamaan tukijalakseen oikea jalkansa ja siinä on saanut kenkäänsä sen verikosketusjäljen.
Silmittömässä raivossa riehunut murhaaja on tuskin muistanut kierrellä verinoroja ja pohtinut tukijalan asettamisia ja teltta oli aika rikkikin.
Joka tapauksessa ainakin Tuulikin verta oli kenkien päälle roiskunut joten verialueella murhaaja on joutunut toimimaan. Jokainen tietää, miten vaikeaa on estää kenkien tahriintumista edes silloin, kun joutuu jotain lika-alueelta hakemaan saati siellä mitään varomatta tappohommissa huseeraten.
Myös kenkien kantapäitten vereentyminen istuu huonosti siihen, että ne olisivat olleet surmatöissä jaloissa.
^ Järjetöntä tästä kenkien ulkopohjien verettömyydestä on tehdä jotain ismiä. Teltta oli pieni kooltaan. Murhaaja on hypännyt teltan päälle estääksen Mäen paon lyömällä häntä kivellä päähän. Keskittymäalueelle lensi runsaasti roiskeista, miksi murhaajan olisi tarvinnun tanssahdella teltan päällä tarpeettomasti ? Toisen iskun uhriinsa murhaaja on kaiketi antanut, eri kohdasta, eli luultavasti teltan ulkopuolella maassa seisten. Teltan ympäristö ei tosiaankin ollut minään verimattona. Suurin osa vuotoveristä oli teltan sisäpuolella. Kakkos-sivulla oli ne suurimmat viiltoaukot kooltaan, eikä niistä ollut hulahtanut maahan mitään vuotoverta. Ainoastaan suuaukkopäädyn alaosasta, jossa oli ne sidontanarut, niiden välistä on kulkenut vuotoverinoro maahan, se johtui siitä, että teltta vietti sinne itärannansuuntaan. Eli sinne se vuotoveri oli hulahtanut kuivaan maahan aluskasvillisuuden sekaan. Se murhaajan kääntämä suuaukkopääty, peitti ne vuotokohdat alleen..
Teltasta vielä sananen, teltan sisäpuolella uloin pintakerros oli puuvillaa, vuotoveret imeytyivät hyvin siihen pintakerokseen. Joten ne sisäpuolelella olevat verijäljet kuulsivat teltan ulkopinnalle. Siksi kun katsoo teltan ulkopuolelta otettuja kuvia, syntyy väärä vaikutelma, että teltta olisi ollut ulkopinnaltaan hyvin verinen.
Misri: veriroiskeilla verbalointi liittyy erääseen sairauteen, joka ei ole veripalttuallergia.
Tehtyjä tutkimuksia ja niiden perusteella tehtyä käräjäoikeuden ratkaisua tulee kunnioittaa.
Veri valuu, tippuu, vuotaa ja tahrii, mutta ei kimmoa: verellä ei ole kimmokerrointa.
Wag Awanha Wäinämöinen laski laulellen vesiä: mieleni minun tekewi, Awaani ajattelewi. Kalapää sinun, minä päällä pilun, pilu sinun, alla minun"
Wagner kirjoitti:Misri: veriroiskeilla verbalointi liittyy erääseen sairauteen, joka ei ole veripalttuallergia.
Tehtyjä tutkimuksia ja niiden perusteella tehtyä käräjäoikeuden ratkaisua tulee kunnioittaa.
Veri valuu, tippuu, vuotaa ja tahrii, mutta ei kimmoa: verellä ei ole kimmokerrointa.
No ne "ratkaisut" nyt ei liity tähän verijälkitutkimukseen mitenkään. Tarkastelen puhtaasti vain ja ainoastaan tätä tehtyä tutkimusta ja mitä salaisuuksia ne lahjomattomat roiskeet kertovat minulle. Verta itsessään, en ajattele lainkaan. Oikeasti kammoan tuoreveren näkemistä. YÖK!!!
RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. ..... "
KOMMENTTI: Poliisin oman rikostutkimuslaboratorion mukaan molempien kokoluokkien veriroiskeita on lentänyt kengille. a) 0-1 mm ja b) 1-5 mm. Misri väittää kaikkia kokoluokkaan 0-1 mm kuuluviksi, se on väärä tieto. Misrin tieto on jostakin muusta lähteestä, eikä suinkaan tuon laboratorion lausunnosta.
RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Guistafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan. Lausunnossa todetaan, että OIKEA JALKINE ON VOINUT OLLA SELLAINEN ESTE, JOKA ON ESTÄNYT VERIROISKEIDEN PUTOAMISEN teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä. .....
KOMMENTTI: Lausunnon sanamuodosta selvästi ilmenee, että se "oikea jalkine" ei ole edes poliisitutkijan arvion mukaan ainut mahdollinen este, joka esti veren lentämisen void-alueelle.
Sama poliisin laboratorion lausunto jatkuu: Lausunnossa todetaan myös, että JALKINEET OVAT VOINEET SIJAITA TELTAN ULKOPUOLELLA, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä.
KOMMENTTI: Teltan sivut ovat olleet kääntyneinä milloin mitenkin, eikä se mahdollisuus ole mitenkään vähäinen, vaan todennäköinen. Tuolle jälkimmäiselle vaihtoehdolle laboratorio ei arvioi pienempää todennäköisyyttä kuin ensimmäisellekään vaihtoehdolle.
Sama poliisin laboratorion lausunto jatkuu edelleen: Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineen sisäpohjasta. .....
KOMMENTTI: Jalkineen sisäpohjasta onkin löytynyt tuhrujälkiä, joista on todettu verta. Veri sopii parhaiten Mäen vereksi. Tuhrujälki syntyy esim. jos veripisaroita pyyhkäistään kankaalla. Se on käytännössä hyvin mahdollista. Myös tuhruveri on verta.
Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan k.o kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä, TAI NE OVAT SYNTYNEET SITEN, ETTÄ NAHAN PINTAAN, VENYKKEEN RAON REUNAAN LENTÄNEISTÄ VERIROISKEISTA ON LENTÄNYT KIMMOKEROISKE VENYKKEEN NAHAN ALLE.
KOMMENTTI: Poliisin laboratorion mukaan tämä jälkimmäinen vaihtoehto on mahdollinen, eikä se mainitse sitä vähemmän todennäköiseksi.
Mitä sanoo KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO?
" ..... Vastaavasti syynä siihen, että Gustafssonin kenkien sisältä ei ole löytynyt verta, tai sitä on löytynyt vain hyvin vähän verrattuna roiskeisiin kenkien päällä, ei voida mitenkään varmuudella pitää sitä, että kengät olisivat olleet veriroiskeiden tapahtuessa jonkun ja lähinnä Gustafssonin jalassa. Veren joutuminen kenkien sisään on voinut estyä hyvin muustakin syystä. ..... "
Kaiken kaikkiaan: Veriroiskeiden lentämisen estyminen kengän sisälle on voinut estyä muutenkin - kengät eivät ole välttämättä olleet kenenkään jalassa. Kengät eivät osoita NG:n syyllisyyttä - pikemminkin päinvastoin. Edes ETP ei tue sitä näkemystä, että kengät olisivat välttämättä olleet jonkun jalassa, ja Käräjäoikeus ei pidä sitä edes todennäköisenä.
^ Xerxes, ei tuo tutkimuslausunto, muutu muuksi vaikka sitä kuinka yrittäisit muokata mieleiseksesi. Roiskeet NGn kengissä olivat pieniä ja erittäin pieniä kooltaan. kOOT OLIVAT JA ON EDELLEENKIN 1 MM - 0,5 MM.
Mäen roiskeet voidin katkeamiskohdassa vastasivat täydellisen yhteensopivasti NGn OIKEANJALAN kengän roiskeita. ROISKEIDEN TULOSUUNNAT, ROISKEIDEN TULOKULMAT JA ROISKEIDEN KOKO JA MUOTO SEKÄ ROISKEIDEN TIHEYS. Siksi lausunnossa vastataan, että Mäen ja NGn kengän roisketutkimus osoitti, että NGn jalkine on ollut se este, joka on estänyt Mäen roiskeiden pääsyn voidin-verettömään jälkeen. Eli tämä oli roisketutkimuksen osoittama tutkimuspäätelmä. jOKO SEN HYVÄKSYY TAI EI HYVÄKSY. Se on kuitenkin se roisketutkimukseen perustuvan tutkimuspäätelmän lausunto.
Misri kirjoitti:^ Xerxes, ei tuo tutkimuslausunto, muutu muuksi vaikka sitä kuinka yrittäisit muokata mieleiseksesi. Roiskeet NGn kengissä olivat pieniä ja erittäin pieniä kooltaan. kOOT OLIVAT JA ON EDELLEENKIN 1 MM - 0,5 MM.
Mäen roiskeet voidin katkeamiskohdassa vastasivat täydellisen yhteensopivasti NGn OIKEANJALAN kengän roiskeita. ROISKEIDEN TULOSUUNNAT, ROISKEIDEN TULOKULMAT JA ROISKEIDEN KOKO JA MUOTO SEKÄ ROISKEIDEN TIHEYS. Siksi lausunnossa vastataan, että Mäen ja NGn kengän roisketutkimus osoitti, että NGn jalkine on ollut se este, joka on estänyt Mäen roiskeiden pääsyn voidin-verettömään jälkeen. Eli tämä oli roisketutkimuksen osoittama tutkimuspäätelmä. jOKO SEN HYVÄKSYY TAI EI HYVÄKSY. Se on kuitenkin se roisketutkimukseen perustuvan tutkimuspäätelmän lausunto.
----------------------------------------------------------------------------------
Tuossa Misri poikkeaa totuudesta! Tuo lausunto ETP:ssä on poliisin oman tutkimuslaboratorion lausunto sellaisenaan. Se tosiaan ilmoittaa, että on lentänyt sekä pieniä, että suurempia veripisaroita, siis kahta eri kokoluokkaa. Jokainen halukas voi tarkistaa tuon lausunnon ETP:sta.
Tehdyt verijälki- ja DNA-tutkimukset teltasta eivät siten mitenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että tekijä olisi ulkopuolinen henkilö.
Verijälkitutkimuksilla telttakankaasta ja Gustafssonin kengistä ei ole pystytty sulkemaan pois sitä vaihtoehtoa, että ulkopuolinen henkilö olisi ollut telttapaikalla surmien tapahtuessa, eikä tutkimuksilla ole voitu saattaa EDES TODENNÄKÖISEKSI, ETTÄ GUSTAFSSONIN KENGÄT OLISIVAT OLLEET SURMAAMISHETKELLÄ JOLLAKULLA JALASSA.
Kirjoittajan kommentti: Siis käräjäoikeuden tuomio ei pidä edes todennäköisenä sitä, että Gustafssonin kengät olisivat olleet jollakin henkilöllä jalassa. Nuo lainaukset ovat suoria lainauksia sellaisenaan - kukaan ei ole niitä suodattanut mieleisikseen. Olen samaa mieltä. Se void-kuvio ei tosiaan ole lainkaan kengän muotoinen, jos kuviota tarkastelee rehellisesti. Myös eri iskujen veriroiskeet voivat olla niin saman tyyppisiä, että ei ole lainkaan varmaa, että veriroiskeet teltassa ja kengän pinnalla olisivat edes samasta iskusta syntyneet. "Roiskeperheet" voivat suuresti muistuttaa toisiaan. Kyllä käräjäoikeus on huomannut nämä yksityiskohdat, eikä suinkaan ole päätynyt samoille linjoille Misrin arvioiden kanssa. Myös ETP esittää kengille tasaveroisia vaihtoehtoisia paikkoja vastoin Misrin näkemystä. Niin ikään ETP:ssa poliisin tutkimuslaboratorion lausunto ilmoittaa, että kengille lensi sekä pieniä, että suurempia veripisaroita. Jokainen voi tämän tarkistaa alkuperäisestä laboratorion lausunnosta. Misri levittää tästäkin väärää tietoa, kuten monesta muustakin asiasta. Nimenomaan Misri levittää omia mielipiteitään faktoina ja tulkitsee väärin selvää tekstiä Poliisin tutkimuslaboratorion lausunnoissa, ETP:ssä ja Käräjäoikeuden tuomiossa. Jokainen halukas voi lukea nuo lauseet alkuperäisestä asiakirjasta ja huomata, että Misri kauniisti sanottuna "narraa".
