Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Voi sinua reppanaa. Nyt on kysymys siitä voiko NG sen tasoisilla matalaenergisillä pahoinpitelyvammoilla, mitkä hänelle oli aiheutunut Bodomilla saada keskivaikean aivoruhjetasoisen aivovamman. Nyt ei ole kysymys mistään hänelle mahd. aiheutuneista, aiemmista vammoista. NGn vammat tutkineet ja arvioineet asiantuntijalääkärit, eivät pitäneen sellaista merkittävää keskivaikeaa aivoruhjetasoista aivovammaa todennäköisenä. Toki kukaan heistä ei kiistänyt jonkinasteista aivovamman mahdollisuutta kokonaan pois.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.

Kun Gustafsson tuotiin sunnuntaina 5.6. kello 14.00 Töölön sairaalaan ensiapuun, amanuenssi, nykyinen professori Ilmo Hassinen, 69, otti hänet vastaan. Gustafssonilla oli silmät muurautuneena umpeen ja haavoja ohimon seudussa. Vasemmassa poskessa oli paha haava, josta hampaat näkyivät.

- Ompelin isoimmat haavat, jotka olivat ruhjehaavoja ja sitä tehdessäni poliisit yrittivät kysellä potilaalta jotakin. Hän vain örisi sanoja, joista ei saanut selvää, muisteli Hassinen.

- Vaikutti siltä, että hänen tajunnantasonsa oli alentunut, mutta hän reagoi jollain tavalla eikä vaikuttanut tajuttomalta.

Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.

- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.

Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.

Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.

Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.

- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä.

- Joko oli kyse alentuneesta tajunnantasosta, joka on aivovamman tietty aste tai siitä, ettei hän jostakin syystä halunnut vastata kysymyksiin, Hirvensalo totesi.




-

Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.

- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi.

Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu.

- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi.

Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin.

[Xerxes]

^ ..... Nyt on kysymys siitä voiko NG sen tasoisilla matalaenergisillä pahoinpitelyvammoilla, mitkä hänelle oli aiheutunut Bodomilla saada keskivaikean aivoruhjetasoisen aivovamman. Nyt ei ole kysymys mistään hänelle mahd. aiheutuneista, aiemmista vammoista. NGn vammat tutkineet ja arvioineet asiantuntijalääkärit, eivät pitäneen sellaista merkittävää keskivaikeaa aivoruhjetasoista aivovammaa todennäköisenä. Toki kukaan heistä ei kiistänyt jonkinasteista aivovamman mahdollisuutta kokonaan pois.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu. .....
.

Muutama kommentti:

* Noilla vammoilla voi aivan hyvin saada myös esim. "keskivaikean aivovamman". Tosin aivovamma todetaan aina erikseen eikä sitä päätellä noiden ulkoisten vammojen perusteella. Misrin käyttämä termi: "keskivaikea aivoruhjetasoinen aivovamma" on Misrin omaa keksintöä, eikä ole tarkkaa tietoa mitä se pitää sisällään. Tenovuo, joka on perehtynyt aivovammojen diagnostisointiin ja hoitoon, arvioi vamman "keskivaikeaksi aivovammaksi". Diagnoosin kirjoittanut lääkäri on kirjoittanut diagnoosiksi "aivoruhje". Tenovuo ja Öhman ovat viitanneet esityksissään myös "diffuusin aivovamman" mahdollisuuteen. Vaikka diagnoosi on aivoruhje, voi todellinen vamma olla myös vaikeusasteeltaan vastaavan tasoinen diffuusi aivovamma - se on täysin mahdollinen. Siinä mielessä diagnoosi ei ole ehkä aivan tarkka, mutta hoidon kannalta riittävän tarkka. Se riittää potilaan hoitoa ajatellen. Totuus on, että aivovamma ei aina näy kuvauksissa, ei etenkään jos on kulunut jo 45 vuotta tapauksesta. Tämä pitäisi olla selvää myös Misrille, kun edes tuore aivovamma ei aina näy kuvauksissa.

* Hirvensalo on ortopedi, eikä ole aivovammaspesialisti. Hän on kuitenkin todennut käräjäoikeudessa, että "merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea". Näyttää siltä, että hän on käräjäoikeudessa hieman lieventänyt kantaansa.

* Öhman on käräjäoikeudessa todennut, että "on mahdollista, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton, ja saanut aivovamman". Lisäksi hän on laatinut potilaan vammaluettelon, josta ilmenee selvästi, että potilaan vammat eivät suinkaan ole lievät vaan nimenomaan vakavat. Sama arvio on ollut aikalaislääkäreillä. Syyttäjän lääkärit voivat esittää omia arvioitaan, mutta niihin pitää suhtautua varauksella, sillä tiedetään, että myös lääkärit antavat oikeudessa asiantuntijalausuntoja, jotka eivät tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Kaksi hyvää lääkäriasiantuntijaa voi antaa aivan vastakkaiset arviot. Näin on käynyt usein.

* Osa lääkäriasiantuntijoista on pitänyt vammoja aivan oikein vakavina. Esimerkit osoittavat, että vakava aivovamma ei edellytä aina katolta putoamista, tai putoamista puolestatoista metristä, vaan esim. kaatuminen tasaisella voi myös aiheuttaa vakavan aivovamman, etenkin tapauksessa, että lyö päänsä johonkin. Tästäkin on esimerkkejä.

* Kyllä asiantuntijoista hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio käytännössä sulki aivovamman mahdollisuuden kokonaan pois. Mutta hänen lausuntoaan ei ole otettu kovin vakavasti pätevämmillä tahoilla.

* Syyttäjä esittää ja puolustus esittää ja oikeus päättää mikä on oikea tulkinta. Oikeus on päätynyt suunnilleen samaan tulkintaan kuin Tenovuo, joka lääkäreistä onkin parhaiten perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan ja hoitoon niin teoriassa kuin käytännössäkin. Hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio ei edusta läheskään samaa tasoa aivovammojen osalta, vaikka onkin ilmeisesti erinomainen hammaslääkäri. Se on hänen alaansa.

[Xerxes]

^ ..... Nyt on kysymys siitä voiko NG sen tasoisilla matalaenergisillä pahoinpitelyvammoilla, mitkä hänelle oli aiheutunut Bodomilla saada keskivaikean aivoruhjetasoisen aivovamman. Nyt ei ole kysymys mistään hänelle mahd. aiheutuneista, aiemmista vammoista. NGn vammat tutkineet ja arvioineet asiantuntijalääkärit, eivät pitäneen sellaista merkittävää keskivaikeaa aivoruhjetasoista aivovammaa todennäköisenä. Toki kukaan heistä ei kiistänyt jonkinasteista aivovamman mahdollisuutta kokonaan pois.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu. .....
.

Muutama kommentti:

* Noilla vammoilla voi aivan hyvin saada myös esim. "keskivaikean aivovamman". Tosin aivovamma todetaan aina erikseen eikä sitä voi päätellä noiden ulkoisten vammojen perusteella. Misrin käyttämä termi: "keskivaikea aivoruhjetasoinen aivovamma" on Misrin omaa keksintöä, eikä ole tarkkaa tietoa mitä se pitää sisällään. Tenovuo, joka on perehtynyt aivovammojen diagnostisointiin ja hoitoon, arvioi vamman "keskivaikeaksi aivovammaksi". Diagnoosin kirjoittanut lääkäri on kirjoittanut diagnoosiksi "aivoruhje". Tenovuo ja Öhman ovat viitanneet esityksissään myös "diffuusin aivovamman" mahdollisuuteen. Vaikka diagnoosi on aivoruhje, voi todellinen vamma olla myös vaikeusasteeltaan vastaavan tasoinen diffuusi aivovamma - se on täysin mahdollinen. Siinä mielessä diagnoosi ei ole ehkä aivan tarkka, mutta hoidon kannalta riittävän tarkka. Se riittää potilaan hoitoa ajatellen. Totuus on, että aivovamma ei aina näy kuvauksissa, ei etenkään jos on kulunut jo 45 vuotta tapauksesta. Tämä pitäisi olla selvää myös Misrille, kun edes tuore aivovamma ei aina näy kuvauksissa.

* Hirvensalo on ortopedi, eikä ole aivovammaspesialisti. Hän on kuitenkin todennut käräjäoikeudessa, että "merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea". Näyttää siltä, että hän on käräjäoikeudessa hieman lieventänyt kantaansa.

* Öhman on käräjäoikeudessa todennut, että "on mahdollista, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton, ja saanut aivovamman". Lisäksi hän on laatinut potilaan vammaluettelon, josta ilmenee selvästi, että potilaan vammat eivät suinkaan ole lievät vaan nimenomaan vakavat. Sama arvio on ollut aikalaislääkäreillä. Syyttäjän lääkärit voivat esittää omia arvioitaan, mutta niihin pitää suhtautua varauksella, sillä tiedetään, että myös lääkärit antavat oikeudessa asiantuntijalausuntoja, jotka eivät tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Kaksi hyvää lääkäriasiantuntijaa voi antaa aivan vastakkaiset arviot. Näin on käynyt usein.

* Osa lääkäriasiantuntijoista on pitänyt vammoja aivan oikein vakavina. Esimerkit osoittavat, että vakava aivovamma ei edellytä aina katolta putoamista, tai putoamista puolestatoista metristä, vaan esim. kaatuminen tasaisella voi myös aiheuttaa vakavan aivovamman, etenkin tapauksessa, että lyö päänsä johonkin. Tästäkin on esimerkkejä.

* Kyllä asiantuntijoista hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio käytännössä sulki aivovamman mahdollisuuden kokonaan pois. Mutta hänen lausuntoaan ei ole otettu kovin vakavasti pätevämmillä tahoilla.

* Syyttäjä esittää ja puolustus esittää ja oikeus päättää mikä on oikea tulkinta. Oikeus on päätynyt suunnilleen samaan tulkintaan kuin Tenovuo, joka lääkäreistä onkin parhaiten perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan ja hoitoon niin teoriassa kuin käytännössäkin. Hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio ei edusta läheskään samaa tasoa aivovammojen osalta, vaikka onkin ilmeisesti erinomainen hammaslääkäri. Se on hänen alaansa.

[Misri]

^ Ei nämä asiat mitä NGn vammatutkimuksen suorittaneet lääkärit ovat lausunnoissaan todenneet muutu vääntämällä miksikään. Xerxesin pitäisi tietää nämä aivovammojen vaikeusasteiden määritykset lievästä letaaliin, ja se keskivaikea aivovamma termi sijoittuu lievän ja vakavan keskivälille. Eli kukaan näistä NGn vammatutkimukseen perehtyneistä lääkäreistä, ei pitänyt keskivaikeaa aivoruhjetasoista aivovammaa vammatutkimuksen antamilla tiedoilla todennäköisenä. Mitä tulee vammojen vammamekanismeihin, niin ne ovat yksi tärkeä osatekijä kun arviodaan aivovamma tasoja. NGn vammatutkimuksen suorittaneet lääkärit, painottivat erityisesti lausunnoissaan vammojen energiatasoa, ja jokainen heistä viittasi antamissaan lausunnoissaan Suomalaiseen tutkimukseen jossa mahdollisuudet saada jonkinasteinen aivovamma, NGllä olleilla matalaenergisillä vammoilla on 1-2%-luokkaa. Puolustuksen asiantuntija kiersi tämän käytetyn vammaenergian merkityksen arvioidessan NGllä olleita vammoja. Hän totesi,että riittää kun pään alueelle on kohdistunut väkivaltaa joka on riittänyt murtamaan luita. Miksi hän näin teki, vaikka hän näissä omissa aivovammakirjoituksissaan hyvin tiedostanut käytetyn vammaenergian merkityksen ja kirjannut sen aivovammojen yhdeksi arviointiperusteeksi. Ehkä se palveli hänen tarkoitusperiään, mutta se ei enää ole lääketieteen asiantuntijatodistajalta vaadittavaa etikaan mukaista käytöstä.

[Misri]

Lukematon viestiKirjoittaja Xerxes » Ma Loka 20, 2014 6:31 pm
Ei pärjäillyt oikein hyvin, koska siirrettiin jo kahden päivän kuluttua Neurologiseen Klinikkaan eli tiistaina, ilmeisesti aivovammaan viittaavien oireiden perusteella. Varmaan potilas sai asianmukaisia hoitoja, mutta niistä ei ole tarkempaa tietoa, eikä niitä ei ole nähtävillä julkisesti. Siitä ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että potilas ei saanut mitään hoitoja. Se on varmasti väärä johtopäätös. Potilas kiinnitettiin sänkyyn ja sai poistua sängystä oma-alotteisesti vasta 14. kesäkuuta. Se johtui siitä, että tasapainon hallinta ei toiminut ilmeisesti korvavamman vuoksi. Kotiutuspäivänä 23. kesäkuuta tasapainohäiriöt olivat jo korjaantuneet, kuten awa on "ansiokkaasti" todennut kirjoituksissaan, mutta sairaalahoitoa hän sai 19 päivänä eli 5-23 kesäkuuta. Ei siellä tervettä pidetä niin pitkään. Sitten seurasi pitkä sairasloma. Ja hoitoja Hammasklinikalla ja Korvaklinikalla vielä pitkän ajan.

Xerxes, vastaan tähän viestiisi täällä vammakeskusteluun kuuluvassa ketjussa "Gustafssonin vammat."

Ennemmänkin nämä alkupäivien tapahtumat sairaalassa vaikuttivat NGn pärjäämiseen, kuin vammat. Niin miksi NGlle tehtiin tehtiin ti. 7.6 lisätutkimuksia.? Vaikka ensihoitotiedoissa, ei niitä lisätutkimus tarpeita ilmennyt. Syy lisätutkimuksiin löytyy siitä, että poliisit kävivät maanantaina 6.6, kärttämässä NGltä tietoja/tuntomerkkejä mahd. murhaajasta. NG ei kuitenkaan muistanut tapahtumista mitään, ainostaan nosti kaksi sormea pystyyn poliisien kysellessä murhaajasta. NG oli myös täysin mykkä, joka mykkyys kyllä ihmetyttää, koska ei sellainen leukaluunmurtuma, estä äänen muodostumista.

Mitään piilo-oireita ei aivovammoissa ole kuten hyvin tiedät, vaikka et ole tietävinäsi. Keskeisimmät oireet tiedetään. Muistamattomuus on yksi keskeinen oire. Kuitenkaan viitteitä ei mistään merkittävästä aivovauriosta ollut ensihoitotutkimuksessa todettu, ja siksi NG sijoitettiin tavalliselle vuodeosastolle. Kuitenkin tämä NGn täydellinen muistiaukko poliisien tekemiin kysymyksiin muistin osalta ja mykkyys, oli se syy joka sai lääkärit tekemään vielä lisätutkimuksia. Eli siirto neurokirurgiseen klinikkaan tehtiin ed.mainituista syistä. Eli tiistaina 7.6 tehtiin NGlle aivoselkäydinpunktio, näyte oli puhdas,veretön. Tämä näytteen tulos antoi siis lääkäreille vahvan viitteen siitä, ettei mistään merkittävästä aivovammasta ole kysymys. Hoitava lääkäri kertoikin nämä valoisat uutiset keskiviikkona 8.6 sairaalassa vierailleelle NGn äidille, että pojasta tulee terve. Sairaalan hoitotiedoista myöskin ilmenee, että potilaan toipuminen oli nopeaa ja nousujohteista, ja mitään viiveellä tapahtuneita takapakkeja ei tullut. Kotiuttamispaperissa myös mainittiin se, että potilas oli toipunut vammoistaan hyvin, ainostaan muistamattomuus oli edelleen totaali. Niin se mystinen muistamattomuus, jolle ei selittäjää tutkimuksellisesti koskaan löydetty. Ei edes pitkäkestoinen makuutushoito siihen tehonnut. NGn leukaluun kaksoismurtumaan liittyvät korva ja hammasklinikan liittyvät hoidot, liittyvät leukaluun murtumiin, eikä aivovammojen hoitoihin. Aivovammapotilaalle kuuluvaa hoitoa NG ei saanut, eikä niitä myöskään tarvinnut. Oireille ei löytynyt vastaavia vammoja. Yksikään palanen ei tue sitä näkemystä, että NGllä olisi ollut merkittäväntasoinen keskivaikea aivovamma.

[Xerxes]

MISRI:"Sairaalan hoitotiedoista myöskin ilmenee, että potilaan toipuminen oli nopeaa ja nousujohteista, ..."

Kukaan täällä kirjoittelevista ei ole päässyt lukemaan "sairaalan hoitotietoja", ei myöskään Misri. Misri "narraa" eli puhuu puppua. Muistiaukko on tavanomainen aivovammojen yhteydessä. Osa muistiaukosta jää usein pysyväksi, osalta muistia palautuu ajan myötä. Nuo Misrin mielestä "näytellyt oireet" vaikuttavat aivan tavanomaisilta. Itsekin ole haastatellut liikenneonnettomuudessa kaatunutta, päänsä tiehen lyönyttä, ja muistiaukon saanutta poikaa, ja antanut siitä oman lausuntoni eteenpäin. Siinä voi tulla kummallisia muistihäiriöitä, mm. voi unohtaa tuntemiensa henkilöiden etunimiä. Minusta tuo näyttää hyvin tavanomaiselta aivovammalta, ja tasapainohäiriöt johtuivat korvassa olevan luun murtumasta. Nekin ovat silloin hyvin tavallisia. Vaikka potilas pääsi pois sairaalasta lähes kolmen viikon sairaalahoidon jälkeen, hän ei suinkaan ollut vielä terve ja työkykyinen. Seurasi pitkä sairasloma, jona aikan hoitoja jatkettiin korvaklinikalla ja hammasklinikalla aina seuraavan vuoden helmikuulle saakka. Kyllä tuo Misrin lause on vain "toiveajattelua" - mitään todellisia tarkkoja tietoja ei hänellä ole käytettävissä. Sairaala pitää tietonsa itsellään eikä se varmaan saakaan niitä levitellä julkisuuteen. Ei Misri suinkaan tiedä tarkasti ja yksityiskohtaisesti miten potilasta hoidettiin siellä sairaalassa. Misri on samanlainen asiantuntija kuin sekin paperimies, joka näki G:n viikkoja myöhemmin sairaalan käytävällä ja oli oikeudessa antamassa lausuntoa, että hänen mielestään potilas näytti terveeltä. Aivovamma ja monet muut vammat tai sairaudet eivät suinkaan näy aina päällepäin. Se on selvää. Eipä kutsuttu oikeuteen sitä hammaslääkäri-leukakirurgia, joka oli käytännössä hoitanut tämän potilaan hammas- ja leukavammoja, vaikka hän olisi mielellään tullut todistamaan, vaan mm. tuollaisia paperimiehiä, joiden asiantuntemus on aivan muualla. Hym! sanoisi awa! Ja moni muu!

[Misri]

MISRI:"Sairaalan hoitotiedoista myöskin ilmenee, että potilaan toipuminen oli nopeaa ja nousujohteista, ..."

Kukaan täällä kirjoittelevista ei ole päässyt lukemaan "sairaalan hoitotietoja", ei myöskään Misri. Misri "narraa" eli puhuu puppua. Muistiaukko on tavanomainen aivovammojen yhteydessä. Osa muistiaukosta jää usein pysyväksi, osalta muistia palautuu ajan myötä. Nuo Misrin mielestä "näytellyt oireet" vaikuttavat aivan tavanomaisilta. Itsekin ole haastatellut liikenneonnettomuudessa kaatunutta, päänsä tiehen lyönyttä, ja muistiaukon saanutta poikaa, ja antanut siitä oman lausuntoni eteenpäin. Siinä voi tulla kummallisia muistihäiriöitä, mm. voi unohtaa tuntemiensa henkilöiden etunimiä. Minusta tuo näyttää hyvin tavanomaiselta aivovammalta, ja tasapainohäiriöt johtuivat korvassa olevan luun murtumasta. Nekin ovat silloin hyvin tavallisia. Vaikka potilas pääsi pois sairaalasta lähes kolmen viikon sairaalahoidon jälkeen, hän ei suinkaan ollut vielä terve ja työkykyinen. Seurasi pitkä sairasloma, jona aikan hoitoja jatkettiin korvaklinikalla ja hammasklinikalla aina seuraavan vuoden helmikuulle saakka. Kyllä tuo Misrin lause on vain "toiveajattelua" - mitään todellisia tarkkoja tietoja ei hänellä ole käytettävissä. Sairaala pitää tietonsa itsellään eikä se varmaan saakaan niitä levitellä julkisuuteen. Ei Misri suinkaan tiedä tarkasti ja yksityiskohtaisesti miten potilasta hoidettiin siellä sairaalassa. Misri on samanlainen asiantuntija kuin sekin paperimies, joka näki G:n viikkoja myöhemmin sairaalan käytävällä ja oli oikeudessa antamassa lausuntoa, että hänen mielestään potilas näytti terveeltä. Aivovamma ja monet muut vammat tai sairaudet eivät suinkaan näy aina päällepäin. Se on selvää. Eipä kutsuttu oikeuteen sitä hammaslääkäri-leukakirurgia, joka oli käytännössä hoitanut tämän potilaan hammas- ja leukavammoja, vaikka hän olisi mielellään tullut todistamaan, vaan mm. tuollaisia paperimiehiä, joiden asiantuntemus on aivan muualla. Hym! sanoisi awa! Ja moni muu!

Sinä kyllä narraat nyt itseäsi. Misri ei itse henkoh. tietenkään ole päässyt lukemaan NGn potilas ja hoitotietoja. Sen sijaan Hirvensalo sai valtuutuksen tässä uudessa vammatutkimuksessa, päästä NGn silloisiin potilas ja hoitotietoihin käsiksi ja vähän vielä enemmänkin valtuuksia perehtyä koko elinkaaren osalta NGtä koskevia terveystietoja. Ja sieltä on tiedoista on ilmennyt se potilaan nopea toipuminen. Myöskään NG ei tarvinnut mitään jälkikuntoutusta, vaan kuntotui ihan omin avuin sillä piitkällä sairaslomallaan.

Hiervensalon sanoin: - " Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi."


Öhmanin sanoin:
- " Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi.


Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin."

Niin eikö ole hyvin poikkeuksellistä tämä NGn kuntoutuminen, hän jopa meni ennen sairasloman päättymistä töihin, kun aika kävi pitkäksi piitkällä sairaslomalla. Ja pitkästä totaalisesta muistiaukosta ei jäänyt mitään pysyviä vaurioita edes lähimuistiin, kuten yleensä keskivaikean aivovamman saaneilla jää. Ihme tyyppi. Kyllä paperimiestäkin varmasti ihmetytti NGn siisti habitus, kun lehdistä oli lukenut niistä kamalista vammoista, mitä NGllä oli niissä kuvattu olleen. Ihme jos ei paperimiehen leuat loksahtaneet sijoiltaan pelkästä ihmetyksestä.

[Xerxes]

Hirvensalo ei suinkaan ole kertonut kaikelle kansalle kaikkea mitä hän on asiakirjoista lukenut, vaan vain sen suppean osan tiedoista - sen osan joka tukee hänen näkemystään. Sen sijaan sairaalan tiedot ovat edelleen tuntemattomia mm. Misrille. Joitakin pieniä murusia on ripoteltu sinne sun tänne. Lehtitiedoissa on kerrottu, että potilas oli menettänyt tajuntansa yrittäessään keskustella äitinsä kanssa muistaakseni maanantaina. Läsnä oli myös lääkäri, joten näytteleminen ei liene mahdollista. Keskiviikkona hän ei aluksi tunnistanut äitiään, mutta lääkärin vakuuttaessa, että sehän on potilaan äiti, oli sitten tuntenut. Muistaakseni samana päivänä hän oli yrittänyt poistua sängystä, mutta kaatunut lattialle sängyn viereen, josta hoitajat nostivat hänet takaisin sänkyyn. Hänet kiinnitettiin sen jälkeen sänkyyn, niin että hän ei voinut siitä poistua. Lehtitiedon mukaan potilas sai poistua oma-aloitteisesti sängystä vasta 14. kesäkuuta, eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Sitä ennen hänelle opetettiin kävelemistä hoitajien tukemana. Korvan vamman vuoksi tasapainoelin ei aluksi toiminut oikein. 23. kesäkuuta, eli 18 päivää sairaalaan tulon jälkeen hän jo oli näyttämässä poliiseille paikkoja siellä niemessä, ja tasapaino oli silloin jo kunnossa, kuten awa, Misri ja Hessu ovat "ansiokkaasti" aivan oikein todenneet. Sinä päivänä hän jo pääsi pois sairaalasta 18 vuorokauden sairaalahoidon jälkeen. Tarkkaa tietoa sairaalassa annetusta hoidosta ei ole tiedossa. Sitten pitkä sairasloma ja käynnit hoidoissa korvaklinikalla ja hammasklinikalla, jossa se todistajana esiintynyt paperimies oli hänet nähnyt ohimennen ja antanut "ansiokkaan lausuntonsa" oikeudelle. ??? Sairaalan tiedot eivät ole julkisia!

[Misri]

Hirvensalo ei suinkaan ole kertonut kaikelle kansalle kaikkea mitä hän on asiakirjoista lukenut, vaan vain sen suppean osan tiedoista - sen osan joka tukee hänen näkemystään. Sen sijaan sairaalan tiedot ovat edelleen tuntemattomia mm. Misrille. Joitakin pieniä murusia on ripoteltu sinne sun tänne. Lehtitiedoissa on kerrottu, että potilas oli menettänyt tajuntansa yrittäessään keskustella äitinsä kanssa muistaakseni maanantaina. Läsnä oli myös lääkäri, joten näytteleminen ei liene mahdollista. Keskiviikkona hän ei aluksi tunnistanut äitiään, mutta lääkärin vakuuttaessa, että sehän on potilaan äiti, oli sitten tuntenut. Muistaakseni samana päivänä hän oli yrittänyt poistua sängystä, mutta kaatunut lattialle sängyn viereen, josta hoitajat nostivat hänet takaisin sänkyyn. Hänet kiinnitettiin sen jälkeen sänkyyn, niin että hän ei voinut siitä poistua. Lehtitiedon mukaan potilas sai poistua oma-aloitteisesti sängystä vasta 14. kesäkuuta, eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Sitä ennen hänelle opetettiin kävelemistä hoitajien tukemana. Korvan vamman vuoksi tasapainoelin ei aluksi toiminut oikein. 23. kesäkuuta, eli 18 päivää sairaalaan tulon jälkeen hän jo oli näyttämässä poliiseille paikkoja siellä niemessä, ja tasapaino oli silloin jo kunnossa, kuten awa, Misri ja Hessu ovat "ansiokkaasti" aivan oikein todenneet. Sinä päivänä hän jo pääsi pois sairaalasta 18 vuorokauden sairaalahoidon jälkeen. Tarkkaa tietoa sairaalassa annetusta hoidosta ei ole tiedossa. Sitten pitkä sairasloma ja käynnit hoidoissa korvaklinikalla ja hammasklinikalla, jossa se todistajana esiintynyt paperimies oli hänet nähnyt ohimennen ja antanut "ansiokkaan lausuntonsa" oikeudelle. ??? Sairaalan tiedot eivät ole julkisia!

Eiköhän ne tiedot tullut esiin käydyssä oikeudenkäynnissä. Jos niissä hoito ja potilastiedoissa olisi ollyt jotai raflaavaa uutta tietoa, niin puolustus olisi tuonut ne suureen ääneen esiin, koska heillä oli käytössään kaikki samat asiakirjat kuin mitä oli NGn vammatutkimuksen suorittaneella lääkäriryhmällä. Kyllä se nyt vaan niin on, ettei misrin eikä kenenkään muunkaan tarvitse lukea kaikkia pissi ja kakkalistoja. Eli toistamiseen mitään piilo-oireita ei aivovammoissa ylipäätään ole. Eli on täysin selvää se, mitä ei ole potilaan hoitotiedoissa mainittu niin sellaisia asioita ei myöskään voida kirjata ylös koska niitä ei yksinkertaisesti ole ollut.. Sinä viittaat viestissäsi lehtitietoihin, mieti nyt vähän mistä lehdet saivat tietona. Eiköhän se vt. tiedottaja ollut NGn äiti-mamma joka auliisti antoi niitä potilaan tilaa koskevia tietoja lehdistölle. Sairaalasta ei niitä tietoja herunut kuin niukasti, poliisitkin olivat suurimmaksi osaksi lehtitietojen varassa.

Xerxes varmaankin sitoisi aivovammapotilaan sänkyyn J. Palon tavoin. Mutta kyseessä on kuitenkin ollut ns. yö-vyö, siihen aikaan ei ilm. vielä ollut sellaisia sänkyjä joissa oli ylösnostettavat laidat. NG on itse kertonut näistä tasapaino-ongelmistaan, NGn on itse kertonut myös olleensa tajuttomana sairaalassa monta päivää, NG on kertonut myös kymmenistä puukonpistoista päässään jne..

[Xerxes]

Kiinnityksen nimellä ei ole väliä. Kiinnitetty niin sänkyyn, että ei voinut itse poistua sängystä, ei yöllä eikä päivällä. Tämä tilanne oli aikana 8. - 14. kesäkuuta. Tämä on totuus. Tämä tieto on muistaakseni UUSI SUOMI sanomalehdestä 15.6.1960. Olen lukenut jostakin Hirvensalon lausunnon, että hän oli huomannut potilaan korvessa arven, jota hän arveli leikkausarveksi. Myös Palo kirjassaan on kertonut tästä korvaan suoritetusta leikkauksesta, joka siis tehtiin korvaklinakalla sairaalajakson jälkeen. On kumma, miksi joku yrittää kiistää tämän tosiasian. Potilas itse ei välttämättä tiedä mitä toimenpiteitä siellä korvassa on tehty hoitojakson aikana. Kun korvassa on luu murtunut, on luonnollista, että sieltä on hyvinkin voitu poistaa luunsiru pienellä leikkauksella. En usko, että lääkäri Palo kirjassaan valehtelee tässä asiassa. Eikö Misri usko Palon kirjan tekstiä tässä asiassa? Miksi kummassa pitää vähätellä vammoja, joiden vakavuus ilmenee esim. Öhmanin laatimasta vammaluettelosta, sairaalahoidon pituudesta ja sairasloman pituudesta. Ne ovat faktatietoja, ei niitä voi ohittaa ja olla ottamatta huomioon. Onko Misri huomannut, että Hirvensalon johtama lääkäriryhmä jäi tappiolle käräjäoikeudessa, lukumäärä ei korvaa laatua, eikä totuutta voi muuttaa, vaikka moni liittyy yhteen niin tehdäkseen. Kyllä sille haalitulle 2000-luvun lääkäriryhmälle kävi nolosti käräjäoikeudessa, tosin ei se alun perinkään ollut yksimielinen, vaan oli monta eri mielipidettä, kullakin omansa. Yksi ainut lääkäritodistaja vastapuolella nujersi nuo kokoon haalitut teorialääkärit maan rakoon - tai lauloi suohon. Se oli helppoa, koska tuon yhden puolella oli totuus. Ja tuo syyttäjän tueksi haalittu lääkäriryhmä hävisi kuin akat käräjäoikeudessa. Se meni aivan oikein!

[Misri]

Kiinnityksen nimellä ei ole väliä. Kiinnitetty niin sänkyyn, että ei voinut itse poistua sängystä, ei yöllä eikä päivällä. Tämä tilanne oli aikana 8. - 14. kesäkuuta. Tämä on totuus. Tämä tieto on muistaakseni UUSI SUOMI sanomalehdestä 15.6.1960. Olen lukenut jostakin Hirvensalon lausunnon, että hän oli huomannut potilaan korvessa arven, jota hän arveli leikkausarveksi. Myös Palo kirjassaan on kertonut tästä korvaan suoritetusta leikkauksesta, joka siis tehtiin korvaklinakalla sairaalajakson jälkeen. On kumma, miksi joku yrittää kiistää tämän tosiasian. Potilas itse ei välttämättä tiedä mitä toimenpiteitä siellä korvassa on tehty hoitojakson aikana. Kun korvassa on luu murtunut, on luonnollista, että sieltä on hyvinkin voitu poistaa luunsiru pienellä leikkauksella. En usko, että lääkäri Palo kirjassaan valehtelee tässä asiassa. Eikö Misri usko Palon kirjan tekstiä tässä asiassa? Miksi kummassa pitää vähätellä vammoja, joiden vakavuus ilmenee esim. Öhmanin laatimasta vammaluettelosta, sairaalahoidon pituudesta ja sairasloman pituudesta. Ne ovat faktatietoja, ei niitä voi ohittaa ja olla ottamatta huomioon. Onko Misri huomannut, että Hirvensalon johtama lääkäriryhmä jäi tappiolle käräjäoikeudessa, lukumäärä ei korvaa laatua, eikä totuutta voi muuttaa, vaikka moni liittyy yhteen niin tehdäkseen. Kyllä sille haalitulle 2000-luvun lääkäriryhmälle kävi nolosti käräjäoikeudessa, tosin ei se alun perinkään ollut yksimielinen, vaan oli monta eri mielipidettä, kullakin omansa. Yksi ainut lääkäritodistaja vastapuolella nujersi nuo kokoon haalitut teorialääkärit maan rakoon - tai lauloi suohon. Se oli helppoa, koska tuon yhden puolella oli totuus. Ja tuo syyttäjän tueksi haalittu lääkäriryhmä hävisi kuin akat käräjäoikeudessa. Se meni aivan oikein!

Tottahan toki sillä on väliä, että asiat tulee täällä kuvattua rehellisesti, ilman ylimääräisiä hämärryttämistarkoituksia. Yö-vyö liittyyi sairaalan potilasturvallisuuteen, jonka potilas kyllä sai tarvittaessa myös itse irroitettua. Ja yhä edelleen, aikanaan ledissä annettiin täysin väärä kuva NGn vammojen vakavuudesta. Jopa hengenvaarallisiksi niitä aikoinaan lehdissä kuvattiin. Kiitos tämän uuden tutkinnan, vammatutkimuksen ansiosta tiedämme tarkkaan NGllä olleet vammat. Kansanomaisesti voisi sanoa, että NGn vammat oli kuin nyrkkitappelussa tulleet. Ja sitähän ne olikin, oppikirjamaisen tyypilliset ns. nakkikioskivammat.

Tyyppiesimerkki siitä kuinka muistikuvat värittyvät muistellessa. NGn korvaa ei ole leikattu. Eikä Hirvensalo ole myöskään sellaista sanonut, vaikka hänellä oli myös korvaklinikan tiedot käytössään. Myöskin NG itse on sanonut kuulustelussaan, että äitinsä oli laittanut sellaisen huhun liikkeelle, että korvasta oli leikattu luunpalanen. Palo ei näköjään paljon perustanut viimeisen kirjansa lähdeaineiston tasoon ja tarkkuuteen. Ja NGhän itse on ollut se kirjan lähdeaineiston antaja. Hänhän piti itsepintisesti kiinni näistä vääristä vamma kertomuksistaan, kymmenistä puukonpistota ja puoli päätä tohjona ja ymvs.. En tiedä mitä traumaa Palo hoiti kun vielä vakavasti sairaana tämän viimeisen kirjansa kirjoitti. Ehkä hän oli viimein tajunnut jotain sellaista, mitä hänen mielensä ja oikeassaolemisen tarpeensa ei kuitenkaan kyennyt hyväksymään.

En oikein ymmärrä sinua Xerxes, miksi tuot tälläisiä lillukanvarsia toistamiseen keskusteluun. Nämä korvan ongelmat ovat hyvvin tyypillisiä näissä leukaluun kaksoismurtumissa.Leukakulman murtumissa yleensä on toinen murtuma leukaluun yläosassa, eli kondyylin alueella. Leukaan osuneen iskun seurauksena kondyylin nivelpään nor. liikerata häiriintyy ja nivelpää pökkää korvan taakse. Näin oli myös NGn kohdalla. Eli hirvensalon sanoin, nivelpään murtuma löi sen korvakäytävän tukkoon. Korvakäytävän seinämä on hyvin ohut, siihen ei tarvita isoa pökkäystä, kun sen seinämään tulee ruhjehaava. Luonnollisesti siitä ruhjehaavasta tulee jonkun aikaa verta, haavan alue myös turpoaa eli se turvotus tukkii sen korvakäytävän. Ei ole vaarallista, eikä vaadi leikkausta, oireen mukainen konservatiivinen hoito. Huuhteluita, ja lääkesalvatamponien vuorottelu hoitoja.

Ja näistä lillukanvarsista asiaan. NGn oireille ei löytynyt vastaavia vammoja, niitä ei löytynyt aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa. Eikä myöskään nämä uudet kuvantamistutkimukset sellaista osoittaneet. Ja lopuksi erään arvostetun leukakirurgin kuolematon lause, "tappelu voi jatkua vaikka leukaluu olisi poikki."

[Xerxes]

Kyllä, mutta ei jos taju on mennyt!

MISRI: "Ja näistä lillukanvarsista asiaan. NGn oireille ei löytynyt vastaavia vammoja, niitä ei löytynyt aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa. Eikä myöskään nämä uudet kuvantamistutkimukset sellaista osoittaneet. Ja lopuksi erään arvostetun leukakirurgin kuolematon lause, "tappelu voi jatkua vaikka leukaluu olisi poikki."

Tässä on kaksi kovaa vastakkain. Suomen parhaisiin aivovammojen asiantuntijoihin kuuluva aivovammaspesialisti Tenovuo ja nimimerkki "Misri". Kumpaahan uskoisi? Tenovuon arvioita:

http://www.salixa.info/TenovuoArvioi.jpg


Kysymys: Kumpi on Misrin mielestä parempi asiantuntija näissä asioissa?
A) Misri VAI B) Tenovuo?

Kumman mielipide on painavampi?

[awa]

Tässä on kaksi kovaa vastakkain. Suomen parhaisiin aivovammojen asiantuntijoihin kuuluva aivovammaspesialisti Tenovuo ja nimimerkki "Misri". Kumpaahan uskoisi? Tenovuon arvioita:

http://www.salixa.info/TenovuoArvioi.jpg


Kysymys: Kumpi on Misrin mielestä parempi asiantuntija näissä asioissa?
A) Misri VAI B) Tenovuo?

Kumman mielipide on painavampi?

A) - Misri on asiantuntevampi - tuon Tenovuon lausunnon perusteella. Tenovuohan ei sano siina oikeastaan yhtään mitään. Puhuu epämääräisesti aivovammasta ja vielä asiantuntemattomasti liittää vammaenergian lausuntoonsa. Vammaenergia päin vastoin todistaa aivovammaa vastaan. Valitettavasti.

Tenovuon lausunto on liirum laarumia, siitä on asiantuntemus kaukana.

[awa]

Lisätään perusteluihin vielä sekin, että jos oikeassa potilastyössä antaisi tuon kaltaisia tulkintoja esimerkiksi aivosähköfilmistä, olisi se potilasturvallisuuden kannalta jo mietinnän paikka. Ehkä Valviran olisi syytä paneutua tekemisiin.

No - sinänsä niin se taitaa ollakin, että tämä Tenovuo ei ole juurikaan potilastyötä vammapotilaiden ensihoidossa tehnyt. Lausunto menee tietämättömyyden ja kokemattomuuden piikkiin. Näin se taitaa olla. Valitettavasti.

[Xerxes]

Tässä on kaksi kovaa vastakkain. Suomen parhaisiin aivovammojen asiantuntijoihin kuuluva aivovammaspesialisti Tenovuo ja nimimerkki "Misri". Kumpaahan uskoisi? Tenovuon arvioita:

http://www.salixa.info/TenovuoArvioi.jpg


Kysymys: Kumpi on Misrin mielestä parempi asiantuntija näissä asioissa?
A) Misri VAI B) Tenovuo?

Kumman mielipide on painavampi?

A) - Misri on asiantuntevampi - tuon Tenovuon lausunnon perusteella. Tenovuohan ei sano siina oikeastaan yhtään mitään. Puhuu epämääräisesti aivovammasta ja vielä asiantuntemattomasti liittää vammaenergian lausuntoonsa. Vammaenergia päin vastoin todistaa aivovammaa vastaan. Valitettavasti.

Tenovuon lausunto on liirum laarumia, siitä on asiantuntemus kaukana.

Olli Tenovuo on ehkä tunnetuin ja pätevin aivovammaspesialisti Suomessa tällä hetkellä. Ainakin kuuluu sinne terävimpään kärkeen. Hän on perehtynyt nimenomaan aivovammoihin jo kauan aikaa sekä käytännön työssä, että tutkimuksen puolella. Hän on kansainvälisesti tunnettu spesialisti tällä alalla. Ehdoton ekspertti tällä alalla. Katso vaikka seuraavat linkit!

http://www.turkucrc.fi/files/295/Tenovuo_Olli.pdf

http://www.bcbmedical.com/turun_aivovammakeskus

Ei ole liirum laarumia. Voi olla sitä mieltä, että liirum laarumia ovat awa:n Misrin ja Hessun kirjoitukset enimmäkseen!