Mulla on jo orastava kokoelma näitä Jättilukupaketteja Viikonlopun ratoksi
. Niin noloa!Poliisi rikollisena -sivustolla on eilisestä asti ollut uusi Iltalehden artikkeli, josta ei nettilehdessä ole näkyvissä mitään "täkyä" lukijoille. Eivät siis kovin pontevasti markkinoi nettisivuillaan sitä digitaalista lehtiversiotaan, jos tämä siellä on ylipäänsä julkaistu (ja sieltä kopsattu tuonne, eikä toimitussihteerin sivustolle lähettämä). Ei mainita muuten sitä Anneli Auerin 17-vuotiaan tyttären antamaa haastatteluakaan, joka on paperilehdessä. Haastattelu on mitä mainioin, mutta hyvä et on jätetty lööpit tekemättä alaikäisen kovasta kohtalosta.
Markkinointimenetelmät ovat muuttuneet ilmeisesti, lävähtääkö nuo kaksi juttua ikäänkuin ylläripylläreinä siellä maksaneille lukijoilla
.Iltalehden Risto Kunnas on siis saanut haastatteluja "ytimestä" eli Aarnion lähipiiriltä ja työyhteisöstä.
ps. näyttää tuosta puuttuvan ne kainalotekstit, joissa kerättynä kommentteja tyypin tuntevilta. naputtelen niitäkin talteen.Jari Aarnio, kuka hän oikeasti on?
Iltalehti 27.9.2014
Korruptoitunut, mätä poliisipomo, joka häikäilemättömästi asemaansa hyväksikäyttäen kääri miljoonatulot satojen kilojen huumekaupoista? Vai dekkari, jolla oli ehkä maan paras kontaktiverkosto alamaailmaan? Liiankin tehokas nyrkki järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan?
Rikosylikomisario Jari Aarnio on jo edellisenä päivänä havainnut perässään olevat miehet. Hän ymmärtää, että nyt eivät varjostajat ole minkään rikollisjengin jäseniä. Hän tietää, että pian tapahtuu jotain.
Kun Helsingin Sanomat oli viime syyskuussa julkaissut prostituoidun haastattelun, jossa tämä väitti Aarnion auttaneen häntä seksibisneksen pyörittämisessä, Aarnio aavisti, että uusi kujanjuoksu oli alkamassa.
– Aika iso vastus tällä kierroksella. Katotaan kuin äijän käy. Täysin samat tahot takana. Pitkä show tulossa otaksun, Aarnio vastasi perheystävän kannustavaan tekstiviestiin.
Aarnio viittasi runsaat kaksi vuotta aiemmin päättyneeseen ”Suomen itsenäisyyden ajan vakavimpana” pidettyyn poliisirikostutkintaan ja oikeusprosessiin, jonka lopputuloksena Aarnio kollegoineen sai puhtaat paperit. Ketään yli kymmenestä syytetystä poliisista ei tuomittu minkäänlaiseen rangaistukseen.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Aarnio ymmärtää, että tällä kertaa ”vastapuoli” on valmistautunut paremmin. Hän aavistaa, että prostituoidun ulostulo on keppihevonen, jonka avulla ”samat tahot” eli Keskusrikospoliisi saa käyttöönsä pakkokeinot, joilla päästään muun muassa hänen pankkitileilleen.
Tähän saakka Aarniosta on voitu kerätä vain tiedustelutietoa.
Varjot perässä
On maanantai-ilta 11. marraskuuta. Aarnio ei puhu vaimolleen seuraajista, jotka ovat olleet koko päivän hänen kannassaan. Tosin myös vaimo on kiinnittänyt huomiota kotirapun kulmilla oleskelevaan outoon mieheen.
Keskusrikospoliisin varjostajat pitävät läpi yön vahtia Radiokadulla niin, ettei kukaan pääse ulos tai mene sisään heidän huomaamattaan.
Aamulla sitten repeää. Aarnio on tavalliseen tapaan lähdössä kotoa parinsadan metrin päässä sijaitsevalle työpaikalleen Pasilan poliisitalolle, kun virkamerkkinsä esittävät poliisit ottavat hänet kiinni ja saattavat autoon.
Paikalla on toistakymmentä vahvasti aseistettua poliisia. Aarnio viedään pois ja poliisit menevät sisään. He näyttävät virkamerkkinsä ja ilmoittavat ryhtyvänsä kotietsintään.
Muita ei ole paikalla, vain järkyttynyt puoliso on kotona.
Asunto myllätään perusteellisesti, joka laatikko, kaappi – kaikki mahdolliset paikat tutkitaan. Poliisit pakkaavat laatikoihin varmuuden vuoksi kaiken, jonka voidaan vähänkin kuvitella liittyvän Aarnion epäiltyihin rikoksiin. Tässä vaiheessa ne ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttö ja törkeä lahjuksen ottaminen.
Puoliso on sokissa. Hänellä on vaikea hahmottaa, mitä on tapahtumassa. Hän ei kykene katsomaan vierestä, kun perheen yksityisyyttä revitään auki. Nainen vetäytyy toiseen huoneeseen.
Nuori idealisti
Tämä on kuitenkin vasta alkua. Kohta vuoden eristettynä tutkintavankina ollutta Aarniota epäillään nyt lähes kolmestakymmenestä eri rikoksesta. Vakavin niistä on törkeä huumerikos. Epäilyn mukaan Aarnio pyöritti ns. tynnyriliigaa, joka toi Hollannista hasista yli puolentoista miljoonan euron arvosta.
Miten tähän tilanteeseen päätyi Vuoden poliisiksikin valittu mies, joka jo nuorukaisena koki huumepoliisin työn suureksi kutsumuksekseen?
1970-luvulla pahamaineisen Maunulan huumelähiön kasvattama futishullu teinipoika ajatteli, että hän voisi ehkä tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.
– Eräänä kesänä puolet joukkueesta oli liimatukkia; seuraavana kesänä heitä ei enää näkynyt joukkueessa… Ajatukseni huumepoliisin urasta kypsyi, 30-vuotias Aarnio muisteli nuoruuttaan Iltalehdessä joulukuussa 1987.
– Vastapelureinamme ovat ammattirikollisten organisaatiot, jotka käyttävät häikäilemättömiä keinoja ansaitakseen suuria rahoja.
Valmistuttuaan Tampereelta poliisin kokelaskurssilta Aarnio pääsi vuonna 1979 töihin Helsingin järjestyspoliisiin, mistä edelleen passintarkastukseen, rikospoliisin varkaustoimistoon – ja vihdoin keväällä 1981 huumetoimistoon, mihin hän oli alusta alkaen tähdännyt.
Koston kohde
Motivoitunut, sosiaalisesti lahjakas ja nopeasti niin alamaailmaan kuin kollegoihinsa kontakteja rakentanut nuori Aarnio nousi pian toimiston päällikön, legendaarisen Torsti Koskisen luottomieheksi.
Luottamus oli jo tuolloin vankkumaton, kertoo Koskisen tuntenut liikemies.
– Olin huomannut, että toimistomme lähellä käytiin laajaa huumeiden tuontia ja välitystä. Kysyin Torstilta, olisiko hänellä laittaa tilanteeseen joku oikeasti luotettava poliisi. Torsti totesi, että on hänellä yksi. Yksi, johon hän sanoi luottavansa 110-prosenttisesti. Se oli Jari Aarnio, mies muistelee.
Alamaailma ei katsonut hyvällä kovaa tulosta tekevän, huumekomisarioksi ylenneen Aarnion toimia. Eikä sitä, että tämä vielä palkittiin tehokkuudestaan poliisin ansioristillä vuonna 1995.
Jo seuraavana vuonna Aarnio joutui kostoiskun kohteeksi, kun perheen talon terassille heitettiin pommi. Aarnio havahtui kolahdukseen, meni ulos ja ehti viime hetkellä katkaista palavan sytytyslangan. Iskun taustalta paljastui yksi maan vaarallisimpina pidetyistä rikollisista.
Pelote ei kuitenkaan lannistanut Aarniota – päinvastoin. Vuonna 1999 Paavo Selinin siirryttyä huumeyksiköstä Supoon johtamaan turvallisuusyksikköä Aarnio sai rikosylikomisarion natsat ja hänet nimitettiin johtamaan yksikköä, jolle hän oli tehnyt töitä jo reilut kymmenen vuotta.
Usein kateissa
Jari Aarnion menetelmät ja toimintatavat herättivät paitsi vihaa rikollispiireissä myös närää kollegoiden parissa. Omassa talossakin ihmeteltiin omintakeista päällikköä, joka ei sopeutunut perinteiseen poliisimuottiin sen enempää olemukseltaan kuin edesottamuksiltaan.
Mies häipyi usein kesken päivän omille teilleen ilmoittamatta kenellekään menoistaan. Aarnio starttasi poliisitalolta milloin omalla, milloin virka-autolla.
– Tuntui, että hänellä oli ihan omat säännöt ja vapaudet, joita muilla päälliköillä ei ollut, omaisuusrikospuolella työskentelevä päällystötason poliisi sanoo.
Puhelimella Aarniota oli hankala tavoittaa. Kännykkä oli kyllä päällä, mutta siihen oli vaikea saada vastausta. Edes alaiset eivät tahtoneet saada kiinni esimiestään.
– Jos Jari välttämättä piti saada kiinni, oli yksi dekkari, joille hän aina vastasi, Aarnion kanssa vuosia työskennellyt poliisi sanoo.
Takaisin hommiin
Kun Aarnio syksyllä 2010 sai Elisalta omien sanojensa mukaan ”tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä”, hän oli valmis uusiin kuvioihin. Taustalla oli puoli vuotta aiemmin päättynyt, vuosia kestänyt koko huumetoimistoa rassannut rikostutkinta ja oikeusprosessi.
Aarnio koki, että nyt oli aika vaihtaa maisemaa. Hän sai vuoden virkavapauden ja siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi yhtiön Business Security Consulting -liiketoimintayksikköön. Aarnio – samoin kuin Elisan johtokin uskoi, että yhtiö voisi hyödyntää rikosylikomisarion laajaa kokemusta turvallisuusasioissa.
Virkavapaus ei kuitenkaan ehtinyt edes puoliväliin, kun Aarnio palasi virkapaikalleen huhtikuussa 2011. Hän halusi takaisin ”oikeisiin hommiin”, actioniin.
– Hän irtisanoutui tehtävästä omasta pyynnöstään siirtyäkseen takaisin poliisin palvelukseen. Työsuhteen päättyminen oli aidosti hänen oma ratkaisunsa. Hän ei kokenut kyseistä tehtävää omakseen, Elisan johdosta kerrotaan.
Rahaa vai ei?
Jari Aarnion tehdessä comebackin poliisiin oli tynnyrivyyhti juuri alkamassa. KRP:n tutkinnassa on paljastunut, että vain pari viikkoa Aarnion paluun jälkeen tuotiin Hollannista Suomeen tynnyrivyyhdin ensimmäinen lasti, jossa lasketaan olleen noin 140 kiloa hasista.
Viidessä tynnyrilähetyksessä epäillään tuodun yhteensä ainakin 600 kiloa hasista.
Virkarikosepäilyistä alkanut rikostutkinta on paisunut nyt jättimäiseksi vyyhdiksi, jossa Aarnion epäillään organisoineen koko tynnyrisalakuljetuksen ja tehneen rikoksella miljoonaluokan tulot.
Tuo näkemys on tutkintaa johtavien syyttäjien sekä tutkintaa suorittavan KRP:n. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.
– Vaikea kuvitella, että hänellä olisi ollut tuollaiset ”sivutulot”. Porvoon omakotitontille piti nousta vielä erillinen saunarakennus, mutta Jari joutui luopumaan siitä rahanpuutteen vuoksi, yksi Aarnion kaveripiiriin kuuluva viranomainen sanoo.
Ainakaan autoilla ja suurilla seteleillä Aarnio ei rehvastellut. Vaikka perheen menopeleinä nähtiin mersuja ja bemareita, ne olivat käytettyjä, usein Saksasta tuotuja.
Meneillään olevan rikosvyyhdin tutkinnanjohto kuitenkin laskee, että Aarniolla olisi ollut kymmenen vuoden aikana puolen miljoonan euron käteisvarat. Rahojen alkuperää epäillään rikolliseksi. Epäilyjen mukaan Aarnio olisi käyttänyt käteisvaroja muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeiden ostamiseen.
Töissä 24/7
Rikosepäilyjen mukaan Aarnio on laskelmoiva, kovan luokan rikollinen, joka häikäilemättömästi käytti hyväkseen alamaailmaa, alaisiaan ja jopa poliisijohtoa saavuttaakseen päämääränsä.
Useiden kollegoiden mielestä Aarnio on erittäin ammattilainen poliisi, joka osaa käyttää hyväkseen poikkeuksellisen korkeatasoista ja laajaa kontaktiverkostoaan alamaailmaan tavoitteenaan paljastaa niin paljon huumerikollisuutta kuin mahdollista.
Läheisten mukaan hän on työlleen ja perheelleen omistautuva, luotettava ja lojaali ystävä.
– Työ on hänelle elämäntapa, johon perhe oli sopeutunut. Kesken rapujuhlienkin Jari saattoi poistua pöydästä ja palata hetken kuluttua. ”Nyt on tilanne päällä”, Jari totesi laittaen kännyn takaisin taskuunsa, perheen läheinen ystävä muistelee.
Aarniota kuvaillaan myös loistavaksi seuramieheksi, jalkapalloa ja musiikkia rakastavaksi ikiliikkujaksi.
– Hän on loistava laulaja. Karaokessa suosikkeja ovat erityisesti Mamban biisit, perheystävä paljastaa.
”Toivon totuutta”
Rikosylikomisario Jari Aarnioon kohdistuvat rankat rikosepäilyt ovat vielä epäilyjä. Edes syytteitä ei vielä ole nostettu. Ja syyttömänähän epäiltyä tulisi pitää siihen saakka, kunnes oikeus mahdollisesti toisin tuomitsee.
– Utopistinen toiveeni on, että totuus tulee lopulta ilmi. Juridinen totuus varmasti selviää. Mutta aineellinen totuus – se, mitä todellisuudessa on tapahtunut, sen toivon paljastuvan, sanoo ”vastapuolella” eli Keskusrikospoliisissa tilannetta seuraava poliisipomo.
Iltalehti Risto Kunnas 27.9.2014
