Ei sattuma välttämättä, mutta aika looginen selitys kuitenkin. Tämänkaltaiset luvut jäävät herkemmin mieleen, kun ne koetaan jollain tasolla "erikoisiksi". Jos heräät ja vilkaiset kelloa, niin klo 11.11 tuntuu toki kummallisemmalta ja on mieleenpainuvampi, kun vaikka 11.28. Päivittäin näkee satoja numeroita, mutta ei ne jää muistiin, ellei ne ole jollain tapaa erikoisempia taikka jostain muusta syystä tärkeitä. Ja esim. koneella ollessa tuo kello on jatkuvasti näkökentässä, vaikkei sitä juuri noteeraa millään tapaa. Sitten kuitenkin, kun se kello näyttää jotain "erikoisempaa" aikaa, niin sen sitten huomaa ja toteaa, että "jopas sattui, 00:00".Lucyfer kirjoitti:Tähän on pakko vastata.
Mahdollisimman lyhyesti: Keväällä 2004 aloin näkemään lukua 222 ja muita symmetrisiä lukuja jatkuvasti. Heitin sitten mielessäni haasteen, että antaahan tulla lisää tätä numeroa jos kyse on muusta kuin mielikuvituksesta tai sattumasta. Menin kauppaan: omenat maksoivat 2.22euroa. Tulin kaupasta: exäni pysäköi auton taakse, jonka rekisterinro oli jotain-222.
En voinut puhua asiasta exälleni lainkaan, joten eropäätös tuli viimeistään nyt. Tiesin, että saman vuoden syksyllä tapaan "sen oikean", sieluntoverini, joten erolle tuli kiire. Muutin ja kaikki onnistui tuosta vain (asunto, työpaikka jne.). Kesällä alkoi sitten tapahtua; numerosarjoja oli joka puolella, jatkuvasti. Eniten oli numeroa 222 ja 1111, mm. pysäytin kaksi kertaa CD:n kohtaan 2min22s lähtiessäni pois huoneesta -katsomatta lainkaan siihen näyttöön sitä ennen; huomasin tämän vasta, kun tulin takaisin ja laitoin mankan taas päälle. Otin rautatieasemalta ensimmäisen junan, joka leffan jälkeen lähti, ja se sattuikin menemään klo 19.19 laiturilta 19. Sain työpaikan sähköpostiini virusvaroituksen, joka oli lähetetty klo 11.11.11. Näitä sattui koko ajan.
Tuli syksy, tapasin sen sieluntoverini -asiaan liittyy pari muutakin ihmeellisyyttä, sillä tapasimme netissä kun hän oli vasta eroamassa vaimostaan eikä ollut edes etsimässä ketään, sattuipahan vain vilkaisemaan sinkut.netin ilmoituksia . Hän tiesi heti ilmoitukseni luettuaan, että meidän kuuluu olla yhdessä; minä tiesin heti hänen vastauksensa luettuani, että tässä se nyt on, huolimatta siitä mikä hänen elämäntilanteensa oli (lisäksi hänellä oli 3 lasta, enkä ole koskaan tottunut olemaan lasten kanssa). Tapasimme keskustassa, mutta ilta meni baareissa musiikin yli huutaessa ja lisäksi olimme kumpikin juoneet -päätimme tehdä treffit seuraavalle illalle Bembölen kahvituvalle. Halasimme, ja näin hänen selkänsä takaa viereisen bensa-aseman bensanhinnan. Se oli 1.111 euroa...
Kukaan, kuka tämän on itse kokenut, ei voi väittää että kyseessä on pelkkä sattuma vain. En väitä minäkään.
Sitten omia enempi tai vähempi outoja kokemuksia.
Viime kesänä kaverin kanssa pelailtiin korttia läheisen alakoulun lastauslaiturilla ja ajateltiin laittaa puhelimesta musiikkia. Ghost - Year zero kipale lähti sitten soimaan ja samaan aikaan kun kipaleessa laulettiin "satanas", kuului kova pamaus. Mietittiin, että keskisuurelta ilotulitteelta kuulosti. Ei tosin havaittu lähistöllä ketään ja jatkettiin kortinpeluuta ja mietittiin, että mahtaako Saatana liittyä seuraan. Ei näkyny.
Joskus ehkä viisivuotiaana meillä oli talossa jonkinlainen katosta roikkuva kukkaruukku. No siinä katselin päivän säätä, kun meteorologi lupasi meillepäin ukkosta. Siinä samassa sitten pamahti ja ruukku putosi lattialle. Aikamoinen sattuma.
Tuorein juttu on sitten hieman erilainen. Päädyin kauppaan ja huomasin, että meikällähän ei ole mukana kun 1,40e käteistä. Otin makkarapaketin matkaan, kun se maksoi juuri sen 1,40 hintalapun mukaan. Kuitenkin alusta asti oli tunne, että ei tää näin kivuttomasti mene, joku mättää. Ehdotin ystävälle, että haluaisiko tämä maksaa makkarani siltä varalta ettei se maksaisikaan 1,40 ja säästyisin nololta tilanteelta.
Kuulemma hätäilin turhia. No kassalla selvisi, että makkarat maksoi 1,45e. Himan oli noloa mennä kaverilta pummimaan se viisi senttiä. Samana päivänä tapahtui toinenkin vastaavanlainen tapaus, en vaan muista tähän hätään, että millainen tarkalleen. Sen muistan, että sen toisen tapauksen jälkeen kaverini oli monttu auki, että mikä ennustaja meikä oikein on.