Piia Ristikankare, katosi kotoaan - Piikkiö 1988 (ketju 2)

[wine_1]

Tuli mieleen, että Piialla oli käsi kipsissä, kun hän meni ammattikouluun. Mitä Piialle oli sattunut?

Tässä ketjussa kun lukee nimimerkin palkkasoturin viestit, niin se laittaa miettimään. Kuitenkin podcastissä mainitaan, että Heikki oli sellainen rauhallinen ja Gunilla sitten antoi lapsille kyytiä.

Tämä tapaus on kieltämättä hyvin outo ja kurja juttu.

[Vanhakansa]

Vielä yksi asia, josta olen ollut lähinnä henkilökohtaisista epäilyistä johtuen hiljaa...

Kuten podcast-haastattelussakin todetaan, pengoin tätä juttua myös Kansallisarkistossa noin vuosi sitten. Tai no, yritin penkoa. Siviilillä ei rikosasioiden ”uusiin” arkistoihin (alle 60 v juttuihin) nimittäin ole oikeastaan mitään asiaa. Ainoa asiakirja, jota lopulta pääsin tutkimaan, oli Piikkiön tuomiokunnan rikosasian diaarit vuodelta 1988, kaikkiaan 611 kappaletta, eli luettelo tuomioistuimessa käsitellyistä rikosasioista. Ihan helposti ei onnistunut sekään.

Etukäteistietojen mukaan noista diaareista piti käydä ilmi jutun käsittelypäivämäärä, syytetyn nimi, syyte sekä lyhyt yhteenveto syytteestä. Eli listattuna vuonna 1988 käräjillä käsitellyt rikosasiat Piikkiön tuomiokunnassa, joka oli hyvin laaja alue kattaen oikeastaan koko Turkua ympäröivän alueen aina Naantalista Paimioon, Paraisille ja Kaarinaan.

Olin melko lailla varma, että diaareista kävisi melko varmasti ilmi, keitä olivat Pontelan tappeluillasta syytetyt paimiolaiset nuorukaiset. Tätä kautta toivoin päässeeni käsiksi varsinaisiin tuomioihin, joihin tarvittiin tuomitun nimi. Jossain vaiheessa tämä tuntui ainoalta tavalta edetä tutkimuksissa. Valitettavasti näin ei käynyt, sillä loppuvuodesta käräjillä ei käsitelty yhtään sellaista tapausta, joka voisi olla mitenkään liittynyt Pontelan illan pahoinpitelyihin. Varmistin melko moneen kertaan Kansallisarkiston henkilökunnan kanssa, että kun kerran syytetyt olivat paimiolaisia ja tapahtumapaikkana Piikkiö, niin Piikkiön tuomiokunta oli ainoa paikka, jossa tapaus on aikanaan voitu käsitellä. Olin kuitenkin yhteydessä myös Turun Kihlakunnanoikeuden arkistoon ja siellä oli hyvin avulias arkistonhoitaja, joka erikseen vielä tarkisti, ettei heilläkään ollut käsitelty 1988 pahoinpitelytapausta, jossa Jouni tai Keijo Utter olisivat olleet uhreina.

Heinonen leuhki podcastissa, että he ovat löytäneet pahoinpitelijät rikosilmoituksen kautta. No siviilinä minulle ei ole noihin poliisin tietoihin pääsyä ja hyvä että löysivät, mutta mutta…. Tarkistin ainakin kolmeen tai neljään kertaan läpi noi diaarit ja varmistin, että käräjäoikeuden tapausten joukossa ei ollut yhtään tapausta, joka mitenkään sopisi Pontelan illan tapahtumiin. Tappeluthan tapahtuivat 7.10.1988 ja tappelutuomioista oli Kunnallislehdessä juttua jo marraskuun alkupuolella, tarkkaa aikaa minulla ei ole tähän väliin antaa. Poliisilta syyttäjälle ja edelleen käräjille pahoinpitelykäsittelyt etenivät tuohonkin aikaan parhaimmillaan vasta kuukausien päästä tapahtumasta, koska normaalisti pitää suorittaa esitutkinta, eli epäiltyjen kuulusteluja, kuulla uhreja sekä todistajia ja muutenkin valmistella esitutkinta-aineisto oikeuteen kelpaavaksi ja syyttäjänkin pitää löytää aikaa kalenterista tutustua aineistoon ennen käräjille menoa (syyttämispäätöksen tekoa). Nyt siis homma eteni tuomioihin noin kuukaudessa. Häiritsevän paljon normaalia nopeampi käsittely siis. Poliisilla oli kuitenkin samaan aikaan tutkittavana myös yhden teinitytön katoaminen ja resurssit olivat muutenkin kaikkea muuta kuin rajattomat.

Olen aika lailla vakuuttunut, että 7.10.1988 tapahtuneet pahoinpitelyt Pontelassa käsiteltiin poikkeuksellisella kiireellä, luultavasti jotta asiat saatiin mahdollisimman nopeasti pakettiin ja tutkinta lopetettua. En voi välttyä ajatukselta, että esitutkinta ja mahdollisesti syyttämispäätöskin on tehty nopeasti (ja tarkoituksella?) hutiloiden, ennen kuin uutta todistusaineistoa ilmenee. Esimerkiksi vasaran käyttö Jouni Utterin päähän ei ole ilmeisesti ollut oikeudessa käsittelyssä lainkaan, koska yksikään pahoinpitelytuomio ei ole ollut törkeä.

Olennaisempaa kuitenkin on se, ettei yhdestäkään pahoinpitelyistä ole lainkaan merkintää tuomiokunnan pöytäkirjoissa, ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan. Päiväsakkoja kuitenkin jaettiin, joten käräjillä on oltu. On tietysti mahdollista, että tapaukset on käsitelty vasta 1989, mikä olisi normaalit käsittelyajat huomioiden luonnollisempaakin. Paitsi, että meillä on se Kunnallislehden juttu, joka todistaa oikeuskäsittelystä vuoden 1988 puolella.

Olen tähän asti epäillyt tehneeni jotakin radikaalisti väärin ja ollut enimmäkseen ajattelematta koko arkistossa käyntiä. Olen pitänyt mahdottomana sitä, että 1) Kunnallislehti kirjoittaa aivan keksityistä tuomioista 2) jutut eivät ole olleet oikeudessa ollenkaan ainakaan 1988 puolella. Kumpikaan ei kuulosta lainkaan mahdolliselta, koska kyseessä olisi niin kovan luokan salaliittohöttö.

Yksi mielenkiintoinen huomio vielä, johon en aiemmin ole kiinnittänyt tarpeeksi huomiota... Nimittäin, Piikkiön tuomiokunnan rikosoikeuden diaarit olivat niteessä, eli niitä oli sidottu yhteen sitä mukaa, kun tapauksia tuomiokunnan käsittelyyn tuli. Nide oli muuten erittäin siististi paketissa, mutta päälimmäiset (viimeiset, loppuvuonna käsitellyt jutut) eivät olleet niteessä ollenkaan vaan irtonaisina kasana niteen päällä. Joko arkistonhoitajalta on loppunut mielenkiinto sitoa juttuja niteeseen tai sitten nide on jossain vaiheessa avattu – esimerkiksi siksi, että sieltä on haluttu ottaa jonkun jutun paperit välistä pois. En tietenkään aikanaan kiinnittänyt tähän tarpeeksi huomiota enkä katsonut, puuttuiko pinosta mahdollisesti joku diaarinumero siitä kohtaa, kun nide päättyy ja irtolehdet alkoivat. Eli teoriassa on myös vaihtoehto 3) Pontelan juttuja käsittelevät diaarit on poistettu diaarikokoelmasta. Aika lailla salaliittoteorioiden eliittiä olisi sekin.

Yhteenvetoni on seuraava:

1) Pontela-illan pahoinpitelyt käsiteltiin sekä esitutkinnan että syyttämisen osalta aivan poikkeuksellisen nopeasti ja huonosti, esimerkiksi koska yksikään pahoinpitely ei ollut törkeä, vaikka vasaraa oli käytetty lyömäaseena Jouni Utterin päähän – tai sitten Kunnallislehden toimitus on keksinyt koko jutun tappelutuomioista, tai poliisi on antanut asiasta Kunnallislehdelle väärää tietoa. Kaikki vaihtoehdot kuulostavat ihan epätodellisilta.

2) Joko pahoinpitelyjä ei ole käsitelty Piikkiön tuomiokunnassa ollenkaan, tai sitten sitä koskevat diaarit ovat kadonneet arkistoista, tai sitten Kunnallislehti on keksinyt täysin päästään uutisen siitä, että pahoinpitelyt on käsitelty käräjillä 1988 puolella. On teoriassa myös mahdollista, että tapaukset on käsitelty muualla ja on teoriassa mahdollista, että minulla on niin vakava mielenterveyden häiriö, että kaikki havaintoni ja muistoni vuosi sitten tapahtuneesta arkistokäynnistä ovat täysin harhaisia ja puhtaan mielikuvituksen tuotetta.

[complex]

Kuten podcast-haastattelussakin todetaan..

Kuuntelin podcastin ja se oli todella mielenkiintoinen. Paljon tietoa ja hyviä pohdintoja. Toivotaan että juttu vielä ratkeaisi.

[LexVeritas]

^Nikki Vanhakansa tuossa kirjoitti mielestäni koko Ristikankare-keskusteluhistorian mielenkiintoisimman postauksen. Kiitos siitä hänelle.

Arvaan mutulla, että vaihtoehto

tai sitten Kunnallislehti on keksinyt täysin päästään uutisen siitä, että pahoinpitelyt on käsitelty käräjillä 1988 puolella.

Saattaisi olla todennäköisin. Tosin en ehdottaisi, että "on keksinyt täysin päästään", vaan kyseessä voi olla väärinkäsityksestä tai huolimattomuudesta johtunut valeuutinen.

[Routalempi]

Heikillä on taito puhua asian vierestä. Sen huomasi jo Kadonneet –jaksossa, jossa hän alkaa selittää lauantain lastenhoitojärjestelyistä, ja siitä, kuinka Kallen voisi ottaa mukaan työmaalle, kun käydään läpi perjantain tapahtumia. Haloo! Kuka kysyi lauantaista mitään?! Katoaminen tapahtui perjantaina, ja vain siihen ajankohtaan liittyvillä asioilla on merkitystä.

Taktiikkana se on kuitenkin toimiva. Moni turhautuu niin, että luovuttaa yrittämisensä ja leimaa toisen vanhaksi höppänäksi. On vaikea keksiä selityksiä lennosta, koska aina se homma jossain kohtaa kyykkää. Tunteiden näyttämistä voi harjoitella, repliikkejä voi harjoitella, mutta se että niistä saa uskottavan kokonaisuuden, on jo toinen juttu. Vain syyttömältä se onnistuu, koska logiikka ei muutu, eikä tarvitse pureskella jokaista sanomistaan etukäteen. Syytön puhuu sydämestään, ja sen kuulee. Vertailkaa nyt sitten vaikka Raisa Räisäsen äidin ensimmäiseen haastatteluun.

Ei ole väärin tulkita tällaista henkilöä kuin piru raamattua, koska oleelliset asiat saattavat tulla hyvin pieninä annoksina ulos. Todennäköisesti ne ovat ihmeellisiä sanamuotoja ja sanavalintoja, tai hidastettua puhetta ja asian ytimen kiertämistä. Niihin pitää osata tarttua. Syyllinen voi vahingossa lipsauttaa jotain raskauttavaa, kun alitajunta ei pysy perässä, missä mennään. On jopa erittäin todennäköistä, että niin käy – varsinkin jos kuulustelut kestävät pitkään ja poliisi kysyy useaan kertaan samoja asioita.

Jos isä lähtee etsintöjen sijaan viikonloppuna omalle työmaalleen, ja tyytyy siihen, että saa edistettyä asiaa vasta maanantaina, niin voiko väärää tulkintaa tehdä?

Alta kulmien katseleva ja katkonaisesti puhuva isä ei ole millään tavalla vakuuttava. Kadonneet –jaksossa hän myöntää, että huolestui katoamisesta vasta sunnuntai-iltana. Käytännössä se tarkoittaa, että ennen sitä ei ole tehty erittäin helposti toteutettavia tarkistussoittoja sukulaisille ja kavereille. Ne olisi pitänyt tehdä pari tuntia Piian lähdön jälkeen. Ei siinä kukaan nukkumaan laittaudu sillä mielellä, että oma lapsi on turvassa, vaikka ei ole mitään tietoa hänen olinpaikastaan.

Ei ole sellaista vanhempaa, joka ottaa kaksi päivää tyynesti alaikäisen lapsensa lähdettyä iltahämärällä yksin ulos. Sellaisessa tilanteessa normaalien rutiinien suorittamisesta ei tule mitään, kun ajatukset vellovat vain lapsen hyvinvoinnissa. Ja vaikka Piia olisi ollut aiemmin sukuloimassa ex tempore –luonteisesti, hän on varmasti ilmoittanut asiasta lähtiessään, tai soittanut nopeasti perään.

Itse pidin tästä syystä podcastin viimeistä osaa merkityksellisimpänä. On ihan paikallaan jankata asioita, ja saada aina sama ulkoa opeteltu litania asian vierestä. Se johtuu vain siitä, että Heikki ei ole koskaan halunnut keksiä vaihtoehtoista tapahtumankulkua, eli ei ole varautunut kertomaan asioista kuin pintapuolisesti. Suostui kuitenkin uusiin haastatteluihin, mikä ei hänen kannaltaan ollut ihan viisasta.

[ASAC]

Vielä yksi asia, josta olen ollut lähinnä henkilökohtaisista epäilyistä johtuen hiljaa...

Kuten podcast-haastattelussakin todetaan, pengoin tätä juttua myös Kansallisarkistossa noin vuosi sitten. Tai no, yritin penkoa. Siviilillä ei rikosasioiden ”uusiin” arkistoihin (alle 60 v juttuihin) nimittäin ole oikeastaan mitään asiaa. Ainoa asiakirja, jota lopulta pääsin tutkimaan, oli Piikkiön tuomiokunnan rikosasian diaarit vuodelta 1988, kaikkiaan 611 kappaletta, eli luettelo tuomioistuimessa käsitellyistä rikosasioista. Ihan helposti ei onnistunut sekään.

Etukäteistietojen mukaan noista diaareista piti käydä ilmi jutun käsittelypäivämäärä, syytetyn nimi, syyte sekä lyhyt yhteenveto syytteestä. Eli listattuna vuonna 1988 käräjillä käsitellyt rikosasiat Piikkiön tuomiokunnassa, joka oli hyvin laaja alue kattaen oikeastaan koko Turkua ympäröivän alueen aina Naantalista Paimioon, Paraisille ja Kaarinaan.

Olin melko lailla varma, että diaareista kävisi melko varmasti ilmi, keitä olivat Pontelan tappeluillasta syytetyt paimiolaiset nuorukaiset. Tätä kautta toivoin päässeeni käsiksi varsinaisiin tuomioihin, joihin tarvittiin tuomitun nimi. Jossain vaiheessa tämä tuntui ainoalta tavalta edetä tutkimuksissa. Valitettavasti näin ei käynyt, sillä loppuvuodesta käräjillä ei käsitelty yhtään sellaista tapausta, joka voisi olla mitenkään liittynyt Pontelan illan pahoinpitelyihin. Varmistin melko moneen kertaan Kansallisarkiston henkilökunnan kanssa, että kun kerran syytetyt olivat paimiolaisia ja tapahtumapaikkana Piikkiö, niin Piikkiön tuomiokunta oli ainoa paikka, jossa tapaus on aikanaan voitu käsitellä. Olin kuitenkin yhteydessä myös Turun Kihlakunnanoikeuden arkistoon ja siellä oli hyvin avulias arkistonhoitaja, joka erikseen vielä tarkisti, ettei heilläkään ollut käsitelty 1988 pahoinpitelytapausta, jossa Jouni tai Keijo Utter olisivat olleet uhreina.

Heinonen leuhki podcastissa, että he ovat löytäneet pahoinpitelijät rikosilmoituksen kautta. No siviilinä minulle ei ole noihin poliisin tietoihin pääsyä ja hyvä että löysivät, mutta mutta…. Tarkistin ainakin kolmeen tai neljään kertaan läpi noi diaarit ja varmistin, että käräjäoikeuden tapausten joukossa ei ollut yhtään tapausta, joka mitenkään sopisi Pontelan illan tapahtumiin. Tappeluthan tapahtuivat 7.10.1988 ja tappelutuomioista oli Kunnallislehdessä juttua jo marraskuun alkupuolella, tarkkaa aikaa minulla ei ole tähän väliin antaa. Poliisilta syyttäjälle ja edelleen käräjille pahoinpitelykäsittelyt etenivät tuohonkin aikaan parhaimmillaan vasta kuukausien päästä tapahtumasta, koska normaalisti pitää suorittaa esitutkinta, eli epäiltyjen kuulusteluja, kuulla uhreja sekä todistajia ja muutenkin valmistella esitutkinta-aineisto oikeuteen kelpaavaksi ja syyttäjänkin pitää löytää aikaa kalenterista tutustua aineistoon ennen käräjille menoa (syyttämispäätöksen tekoa). Nyt siis homma eteni tuomioihin noin kuukaudessa. Häiritsevän paljon normaalia nopeampi käsittely siis. Poliisilla oli kuitenkin samaan aikaan tutkittavana myös yhden teinitytön katoaminen ja resurssit olivat muutenkin kaikkea muuta kuin rajattomat.

Olen aika lailla vakuuttunut, että 7.10.1988 tapahtuneet pahoinpitelyt Pontelassa käsiteltiin poikkeuksellisella kiireellä, luultavasti jotta asiat saatiin mahdollisimman nopeasti pakettiin ja tutkinta lopetettua. En voi välttyä ajatukselta, että esitutkinta ja mahdollisesti syyttämispäätöskin on tehty nopeasti (ja tarkoituksella?) hutiloiden, ennen kuin uutta todistusaineistoa ilmenee. Esimerkiksi vasaran käyttö Jouni Utterin päähän ei ole ilmeisesti ollut oikeudessa käsittelyssä lainkaan, koska yksikään pahoinpitelytuomio ei ole ollut törkeä.

Olennaisempaa kuitenkin on se, ettei yhdestäkään pahoinpitelyistä ole lainkaan merkintää tuomiokunnan pöytäkirjoissa, ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan. Päiväsakkoja kuitenkin jaettiin, joten käräjillä on oltu. On tietysti mahdollista, että tapaukset on käsitelty vasta 1989, mikä olisi normaalit käsittelyajat huomioiden luonnollisempaakin. Paitsi, että meillä on se Kunnallislehden juttu, joka todistaa oikeuskäsittelystä vuoden 1988 puolella.

Olen tähän asti epäillyt tehneeni jotakin radikaalisti väärin ja ollut enimmäkseen ajattelematta koko arkistossa käyntiä. Olen pitänyt mahdottomana sitä, että 1) Kunnallislehti kirjoittaa aivan keksityistä tuomioista 2) jutut eivät ole olleet oikeudessa ollenkaan ainakaan 1988 puolella. Kumpikaan ei kuulosta lainkaan mahdolliselta, koska kyseessä olisi niin kovan luokan salaliittohöttö.

Yksi mielenkiintoinen huomio vielä, johon en aiemmin ole kiinnittänyt tarpeeksi huomiota... Nimittäin, Piikkiön tuomiokunnan rikosoikeuden diaarit olivat niteessä, eli niitä oli sidottu yhteen sitä mukaa, kun tapauksia tuomiokunnan käsittelyyn tuli. Nide oli muuten erittäin siististi paketissa, mutta päälimmäiset (viimeiset, loppuvuonna käsitellyt jutut) eivät olleet niteessä ollenkaan vaan irtonaisina kasana niteen päällä. Joko arkistonhoitajalta on loppunut mielenkiinto sitoa juttuja niteeseen tai sitten nide on jossain vaiheessa avattu – esimerkiksi siksi, että sieltä on haluttu ottaa jonkun jutun paperit välistä pois. En tietenkään aikanaan kiinnittänyt tähän tarpeeksi huomiota enkä katsonut, puuttuiko pinosta mahdollisesti joku diaarinumero siitä kohtaa, kun nide päättyy ja irtolehdet alkoivat. Eli teoriassa on myös vaihtoehto 3) Pontelan juttuja käsittelevät diaarit on poistettu diaarikokoelmasta. Aika lailla salaliittoteorioiden eliittiä olisi sekin.

Yhteenvetoni on seuraava:

1) Pontela-illan pahoinpitelyt käsiteltiin sekä esitutkinnan että syyttämisen osalta aivan poikkeuksellisen nopeasti ja huonosti, esimerkiksi koska yksikään pahoinpitely ei ollut törkeä, vaikka vasaraa oli käytetty lyömäaseena Jouni Utterin päähän – tai sitten Kunnallislehden toimitus on keksinyt koko jutun tappelutuomioista, tai poliisi on antanut asiasta Kunnallislehdelle väärää tietoa. Kaikki vaihtoehdot kuulostavat ihan epätodellisilta.

2) Joko pahoinpitelyjä ei ole käsitelty Piikkiön tuomiokunnassa ollenkaan, tai sitten sitä koskevat diaarit ovat kadonneet arkistoista, tai sitten Kunnallislehti on keksinyt täysin päästään uutisen siitä, että pahoinpitelyt on käsitelty käräjillä 1988 puolella. On teoriassa myös mahdollista, että tapaukset on käsitelty muualla ja on teoriassa mahdollista, että minulla on niin vakava mielenterveyden häiriö, että kaikki havaintoni ja muistoni vuosi sitten tapahtuneesta arkistokäynnistä ovat täysin harhaisia ja puhtaan mielikuvituksen tuotetta.

j

Hienoa työtä!!

1. Olisiko mahdollista, että Utterien pahoinpitelyssä olisi kirjattu asianomistajiksi alaikäisten lasten vanhemmat?

2. Olisiko mahdollista, että Poliisi on ottanut talteen tiettyjä papereita, koska ne saattavat sisältää tietoja, joiden päätyminen julkisuuteen voi vaarantaa murhatutkimuksen?

3. Diaarit ei ehkä löydy jos asia on kirjaamishetkellä ollut ns avoin eli valituskelpoinen?

4. Jokainen rikoksiin fiksoitunut on jollain lailla hullu ja nero samaan aikaan. Ota seuraavaksi kuvia arkistoreissuiltasi

[ASAC]

Hätäkeskuslaitokselta voi muuten pyytää hätäpuhelun joko tallenteena tai litteroituna päivämäärän ja osoitteen sekä muiden tietojen perusteella. En tiedä mikä on ollut 1988 laki/tekniikka tietojen käsittelyssä, mutta nykyään ns suljetut asiat hävitetään 5v kuluttua. Olisiko hätäkeskustietojärjestelmästä palautettavissa tieto Pontelan tappelusta ja muista Piikkiön alueen häiriöistä?

Haluaisin muuten tietää onko poliisi tutkinut sen mahdollisuuden, että Polis-Tv kirje on aito, mutta "register" on ruotsalaisen Volvon rekkari ja vain sattumalta osunut suomalaisen pedarin Volvoon. Olihan ilmoittaja tulossa ruotsista. Tiedä vaikka olisivat olleet samalla lautalla ja ajaneet samaa reittiä. Volvokuski joutui pysähtymään ajettuaan ihmisen yli Piikkiössä ja Tom saavutti hänet silloin, koska odotti selviämistä ajokuntoon satamassa.

[Vanhakansa]

Hienoa työtä!!

1. Olisiko mahdollista, että Utterien pahoinpitelyssä olisi kirjattu asianomistajiksi alaikäisten lasten vanhemmat?

2. Olisiko mahdollista, että Poliisi on ottanut talteen tiettyjä papereita, koska ne saattavat sisältää tietoja, joiden päätyminen julkisuuteen voi vaarantaa murhatutkimuksen?

3. Diaarit ei ehkä löydy jos asia on kirjaamishetkellä ollut ns avoin eli valituskelpoinen?

4. Jokainen rikoksiin fiksoitunut on jollain lailla hullu ja nero samaan aikaan. Ota seuraavaksi kuvia arkistoreissuiltasi

1. Ehkä - tapahtumahetkellä veljekset ovat olleet n. 15 - 17 vuotiaita ja siten oikeustoimikelpoisia

2. Teoriassa kyllä, tosin kyseessä on virallinen, julkinen asiakirja - ei kai poliisilla ole oikeutta sellaisia ryhtyä piilottomaan virallisista arkistoista ainakaan ilman oikeuden päätöstä?

3. En usko, että tästä voi olla ollut kyse

4. Mulla on kyllä kuva, joka todistaa että olen ollut paikalla... mutta on hankalaa ottaa kuvaa asiasta, joka ei ole olemassa näin jälkikäteen ajateltuna, tosta avatusta niteestä olisi tietysti pitänyt ottaa kuva muistoksi.

[Eki-setä]

Vanhakansa, teet kyllä hienoa ja sinnikästä työtä!

Toivotaan, että edelleen pääset eteenpäin tutkimuksissasi.

[Ghost hunting]

Onhan sentään nytkähtänyt eteen päin, ihan hyvä homma, nyt tietää isompikin porukka että mitä silloin kylillä puuhailtiin, suurta volumea näille tarvittaisiinkin. Aina on pakko vertailla Raisan kaseen, oliskio syytä etsiä ihan kotimaista auto porukkaa siinäkin tapauksessa, yhdistäviä kohtia on paljon.
Valkoinen mies roteva viikinki jenkkiauton kuskina, niin osuva hahmo erääseen tyyppiin, nimiä ei mainita koska sitä kunniaaa he eivät ansaitse.

[LexVeritas]

Onhan sentään nytkähtänyt eteen päin, ihan hyvä homma, nyt tietää isompikin porukka että mitä silloin kylillä puuhailtiin, suurta volumea näille tarvittaisiinkin. Aina on pakko vertailla Raisan kaseen, oliskio syytä etsiä ihan kotimaista auto porukkaa siinäkin tapauksessa, yhdistäviä kohtia on paljon.
Valkoinen mies roteva viikinki jenkkiauton kuskina, niin osuva hahmo erääseen tyyppiin, nimiä ei mainita koska sitä kunniaaa he eivät ansaitse.

Tarkoitatko, että Raisan katoamisen takana olisivat Viikinki ja Timantti?

[Vanhakansa]

Onhan sentään nytkähtänyt eteen päin, ihan hyvä homma, nyt tietää isompikin porukka että mitä silloin kylillä puuhailtiin, suurta volumea näille tarvittaisiinkin. Aina on pakko vertailla Raisan kaseen, oliskio syytä etsiä ihan kotimaista auto porukkaa siinäkin tapauksessa, yhdistäviä kohtia on paljon.
Valkoinen mies roteva viikinki jenkkiauton kuskina, niin osuva hahmo erääseen tyyppiin, nimiä ei mainita koska sitä kunniaaa he eivät ansaitse.

Tarkoitatko, että Raisan katoamisen takana olisivat Viikinki ja Timantti?

Kyllä ainakin minulle tuli Viimeinen johtolanka -podcastin ykköskaudesta hyvin vahva fiilis, että Timantti on ollut asialla ja siihen suuntaan kuulijaa yritetään hyvin selvästi ohjata...

[pete85]

Onko tämän Heikin appiukosta missään ollut tarkempaa tietoa? Onko hänellä alibi? Oliko esim. Kuinka myöhään kylässä Ristikankareella?

[Vanhakansa]

pontela.jpg (173.58 KiB) Katsottu 1140 kertaa

Pari huomiota vielä näistä katoamisyön tuomioista. Pontelan pahoinpitelystä tuomittu sai tuomion jonkun muun kuin Jounin pahoinpitelystä. Mainitaan nenän murtuma ja lohjennut hammas. Vähän epäilyttää, olisiko pahoinpidelty voinut olla Jounin veli Keijo. Jounilla ei ollut jälkeenpäin tietoa, millaisia vammoja veli sai, koska tapahtuma-aikaan hän oli tajuton. Luulisi silti, että hän olisi silti jälkikäteen kuullut, mitä veljelle tapahtui, mutta Utterit eivät olleet ihan "tavallisia", rakensivat ja räjäyttivät pommeja, tultasyökseviä lohikäärmevaunuja ja sukellusveneitä. Anyway, tuomio nenänmurtajalle oli 25 x 20 mk päiväsakkoa. Hyvin vähätuloinen kaveri ollut siis, ehkä opintotuella. Kaksi muuta sai sakkotuomiot Pontelan tapahtumista, toinen 1000 mk ja toinen 700 mk, "tuuppimisesta, lyömisestä ja potkimisesta". Sakkotuomiot ovat varmaan suht kovia sen ajan mittapuulla, mutta päiväsakoille ei kuitenkaan menty. On mahdollista, että Jounin lyöminen vasaralla on käsitelty oikeudessa myöhemmin vasta 1989, koska se on ollut vakavampi rikos ja vaatinut laajemman esitutkinnan.

Kaksi muuta päiväsakkotuomiota yön tapahtumista olivat Piikkiön keskustassa tapahtuneista pahoinpitelyistä, 35 x 68 mk ja 20 x 66 mk. Parempituloisia kavereita siis, mutta ei missään tapauksessa kovin hyvätuloisia. 35 päiväsakkoa pahoinpitelystä on harvinaisen kova tuomio pahoinpitelystä, paljon kovempi kuin mitä nenän ja hampaan murtamisesta annettiin. Ihan kevyestä lyömisestä ei ole siis ollut kyse siinäkään.

[Vanhakansa]

Onko tämän Heikin appiukosta missään ollut tarkempaa tietoa? Onko hänellä alibi? Oliko esim. Kuinka myöhään kylässä Ristikankareella?

Hyvin vähän mitään tietoa ollut missään. Podcastista kuitenkin selviää, että Gunillan suku ei ollut Jehovia. Oikeastaan muuta ei ole. Poliisiltakaan ei ole koskaan taidettu hakea varmistusta siihen, onko appiukko vahvistanut poliisille kuulusteluissa, että hän oli illalla saunomassa Ristikankareella ja onko hän vahvistanut Heikin ja Teijon kertomuksen siitä, että Piia lähti appiukon ja Heikin ollessa saunassa. Normaalisti tietysti olisi ilmiselvää, että appea on kuultu ja hän on tämän tarinan vahvistanut, mutta tässä tapauksessa mikään normaali poliisin toiminnassa ei ole varmaa....