Mc Mafia kirjoitti: ↑Ke Joulu 21, 2022 4:31 am
Haluaisin tietää onko todella mahdollista löytää oikea oirekuva kun potilas on jäänyt näihin raskasmetalleihin koukkuun ja vieroitusoireet ovat hirveät. Kuinka tuossa tilanteessa voi ottaa selvää mikä tätä todella tai oikeasti vaivaa?
Vertaisryhmistä ja joiltain asiaan erikoistuneilta lääkäreiltä kuulee sellaista, että lääkityksen turvallinen purkaminen, jossa potilaalle ei aiheudu itse operaatiosta kohtuutonta vaaraa tai kärsimystä, saattaa viedä vuoden päivät ja edellyttää annoksen pudottamista 10 % kerrallaan vaikka kerran viikossa. Ei kymmenenä askeleena, vaan aina niin, että jokainen uusi annostus on 90 % edellisestä, kunnes lopulta ollaan aivan merkityksettömissä annoksissa ja voidaan lopettaa kokonaan.
Edward M. Podvollin kirjassa
Recovering Sanity: A Compassionate Approach to Understanding and Treating Pyschosis sanotaan yhdessä kohdassa, että antipsykooteille on olemassa joku optimaalinen annos, joka pitää potilaan parhaassa kontaktissa todellisuuteen. Annoksen lisääminen tarkoittaa, että itse lääkitys vie potilaan kauemmaksi todellisuudesta. Ja annoksen vähentäminen, että potilaan alkuperäinen ongelma—jota lääkitys ei siis paranna eikä hoida, vaan lähinnä piilottaa—vie hänet kauemmaksi todellisuudesta. Mitä enemmän potilas saa oikeasti asioita parantavaa apua, sen lähemmäksi nollaa tämä optimaalinen annos muuttuu. Podvoll oli pohjakoulutukseltaan psykiatri.
Paras lääke psykoosiin on olla tekemisissä terveiden ja tasapainoisten ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat potilaaseen realistisesti, teeskentelemättä ja samalta tasolta. Paras tapa aiheuttaa psykoosi tai syventää sitä on toimia juuri päinvastoin. Paras lääke persoonan häiriöön on saada häiriintynyt henkilö tilanteeseen, jossa hän ei voi käyttää häiriölleen tyypillisiä selviytymistapoja ja joutuu vaivalloisesti kokeilemaan ja opettelemaan tilalle terveempiä. Näitä häiriöitä pidetään parantumattomina siksi, että harvoin jos koskaan on mahdollista laittaa aikuinen ihminen tilanteeseen, jossa hän opettelee sosiaaliset taidot pienen lapsen tasolta alkaen uudelleen.
Minun käsitykseni tästä epäillystä on siis, että tässä tapahtumassa ei ole kyse psykoosista. Ja että julkisuudessa tai tässä keskustelussa ei ole esitetty yhtään hyvää tai riittävän yksilöityä syytä vielä sen puolesta, että olisi. Psykooseja on monenlaisia, mutta enempää tarkentamatta sellainen voi tarkoittaa esimerkiksi vain, että henkilö on vaarattomalla tavalla hyvin outo. Jos psykoosia käyttää jonkinlaisena jokerikorttina jonkin henkirikoksen selittämiseen, niin se ei silloin käytännössä ole mikään selitys. Aivan sama kuin sanoisi, että "ulkona sataa koska ulkona sataa" tai "tappo tapahtui siitä syystä kuin se tapahtui" ja "epäillyllä oli selvästi joku mielentila teon aikana, koska on paljon epätodennäköisempää, ettei olisi ollut mitään mielentilaa".
Pelkkä todellisuustajun katoaminen ei tee kenestäkään tappajaa. Merkitystä on sillä, että mitä tulee sen todellisuustajun tilalle. Ihmistä motivoi toimimaan jokin ajatus ja jokin käsitys tilanteesta. Ei ole sellaista, että
ei mikään motivoisi tekemään
jotain. Psykooseja ei lentele tuulen mukana tai löydy muropaketista, vaan niillä on historia ja sisältö. Se motivoiva jokin voi olla vaikka voimakas tunne. Kaikki traumatisoituneet tai muuten triggeröitymään taipuvaiset ihmiset muuttuvat jollain tavalla putkinäköisiksi tilanteissa, jotka saavat heidät tolaltaan. Kokemuksen yksi epämiellyttävin piirre on juuri se, että huomiota ei saa siirrettyä toisaalle, jotta saisi otteen itsestä ja voisi tehdä jotain rauhoittuakseen. Sama pätee siihen, jos narsistinen henkilö kokee olevansa kriittisen tarkastelun kohteena tai keskellä kilpailutilannetta tai valtataistelua.
Olen yllättynyt jos todella on niin, että tätä ei kukaan ole täällä vielä sanonut. Mutta saattaa olla, että päätös järjestää pikkujoulut koitui lopulta rouvan kohtaloksi. Riippumatta siitä, kumman idea se varsinaisesti oli. Se on toisaalta saattanut tuntua hyvältä ajatukselta siksi, että jos menossa oli kriisejä, niin kutsut olisivat toimineet näyteikkunana, että kaikesta huolimatta hyvin menee. Mutta sillä on saattanut myös olla tarkalleen päinvastainen, paineita luova vaikutus, jossa sitten kävi kuten kävi.
