Peitetoimintaa, Salakuuntelua (ketju 2)

[Paranoid]

Yksinkertaisin on yleensä uskottavaa. Huppumies oli varustautunut kuin murtovaras, joten luultavasti hän oli murtovaras. Ja juuri noin, mitä kuolemannaakkakin sanoo: murtovaras rikkoi ensin ikkunaa ja yritti sisään lukkoa avaamalla. Kun ei onnistunut, rikkoi koko lasin. (Kuului ääntä, sitten oli taukoa ja alkoi uudelleen.) Sisään ei syttynyt valoja eikä kuka kenenkään mukaan tässä vaiheessa vielä huutanut, joten tyyppi on olettanut, että talo on tyhjä. Täytyy muistaa, että verho on estänyt häntä näkemästä vähääkään hämärään sisätilaan.
Kun hän sitten tuli ikkunasta sisään, vastassa oli Jukka klapien kanssa. Paniikki ja yllätys, puukko esiin. Sorkkarauta on ehkä jäänyt tässä vaiheessa ulos tuolille tai sisään arkun päälle.

Olen kovasti miettinyt, miten reagoisin itse asukkaana vastaavassa tilanteessa (tai olisin reagoinut ennen Ulvilan surmaan tutustumista). Kun ikkuna alkaa paukkua, varmasti ensimmäinen ajatus olisi juuri niin kuin Annelikin on kertonut: ikkuna paukkuu ns. passiivisesti, eli syynä on luonnonvoimat kuten ukkonen tai kaatunut puu, jonka oksa hakkaa oveen. Sitä seuraava ajatus on, että siellä on joku, joka on erehtynyt talosta. Joku humalainen. Sekään ei vielä olisi ennen vuotta 2006 sinkauttanut minuakaan soittamaan hätäpuhelua, varsinkin, jos äänet ovat tauonneet välillä. Sitten kun joku lähtee tulemaan ikkunasta sisään, ajattelisin, että se on murtovaras. Jos se huomaa, että täällä ollaan kotona, se varmaan pakenee. Vasta kun esillä on puukko, koko vaaratilanne aukeaa.

Vielä pari yksityiskohtaa. Tekijä poistui samaa tietä kuin oli tullutkin, koska hänelle oli jäänyt mielikuva, että oven lukko on hankala. Miksi jäädä taistelemaan sen kanssa. Eipä se varmaankaan sisäpuolelta avattuna niin hankala olisi ollut, mutta eipä varmaankaan puukon kanssa riehunut murtomieskään niin kovin loogisesti tässä vaiheessa ajattele.

Ja se toinen. Kysyin kerran eräältä poliisilta, että jos hän uskoisi Ulvilan huppumieheen, mitä hän ajattelisi tästä. (En edes kysynyt hänen kantaansa murhaan, halusin vain tietää, mitä ammattilaisen mielipiteen mahdollisesta huppumiehestä.) Hän vastasi, että JOS tällainen tyyppi on Ulvilassa ollut, se on ollut murtovaras. Perusteina olivat varusteet, eli sorkkarauta (jolla rikottiin ikkuna ja tapettiin Jukka) sekä teroitettu fileerausveitsi, joita kuulemma nähdään murtojen yhteydessä. Kapeaksi hiottu terä on käytännöllinen työntää väleihin, jotta esineitä saa irrotettua nopeasti ja kaipa sillä voi saada auki kassakaappia turvattomammat säilöt kuten korurasiat tms. En kysynyt tarkemmin.

Ehkä väärä ketju mutta kerronpa kuitenkin. Vanhana (jo pitkään eläkkeellä) murtovarkaana joudun miinottamaan joitakin kohtia.
Jos jerkku on tyhmästi matkassa mukana, niin ei sillä ikkunaa rikota. Vaan väännetään ovi auki. Helpommin ovi aukeaa kahdella ruuvarilla. Röyhkeys keikkapaikalla on tärkeää kuten hiljaisuuskin. Ei haittaa lähinaapurit edes kerrostalossa oikein tehtynä.
Eli mielestäni tuo "murtovaras kävi kylässä" version voi hylätä. En väitä etteikö se joku amatööri voisi olla joka on vasta uransa alkutaipaleella. Ja rosvo lähtee karkuun jos meinaa kiinni jäädä. Niin moni seikka teossa mättää että ihan päätä huimaa.
Ajattelin antaa näkökulmaa jos työ kaikki ette sattuiskaan olemaan entisiä rosvoja. Jatkakaa...

[Joosua]

Ihan hyviä pointteja. Mutta ei kannata väittää vastaan jutun todellisille asiantuntijoille. He hyvin tarkasti tietävät mitä on tapahtunut. Monien vuosien erittäin intensiiviset tutkimukset ovat antaneet heille ylivertaisen tietämyksen jota ei kertakaikkiaan voi kyseenalaistaa.
Eikä muutenkaan jonkun tai joidenkin merkityksettömien sivuseikkojen kannata antaa pilata todisteiden lujasti palauttamaa tapahtumien todellista kulkua. Jos juttu kiinnostaa niin joutavien mielipiteiden esittämisen sijasta kannattaa keskittyä lukemaan erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden kerrontaa ja ottaa opiksi. Uskon että Ulvila-osiota lukee moni poliisin rikostutkijakin saadakseen parempaa ymmärrystä ja kehittääkseen vajavaista osaamistaan.

[Pieni liekki]

Kuusirannan kirjan sivulla 57 todetaan, että Anneli Aueriin kohdistuneesta peitetoiminnasta päätti poliisilaitoksen esityksestä KRP:n silloinen päällikkö ja toteutuksesta vastasi KRP. Kuka lienee se henkilö, joka sai tämän kuningasajatuksen peitepoliisin käytöstä tietojen hankkimiseksi? Kuusiranta ei ainakaan kehunut kirjassaan, että idea peitetoiminnasta olisi ollut hänen alkuun panemansa.

Olisi mielenkiintoista tietää, oliko Peite-Seppo kutsuttu/haastettu todistajaksi Annelin ja hänen entisen miesystävänsä seri-oikeudenkäynneissä tai oliko häntä kuultu seri-asian esitutkintavaiheessa. Uskoisin, että hän olisi mahdollisesti pystynyt estämään koko turhan oikeudenkäyntien sarjan ja kahden syyttömän ihmisen oikeusmurhat. Mahtaako Peite-Seppo kirjoittaa jossain vaiheessa kirjan omista seikkailuistaan? Voisin jopa ennakkotilata kirjan.

[Hermione]

Eikös henkilön, joka esitti Peite-Seppoa, väitetä kuolleen?

Olisiko puolustuksella ollut mahdollisuus pyytää Peite-Seppo todistajaksi? Siis jos tämä henkilö olisi ollut elossa? "Sepon" selonteko peitetoiminnastaan ei tukenut millään tavalla niin murhasyytettä kuin sittemmin SERI-syytettäkään. "Seppo"han ilmestyi perheen elämään vasta sen jälkeen, kun seurustelu Jensin kanssa oli päättynyt.

On kyllä todella erikoista, että noinkin merkittävän hahmon todellinen henkilöllisyys on jäänyt täydeksi mysteeriksi. Jos "Seppo" on todellakin kuollut, niin toivottavasti hänen kuolemansa on tutkittu perusteellisesti.

[julli77]

seppolla on tilaa thaimaassa

[Pieni liekki]

seppolla on tilaa thaimaassa

Voisiko Peite-Sepolla olla ollut sen verran inhimillisyyttä toiminnassaan, että hän olisi tullut omantunnontuskiin siitä, mitä hän ja poliisi olivat aiheuttamassa Auerin perheelle syksyllä 2009? En poissulje sitä, etteikö Seppo olisi voinut toimia Mannerin kirjan Mysteerimiehenä. Sen jälkeen olisi hänellä ainakin ollut kenties hieman kevyempi olo paeta Thaimaahan, kun olisi edes yrittänyt estää oikeusmurhaamista tapahtumasta.

[Hermione]

Voisiko Peite-Sepolla olla ollut sen verran inhimillisyyttä toiminnassaan, että hän olisi tullut omantunnontuskiin siitä, mitä hän ja poliisi olivat aiheuttamassa Auerin perheelle syksyllä 2009? En poissulje sitä, etteikö Seppo olisi voinut toimia Mannerin kirjan Mysteerimiehenä. Sen jälkeen olisi hänellä ainakin ollut kenties hieman kevyempi olo paeta Thaimaahan, kun olisi edes yrittänyt estää oikeusmurhaamista tapahtumasta.

Tämäpä onkin mielenkiintoinen arvelu. Koska ilmeisesti mysteerimies ei ollut kukaan kuka oli alkuperäisessä tai seuraavassakaan tutkijatiimissä mukana, mutta joka kuitenkin tiesi tutkinnasta paljon asioita. Peite-Seppo nousee ihan jonkinlaiseksi ehdokkaaksi tosiaan.

On ollut todella katala temppu luikerrella lesken elämään ja saada tämä luottamaan itseensä. Mikäli henkilöllä, joka esitti Peite-Seppoa, oli jonkinlainen moraali hän hän ei ollut täysi psykopaatti, voisin kuvitella että AA:n kohtalo on jäytänyt omaatuntoa.

[Annabelle]

Voisiko Peite-Sepolla olla ollut sen verran inhimillisyyttä toiminnassaan, että hän olisi tullut omantunnontuskiin siitä, mitä hän ja poliisi olivat aiheuttamassa Auerin perheelle syksyllä 2009? En poissulje sitä, etteikö Seppo olisi voinut toimia Mannerin kirjan Mysteerimiehenä. Sen jälkeen olisi hänellä ainakin ollut kenties hieman kevyempi olo paeta Thaimaahan, kun olisi edes yrittänyt estää oikeusmurhaamista tapahtumasta.

Tämäpä onkin mielenkiintoinen arvelu. Koska ilmeisesti mysteerimies ei ollut kukaan kuka oli alkuperäisessä tai seuraavassakaan tutkijatiimissä mukana, mutta joka kuitenkin tiesi tutkinnasta paljon asioita. Peite-Seppo nousee ihan jonkinlaiseksi ehdokkaaksi tosiaan.

On ollut todella katala temppu luikerrella lesken elämään ja saada tämä luottamaan itseensä. Mikäli henkilöllä, joka esitti Peite-Seppoa, oli jonkinlainen moraali hän hän ei ollut täysi psykopaatti, voisin kuvitella että AA:n kohtalo on jäytänyt omaatuntoa.

Luulisin, että omatunto ei hirveästi vaivaa, jos tuollaisiin hommiin on alunperin vihkiydytty; olen tällaisia vastaavia keissejä (Auerin tapaushan ei ole ainoa, vaikka suuruusluokaltaan on noussut julkisuuteen) seuraillut vastahakoisesti melkein kohta kolmekymmentä vuotta läheltä, "sisäpiiristä"; olen tullut lopputulemaan, että sillä taholla, joka näitä peiteoperaatioita järjestää, on koulutus, jossa on indoktrinoitu suhtautumista naisiin kuten 1600-luvun noitavainoissa; siten, että kohteeksi otettu nainen on aina jollakin tavalla syyllinen, vähintään johonkin, ja jos sitä syyllisyyttä ei heti tunnisteta, niin operaation on tarkoitus tunnistaa se; ja voi sitä vainoharhan määrää sitten....

[minakoss]

Luulisin, että omatunto ei hirveästi vaivaa, jos tuollaisiin hommiin on alunperin vihkiydytty; olen tällaisia vastaavia keissejä (Auerin tapaushan ei ole ainoa, vaikka suuruusluokaltaan on noussut julkisuuteen) seuraillut vastahakoisesti melkein kohta kolmekymmentä vuotta läheltä, "sisäpiiristä"; olen tullut lopputulemaan, että sillä taholla, joka näitä peiteoperaatioita järjestää, on koulutus, jossa on indoktrinoitu suhtautumista naisiin kuten 1600-luvun noitavainoissa; siten, että kohteeksi otettu nainen on aina jollakin tavalla syyllinen, vähintään johonkin, ja jos sitä syyllisyyttä ei heti tunnisteta, niin operaation on tarkoitus tunnistaa se; ja voi sitä vainoharhan määrää sitten....

Entä jos vetoamme tutkimukseen:

Henkirikoskatsauksessa 2013 todetaan miehille tapoista tuomitut rangaistukset ovat kaikkiaan keskimäärin naisille tuomittuja pidempiä, riippumatta oliko kyse yksittäistuomiosta vai yhtenäistuomioista. Erityisen suuri ero oli puolisoon tai seurustelukumppaniin kohdistuneista henkirikoksista tuomituissa rangaistuksissa.

Naiset selviävät vakavista väkivaltarikoksista keskimäärin useita kuukausia lyhyemmillä tuomioilla kuin miehet, kertoo torstain Aamulehti.

Aamulehti laski vuosien 2005–2010 väkivaltarikosten tuomioiden keskipituudet. Esimerkiksi taposta nainen sai keskimäärin kahdeksan kuukautta lyhyemmän tuomion kuin mies. Myös tapon yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä naisen saama tuomio oli keskimäärin muutaman kuukauden lyhyempi kuin miehellä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Ruotsista. Tukholman yliopiston rikospsykologian tohtori Angela Aholan tekemissä kenttäkokeissa kävi ilmi, että tuomarit, lautamiehet, syyttäjät, poliisit ja puolustusasianajajat tuomitsevan miehet ankarammin kuin naiset.
lähteitä:

OPTL 2013
Victor L. Streib, ”Gendering the Death Penalty: Countering Sex Bias in a Masculine Sanctuary”, Ohio State Law Journal
S. Fernando Rodriguez, Theodore R. Curry, Gang Lee ”Gender Differences in Criminal Sentencing: Do Effects Vary Across Violent, Property, and Drug Offenses?” Social Science Quarterly, Volume 87, Number 2, June 2006
Victor L. Streib, ”Gendering the Death Penalty: Countering Sex Bias in a Masculine Sanctuary”, Ohio State Law Journal

[Annabelle]

Luulisin, että omatunto ei hirveästi vaivaa, jos tuollaisiin hommiin on alunperin vihkiydytty; olen tällaisia vastaavia keissejä (Auerin tapaushan ei ole ainoa, vaikka suuruusluokaltaan on noussut julkisuuteen) seuraillut vastahakoisesti melkein kohta kolmekymmentä vuotta läheltä, "sisäpiiristä"; olen tullut lopputulemaan, että sillä taholla, joka näitä peiteoperaatioita järjestää, on koulutus, jossa on indoktrinoitu suhtautumista naisiin kuten 1600-luvun noitavainoissa; siten, että kohteeksi otettu nainen on aina jollakin tavalla syyllinen, vähintään johonkin, ja jos sitä syyllisyyttä ei heti tunnisteta, niin operaation on tarkoitus tunnistaa se; ja voi sitä vainoharhan määrää sitten....

Entä jos vetoamme tutkimukseen:

Henkirikoskatsauksessa 2013 todetaan miehille tapoista tuomitut rangaistukset ovat kaikkiaan keskimäärin naisille tuomittuja pidempiä, riippumatta oliko kyse yksittäistuomiosta vai yhtenäistuomioista. Erityisen suuri ero oli puolisoon tai seurustelukumppaniin kohdistuneista henkirikoksista tuomituissa rangaistuksissa.

Naiset selviävät vakavista väkivaltarikoksista keskimäärin useita kuukausia lyhyemmillä tuomioilla kuin miehet, kertoo torstain Aamulehti.

Aamulehti laski vuosien 2005–2010 väkivaltarikosten tuomioiden keskipituudet. Esimerkiksi taposta nainen sai keskimäärin kahdeksan kuukautta lyhyemmän tuomion kuin mies. Myös tapon yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä naisen saama tuomio oli keskimäärin muutaman kuukauden lyhyempi kuin miehellä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Ruotsista. Tukholman yliopiston rikospsykologian tohtori Angela Aholan tekemissä kenttäkokeissa kävi ilmi, että tuomarit, lautamiehet, syyttäjät, poliisit ja puolustusasianajajat tuomitsevan miehet ankarammin kuin naiset.
lähteitä:

OPTL 2013
Victor L. Streib, ”Gendering the Death Penalty: Countering Sex Bias in a Masculine Sanctuary”, Ohio State Law Journal
S. Fernando Rodriguez, Theodore R. Curry, Gang Lee ”Gender Differences in Criminal Sentencing: Do Effects Vary Across Violent, Property, and Drug Offenses?” Social Science Quarterly, Volume 87, Number 2, June 2006
Victor L. Streib, ”Gendering the Death Penalty: Countering Sex Bias in a Masculine Sanctuary”, Ohio State Law Journal

Argumentoit nyt väärää puuta, sillä oma kommenttini koskee myös muita kuin henkirikosten tekijöitä tai sellaisesta epäiltyjä, tai mistään rikoksesta tuomion saaneita; tällaisiä peiteoperaatioita käytetään myös esimerkiksi poliittisesti aroissa tai hämärissä tapauksissa. (Jollainen juuri epäilen Auerinkin tapauksen kategorian olevan perusteena peiteoperaatioon). Todennäköisesti hyvin isossa osassa, ellei enemmistössä, operaatio myös jää kohteelta kokonaan salatuksi.

Lisäksikään tuomiotilastot eivät valaise peiteoperaatioista mitään; jotta tietäisimme peiteoperaatioista enemmän, meidän tulisi tutkia peiteoperaatioita, tietysti, loogisesti.