Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Heppunen]

Minullakin ajatukset askaroi tässä tapauksessa. Kuru on hyvinkin tuttu ennen etelään muuttoa, 90- ja 2000- luvuilta. Olen ollut siellä kesällä ja talvella – useimmiten loppukeväästä. Joskus juhannuksena on käyty vielä laskemassa Pyhäkurua.

Toki tapauksessa on paljon käsittämätöntä – vaikka nyt miten ylipäätään tähän vuodenaikaan lapsen kanssa on tuollaisella retkellä. Olin viimeksi 2020 helmikuussa – leijalautailijoita oli paljon, mutta ei houkutellut hiihtovaellus siinä tuulessa, pakkasessa ja pimeydessä.

Arvauksia on paljon mutta faktaa on, että häkeen on soitettu ja sanottu ”tuulen vieneen sukset ja sauvat” – tämä on todella omituista. Jalastahan niitä ei vie mikään tuuli. Ne on otettu pois. Miksi sukset riisutaan. Ainoastaan siitä syystä että eteneminen ilman niitä nähdään väliaikaisesti paremmaksi. Milloin näin voi käydä. Jonkin luonnonesteen ylityksessä. Sellainen on minusta epätodennäköistä tuolla. Tai mentäessä jyrkkää ylöspäin tai alaspäin, jos sukset ei pidä. Luulen että heillä ei ole ollut mitään rando kamoja, ei edes tunturisuksia joissa on kantit. Luulen että mukana on ollut tavan karvapohja pertsat. Ne on ihan ok tasaisella kesäreitillä – kurussa niillä ei tee mitään. Noh, nyt on harhauduttu kesäreitiltä alemmas ja lähemmäs kurua. Harhautuminen on täytynyt olla tiedossa. Tässä kohtaa lapsen kanssa olisi jo pitänyt soittaa häkeen, kertoa tilanteen vakavuus niin että se ymmärretään myös häkessä, ollaan eksytty lapsen kanssa, keli on tappava, on jäätävä paikoilleen ja siinä selvitään nippa nappa hengissä tunti tai pari. Näin ei tehty vaan tehtiin viimeinen virhe. Tuulelle altis tunturi on jäinen ja kova. Ollaan laskeuduttu jo vähän jyrkempään rinteen kohtaan ja nähdään ettei päästä sillä kalustolla ja siinä kelissä enää ylemmäs – eikä alemmas. On otettu sukset pois, laitettu – tai yritetty laittaa ahkioon, sinne ne ei hyvin mene eikä kiinnityksiä saa olosuhteissa hyvin ja siinä ne on tuulen mukana menneet alarinteeseen. Luulen että niitä löytyy kesällä kurusta.

Sitten on välittömästi soitettu häkeen. Niin sekaisin ei voi olla, että kuvittelisi monoilla niissä olosuhteissa vielä kävelevänsä lapsen kanssa Luontokeskukseen. Ainoa mahdollisuus on moottorikelkka. Puhelun jälkeen on liukkailla monoilla lähdetty korkeuskäyrää pitkin hakemaan vähän suojaisempaa paikkaa. On ihme jos ei ole liukastuttu heti, mutta jos ei, niin on kävelty tuulen kasaamalle lumipatjalle ja sen mukana alas.

Mitään ”uimaliikkeitä” ei siinä enää tehdä, se on game over. Jyrkkyyden käsittää vain paikanpäällä. Se on tippumista ei liukua tai puuterilumessa surffausta. Tippumista tuhansien kilojen lumi ja jää massassa kivisessä ympäristössä. Taju on mennyt parissa sekunnissa, kuolettavat vammat ennen kuin liike on pysähtynyt pohjalla.

Surullinen tapaus, eikä Pyhäkuru ole tämän jälkeen enää entisensä.

[MarttaMaria]

Kävin selaamassa äidin ig:tä ja aukaisin satunnaisesti postauksen 11.4.2022. Hiihtovaelluksella olleet ja äiti uupunut, poika tsempannut.

[Celsius]

Puhelua ei tulkittu kiireelliseksi ja siksi epäilen, että äiti on kuvitellut kaiken olleen vielä ok puheluun asti, kunnes välineet karkasi ja soitettu häkeen. Siksi epäilen liikkuneen suksilla ns.viimeiseen asti, kunnes otettu pois laskeutumista varten. Eli ”hätä” (mahdottomuus päästä perille ilman välineitä) on tullut välineiden kadotessa, mutta muutoin näki tilanteen olevan ok. Toki kylmyys on varmasti painanut, kuten sanonut puhelussa, mutta ei ole ehkä ollut vielä se suurin huoli äidillä välineiden rinnalla?

Poliisi sanoi, että suksilla on liikuttu. Ei kertonut ovatko nämä olleet jalassa löydettäessä. Siksi tulkitsen, että ns.viimeiseen asti on tultu suksilla, kunnes on ollut pakko ottaa ne jyrkänteellä pois.

Alkuvaiheessa tiedotusta annetaan usein oikeita, mutta laveita ilmaisuja tutkinnallisista syistä.

[Alien Alien]

Onko missään selvinnyt, oliko naisella käytössä karttaa, jossa näkyy selvästi korkeuserot? Kaiken järjen mukaan hänen olisi pitänyt tietää kurusta ja lumivyöryvaarasta. Onkohan muuten äiti erehtynyt sijainnista ja luullut heidän käyneen jo korkeimmalla huipulla, kun se olikin vasta Lehmäkero. Voisi kuvitella heidän pyrkineen kaikista korkeimman kohdan päälle ennen laskeutumista tunturista. Tuisku on varmaan peittänyt ainakin korkeimman kohdan näkyvistä varhaisessa vaiheessa.

Olettaisin on, että on kartta ollut käytössä sillä perusteella ettei kukaan kai lähde erämaahan ilman karttaa. Tosin noissa olosuhteissa tunturin huipulla ei kartasta varmaan enää ole iloa. Näkyvyyttä ei ole ja tuuli riepottelisi karttaa, joten sitä ei voisi pitää kovin paljoa kerrallaan auki. Paikantaminen kartan perusteella käytännössä hyvin vaikeaa noissa olosuhteissa ellei tunne aluetta poikkeuksellisen hyvin. Puhelimella ja GPS:llä itsensä voi paikantaa, mutta niitä ei mahdollisesti ole käytetty riittävän intensiivisistä olosuhteisiin suhteutettuna ja keskiverto älypuhelimesta loppuisi myös akku noissa olosuhteissa kohtuu nopeasti jos se ei ole suojassa. Veikkaan, että tuossa on tehty ns. samaistusvirhe. On ollut käsitys kesäreitin maaston muodoista ja kun alettu laskeutumaan kurua kohden on kuviteltu olevan kesäreitillä menossa kohti hotellia ja on laskeuduttu väärässä kohdassa vaaralliselle alueelle ja ei ole ymmärretty sitä tai on ymmärretty liian myöhään. Tuollaisissa olosuhteissa on hyvin helppo tehdä suunnistusvirheitä ja niiden välttäminen vaatisi jatkuvaa keskittymistä suunnistamiseen GPS:n tai kompassin avulla. Kompassikaan ei enää auta jos ollaan sivussa reitiltä missä oletaan olevan. Jos kädet esimerkiksi ovat olleet jäässä, niin se ei erityisesti houkuttele käyttämään apuvälineitä kuten kompassia tai GPS:iä jatkuvasti varsinkin jos niitä joutuu kaivamaan esiin koko ajan. Sauvojen kanssa niiden kädessä pitäminen on muutenkin hankalampaa. Jos maastonmuoto on laskenut, niin on voitu ajetella(/toivoa), että oltaisiin oikeaan suuntaan menossa ja päädytty tarkistamaan sijaintia vaikka 100-200 metrin välein. Noissa olosuhteissa se voi olla jo ratkaiseva virhe vaikka normaali olosuhteissa 100-200 metrin kulkemisella väärää reittiä ei ole merkitystä, kun näkyvyys tukee etenemistä koko ajan.

Eli väärään paikkaan on menty. Olettaisin, että kyse on navigointivirheestä eikä suunnitelmallisesta reitin muutoksesta varsinkin jos hätäpuhelussa on kerrottu olevan tulossa keräreittiä pitkin.

Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan.
Liikkeellä on oltu parhaimpaan päivänvalon aikaan ja koska kysymys on ollut enemmänkin ns. maatuiskusta (lennättää olemassa olevaa lunta) kuin tuiskusta ( uusi lumi sataa maahan kovan tuulen kerä) on voinut ollakin mahdollista havaita maaston makromuotoja aiemmin päivällä ihan hyvin. Rihmakurusta nousun jälkeen on voitu nähdä Taivaskero ja oltu reitillä ja kartalla näköhavainnoimallakin. Maatuiskussa mikromuodot katoavat ja on hankala havainnoida juurikin rinteen loivaa viettävyyttä. Hämärän tullessa ja tuulen voimistuessa makromuodot ovat voineet kadota mutta samaisumisvirhe jäädä. Raattaman valot ovat voineet syventää virhettä, mikäli tulkittu ne olevan hotellin valot.

(P.s poliisin videossa ei näy hotellin valot vaan toisten kelkkojen valot)

Mikäli ovat jatkaneet häkesoiton jälkeen eteenpäin, ovat kävelleet suoraan kinkaman yli. Todennäköisesti lumilippa hämännyt, ette koko kinkamaa edes havaittu. Tipahtaminen murtuneen lumilipan kans alemmas on aiheuttanut sitten rinteen murtumisen damfinin kuvan mukaisesti.

Pojalla tosiaan taipumus ottaa johtajuus äidin osoittaessa heikkoutta/väsymystä. #rule5.

Olosuhteista

[Miss Holmes #1]

Lumisateen lisäksi lumivyöryn aiheuttava paino voi olla myös hiihtäjä tai moottorikelkka. Hiihtäjän aiheuttamasta pistemäisestä painosta voi tulla isokin paine lumipeitteeseen.

– Suomessa suurin osa lumivyöryistä on ihmisen toiminnasta aiheutuneita. Oikeastaan meillä ei ole yhtään tullut havaintoja kelkasta syntyneestä lumivyörystä, ne ovat kaikki olleet hiihtäjiä, laskettelijoita tai lumilautailijoita, kertoi Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros STT:lle keväällä.

Tuossa poiminta MTV:n uutisoinnista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pal ... #gs.2so2gf

Mä suurensin tuon 'keskiviikkona 3.1.24 otetun kuvan koneella ja ei siinä kyllä todellisuudessa mitään murtumakohtia näy, eikä lumikertymää kurun pohjalla. Epäilen että tuo olisi silloin otettu. Keskiviikkona keli oli vielä etsijöillekin vaarallinen.

Tämä kuva on torstailta.
Pallastunturin Pyhäkuru kuvattuna torstaina. Kuva: Otto Ponto
Sää vastaisi torstain säätä.

JA TUO SININEN NUOLI SIIS TUO LÄNSI-POHJOISRINTEEN KULMA.

Suurensin kuvaa ja ainoa selkeä lumettomampi aluen näkyy tuolla pohjoisrinteellä. Punainen ympyrä, joten uskoisin vyöryn yltäneen ainakin siihen asti.
Eipä kai niitä murtumapisteistä tuolta enää löydy, koska tuuli oli turmaillan 20m/s ja keskiviikkonakin vielä pyrytti ja tuuli.

[Celsius]

Tämä on oma karkea veikkaukseni vyörymäalueesta.

[Miss Holmes #1]

Mun arvio on tämä.

[Kerranvain]

Inanna@"- viimeisen päivän aikataulu täysin epärealistinen klo 10 lähtivät liikkeelle, kohti Pallas hotellilla olevaa bussia klo 17 jotain."

Onko bussien junien lähtöön sovitetut aikataulut yleisesti tiedossa tyyliin bussi lähtee kolmen tunnin välein luontokeskuksen alueelta? Tiedetäänkö tarkemmin heidän suunnitelmistaan näiden suhteen? Mikäli bussin lähtöaikataulu on n. klo 17 ja soitto Häkeen tehty 14:20 tarkoittaa, että on soitettu vasta, kun on tullut kiire bussiin ja hyvin kireällä marginaalilla noissa olosuhteissa vasteajat huomioiden. Olisiko soitettu silloinkaan ilman bussin lähtöä?

Joku kirjoitti, että äiti arvioinut C kiireellisyyttä. Häke määrittää kiireellisyyden kuulemaansa perustuvan tilannearvion perusteella, ei äiti. Jos Häke on arvioinut C, niin kuitenkin toteutunut vaste on ollut kiireellisyydeltään A luokkaa paikallisten mukaan, kun todella nopeasti eli 50 min päästä tunturissa. Jokin ei täsmää.

Poika ja ahkio: Lauhamaa ilmaisi siten, että löydettäessä ahkion pohja oli näkyvissä ja siitä kohtaa kaivamalla löytyi poika 1,5 m syvyydessä ahkion jatkeena. Ahkion jatkeena: eli ahkio osittain lumen alla, siinä kiinni olevat valjaat ja niiden päässä valjaissa kiinni oleva poika. Poika ei ahkiossa.

[Kalinka Holmes]

Mitä itse on jyrkillä ja jäisillä rinteillä ollut, eikä oikeastaan tarvi olla edes kovin pitkä pätkä, jos on vaarassa liukastua ja lentää perse, selkä tai takaraivo edellä jäähän, niin valitsen etenemistavaksi joko kyykyssä liukumisen tai pyllymäkeä. Kovalla tuulella ja tasaisella semmoista taaperoiden "peppukiitoa".
Hätäpuheluun mennessähän tuuli oli vienyt heiltä sukset ja sauvat.

[Alien Alien]

Ilta-Sanomien kuvassa on haettu samaa ajatusta, kun minkä piirsit aivan oikein edestäpäin otettuun kuvaasi.
Käytännössä kuitenkin IS:n kuvassa pallurat on piirretty väärälle puolen harjannetta. Tumma juova on päältäpäin otetussa kuvassa Lehmäkeron jyrkkä harjanne. Kesäreittiin ja satelliittikuvia vertaamalla asian hoksaa parhaiten. Todennäköisesti zoomatessa kuvaa pienemmäksi toimituksessa on vahinko käynyt palluroiden sijoittelussa. Kuvaa ei voi siis käyttää muuna kuin yleisenä havainnekuvana, mitään tarkkaa sijaintia vainajille ei voi siitä päätellä.

[Perza80]

Epäilen, että tuonne soittopaikkaan asti on tultu suksilla. Soittopaikan kohdilla arvioitu, että suksilla ei päästä alas ja mennään jalan. Ajateltu vielä kaiken olevan ok ja matkan jatkuvan.

Sukset otettu pois ja tuuli tempaissut nämä mukaansa, jolloin ymmärretty että perille ei päästä (ainakaan aikataulussa) ja päädytty soittamaan häkeen. Suksien riisumisen jälkeen paino jakautuu myös eri tavalla lumelle ja voi olla, että vaikuttanut lumivyöryn alkamiseen.

Tiedotustilaisuuden konstaapeli antoi kyllä selvästi ymmärtää, ellei peräti suoraan sanonut, että henkilöillä oli sukset löydettäessä. Ovatko sukset sitten vierineet hyvin lähelle löytymispaikkoja vai ovatko olleet kiinni jaloissa, on epäselvää. En mitenkään usko, että vaihtaminen lumikenkiin noissa oloissa olisi onnistunut. Pidän myös täysin selvänä, että eivät olisi mitenkään voineet selvitä ns. ehjin nahoin kurun pohjalle, vaikka vyöryä ei olisi tapahtunutkaan.

Eiks se sanonu että olivat suksilla liikenteessä?

[Tutkija1]

kulma.JPG (63.03 KiB) Katsottu 720 kertaa

Laitan vielä kuvan tuosta HS:n jutusta, jossa mainittiin millä korkeudella murtumalinja olisi ja jutussa luki vielä että 350-400 m leveä ja 500 m pitkä ja 2,2 hehtaaria oli murtuma.

[Outa]

Minullakin ajatukset askaroi tässä tapauksessa. Kuru on hyvinkin tuttu ennen etelään muuttoa, 90- ja 2000- luvuilta. Olen ollut siellä kesällä ja talvella – useimmiten loppukeväästä. Joskus juhannuksena on käyty vielä laskemassa Pyhäkurua.

Toki tapauksessa on paljon käsittämätöntä – vaikka nyt miten ylipäätään tähän vuodenaikaan lapsen kanssa on tuollaisella retkellä. Olin viimeksi 2020 helmikuussa – leijalautailijoita oli paljon, mutta ei houkutellut hiihtovaellus siinä tuulessa, pakkasessa ja pimeydessä.

Arvauksia on paljon mutta faktaa on, että häkeen on soitettu ja sanottu ”tuulen vieneen sukset ja sauvat” – tämä on todella omituista. Jalastahan niitä ei vie mikään tuuli. Ne on otettu pois. Miksi sukset riisutaan. Ainoastaan siitä syystä että eteneminen ilman niitä nähdään väliaikaisesti paremmaksi. Milloin näin voi käydä. Jonkin luonnonesteen ylityksessä. Sellainen on minusta epätodennäköistä tuolla. Tai mentäessä jyrkkää ylöspäin tai alaspäin, jos sukset ei pidä. Luulen että heillä ei ole ollut mitään rando kamoja, ei edes tunturisuksia joissa on kantit. Luulen että mukana on ollut tavan karvapohja pertsat. Ne on ihan ok tasaisella kesäreitillä – kurussa niillä ei tee mitään. Noh, nyt on harhauduttu kesäreitiltä alemmas ja lähemmäs kurua. Harhautuminen on täytynyt olla tiedossa. Tässä kohtaa lapsen kanssa olisi jo pitänyt soittaa häkeen, kertoa tilanteen vakavuus niin että se ymmärretään myös häkessä, ollaan eksytty lapsen kanssa, keli on tappava, on jäätävä paikoilleen ja siinä selvitään nippa nappa hengissä tunti tai pari. Näin ei tehty vaan tehtiin viimeinen virhe. Tuulelle altis tunturi on jäinen ja kova. Ollaan laskeuduttu jo vähän jyrkempään rinteen kohtaan ja nähdään ettei päästä sillä kalustolla ja siinä kelissä enää ylemmäs – eikä alemmas. On otettu sukset pois, laitettu – tai yritetty laittaa ahkioon, sinne ne ei hyvin mene eikä kiinnityksiä saa olosuhteissa hyvin ja siinä ne on tuulen mukana menneet alarinteeseen. Luulen että niitä löytyy kesällä kurusta.

Sitten on välittömästi soitettu häkeen. Niin sekaisin ei voi olla, että kuvittelisi monoilla niissä olosuhteissa vielä kävelevänsä lapsen kanssa Luontokeskukseen. Ainoa mahdollisuus on moottorikelkka. Puhelun jälkeen on liukkailla monoilla lähdetty korkeuskäyrää pitkin hakemaan vähän suojaisempaa paikkaa. On ihme jos ei ole liukastuttu heti, mutta jos ei, niin on kävelty tuulen kasaamalle lumipatjalle ja sen mukana alas.

Mitään ”uimaliikkeitä” ei siinä enää tehdä, se on game over. Jyrkkyyden käsittää vain paikanpäällä. Se on tippumista ei liukua tai puuterilumessa surffausta. Tippumista tuhansien kilojen lumi ja jää massassa kivisessä ympäristössä. Taju on mennyt parissa sekunnissa, kuolettavat vammat ennen kuin liike on pysähtynyt pohjalla.

Surullinen tapaus, eikä Pyhäkuru ole tämän jälkeen enää entisensä.

Tunturisukset nähtävästi olleet, jolloin kantit hyvin tdennäköisesti terästä, ainakin osittain. Kuvien perusteella on BC monot jalassa.
Sukset saatetaan ottaa jalasta myös tauolla tai jos ollaan lisäämässä vaatekerroksia. BC side on tosiaan luotettava, mono ei irtoa sidettä avaamatta, side luultavasti repeäisi ennemmin irti suksesta. Niissä voimissa tulisi sitten kyllä polvi ja nilkkavaurioitakin.

[Cassandra]

Luulen että heillä ei ole ollut mitään rando kamoja, ei edes tunturisuksia joissa on kantit. Luulen että mukana on ollut tavan karvapohja pertsat. Ne on ihan ok tasaisella kesäreitillä – kurussa niillä ei tee mitään.

Äiti kertoi ennen reissua Hiihtovellus-ryhmässä, että käytössä on tunturisukset, ja mietti reittivalintaa kesä- ja talvireitin väliltä tältä pohjalta.


Joku aiemmin pohti, että äidillä olisi ollut suomenkielisen häkepäivystäjän kanssa kielimuuri. Sosiaalisen median perusteella äidin suomenkielentaito oli hyvä, joten tähän en jaksa uskoa. Ja jos asia olisikin ollut näin, niin varmasti puhelu olisi saatu siirrettyä ruotsinkielentaitoiselle päivystäjälle.

[Alien Alien]

Inanna@"- viimeisen päivän aikataulu täysin epärealistinen klo 10 lähtivät liikkeelle, kohti Pallas hotellilla olevaa bussia klo 17 jotain."

Onko bussien junien lähtöön sovitetut aikataulut yleisesti tiedossa tyyliin bussi lähtee kolmen tunnin välein luontokeskuksen alueelta? Tiedetäänkö tarkemmin heidän suunnitelmistaan näiden suhteen? Mikäli bussin lähtöaikataulu on n. klo 17 ja soitto Häkeen tehty 14:20 tarkoittaa, että on soitettu vasta, kun on tullut kiire bussiin ja hyvin kireällä marginaalilla noissa olosuhteissa vasteajat huomioiden. Olisiko soitettu silloinkaan ilman bussin lähtöä?

Joku kirjoitti, että äiti arvioinut C kiireellisyyttä. Häke määrittää kiireellisyyden kuulemaansa perustuvan tilannearvion perusteella, ei äiti. Jos Häke on arvioinut C, niin kuitenkin toteutunut vaste on ollut kiireellisyydeltään A luokkaa paikallisten mukaan, kun todella nopeasti eli 50 min päästä tunturissa. Jokin ei täsmää.

Poika ja ahkio: Lauhamaa ilmaisi siten, että löydettäessä ahkion pohja oli näkyvissä ja siitä kohtaa kaivamalla löytyi poika 1,5 m syvyydessä ahkion jatkeena. Ahkion jatkeena: eli ahkio osittain lumen alla, siinä kiinni olevat valjaat ja niiden päässä valjaissa kiinni oleva poika. Poika ei ahkiossa.

Hotellilta lähtee vain yksi linja-auto Kolarin junalle. Kiire siihen on voinut vaikuttaa soittopäätökseen. 10 kilometrin taittamiseen varattu aika ehkä ylitetty reippaasti tuossa vaiheessa. Suksien menetyksen jälkeen tajuttu, ettei kävellen ehditä varmana perille ajoissa. Häken mukaan äiti vaikuttanut hyvävoimaiselta ja puhelu oli päättynyt tavanomaisesti.

Äidillä ei ole ollut mitään ymmärrystä vaarallisesta sijainnistaan, mutta pelastajien (paikallinen VPK) saadessa koordinaatit, on pelastajien puolelta tullut tieto häkeen sijainnin vaarallisuudesta. Heppusen kirjoitus kurusta valaisee tilannetta alueella todella hyvin.