Hoitaja myrkyttäjänä

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Kirsi
Neuvoja-Jack
Viestit: 540
Liittynyt: Ke Elo 06, 2008 10:37 am

Viesti Kirjoittaja Kirsi »

Marsalkka kirjoitti: Lähinnä tuo sairauden vaikeutuminen kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi huvitti. ;)
Mua ei hymyilytä näihin asioihin liittyvät keskustelut millään tasolla varsinaisesti koskaan, mutta naputetaan nyt sopivaan päätepisteeseen, kun tuli aloitettua. Maanis-depressiivisyyttä on ainakin aiemmin pidetty toisena varsinaisista mielensairauksista skitsofrenian ohella toisin kuin masennusta tai maniaa sellaisenaan. Useimmat kaksisuuntaisiksi diagnosoidut saanevat ensin "lievemmän", esim. masennus/persoonallisuushäiriö dg:n. Variaatiot ja muunlaiset "kehityskulutkin" ovat toki mahdollisia. Pointtinani yritin jos edellisellä sivulla sanoa, että maallikoiden kannattaa diagnosoinneissaan olla aika varovaisia, koska ne ovat melkoinen haaste asiantuntijoillekin. DG-esimerkkien oli tarkoitus konkretisoida tuota faktaa.Tässä oli ja on ilmeisesti jotain hirveän vaikeasti tajuttavaa?
Kirsi kirjoitti: Mulla on sellainen näppituntuma että diagnosoinnit aloitetaan varovasti, yleensä jollakin masennus/persoonallisuushäiriöakselilla, ja jos oireet pitkittyvät ja vaikeutuvat aletaan hakea vakavampaa dg:a tyyliin skitsofrenia/kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Tässä jostain syystä ajatuksena oli sairaus, joka puhkeaa niin sanotusti kissan tassuin eikä akuutisti ja aggressiivisesti.


Mitähän minä edellä mainituissa, ja kenelle, "selittelin"?
Marsalkka kirjoitti: Mutta saamme varmaan lukea lisää selittelyä. ;)


Muutaman pätkän teemaa kuin teemaa jaksaa aina availla vasemman jalan saappaallekin, mutta sitten, ennen pitkää, muistuu kirjailija Torsti Lehtisen sanat mieleen: "Niille kannattaa selittää joille ei tarvitse".

Avatar
Marsalkka
Horatio Caine
Viestit: 6317
Liittynyt: To Elo 30, 2007 3:27 pm

Viesti Kirjoittaja Marsalkka »

Kirsi kirjoitti: Maanis-depressiivisyyttä on ainakin aiemmin pidetty toisena varsinaisista mielensairauksista skitsofrenian ohella toisin kuin masennusta tai maniaa sellaisenaan. Useimmat kaksisuuntaisiksi diagnosoidut saanevat ensin "lievemmän", esim. masennus/persoonallisuushäiriö dg:n. Variaatiot ja muunlaiset "kehityskulutkin" ovat toki mahdollisia.
"Ainakin aiemmin", "saanevat"... Ja lievempi-sanakin on nyt lainausmerkeissä. :) Nyt alkaa kuulostaa paremmalta. :)

Minäkin olen joskus meinannut kirjoittaa asiasta, josta ei ollut riittävästi tietoa.

Pointtinani yritin jos edellisellä sivulla sanoa, että maallikoiden kannattaa diagnosoinneissaan olla aika varovaisia, koska ne ovat melkoinen haaste asiantuntijoillekin.
Tästä olen tismalleen samaa mieltä. Mutta tämä väitteesi nyt oli vain hieman jyrkkä:
Kirsi kirjoitti:
Marsalkka kirjoitti:Mutta asiantuntija ei silti jokaista diagnosoisi persoonallisuushäiriöiseksi, narsistiksi tai heikkoitsetuntoiseksi.
Väitän että voisi diagnosoidakin jos tarve diagnoosin tekemiselle jotain kautta tulisi.
Cicero:en ol epahemminkehuskellut saavutuksillani ja vaadittiin linkkiä minulla ei sitä ollut, suoraan en voi sanoa missä työskentelen joten piti kiertotietä kirjoittaa...marsalkka on alusta asti ollut tökerö jossain vaiheessa menee pinna kenellä tahansa.

Mimi
Alibin satunnaislukija
Viestit: 65
Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 1:55 pm

Viesti Kirjoittaja Mimi »

http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema ... 7478.shtml

Aamulehden Sunnuntailiitteen juttu!

En kopioi sitä tähän koska se on pitkä. Ihmetyttää todella niiden ekan asianajajan kautta lähetettyjen kirjeiden (aviomiehelle) kohtalo. Jos niistä kumpuaa syyllisyyttä tukevia asioita, niin miksei niitä käytetä?

Arthur Nebe
Nikke Knakkertton
Viestit: 197
Liittynyt: La Loka 13, 2007 9:05 pm

Viesti Kirjoittaja Arthur Nebe »

Luettuani Aamulehden artikkelin heräsi mieleen oikeastaan kaksi ajatusketjua.

Olisiko edes teoriassa mahdollista että artikkelissa Pirjona kuvattu K.L:n (syytetyn) miehen sisar, tämän mies ja appivanhemmat olisivat syystä tai toisesta ryhtyneet masinoimaan tapahtumia. En kuitenkaan kykene antamaan vaihtoehtoista teoriaa insuliinin joutumiselle lapsen elimistöön, kukaan muu paikalla olleista ei tuolla (valikoidulla) esitutkinta-otannalla vaikuta sopivalta kandidaatilta. Toisaalta paikalla mainitaan olleen parikymmentä henkeä. Jos tästä vähennetään pikkulapset, jää siltikin viitisentoista henkilöä jotka yhtä lailla nykyisen syytetyn tavoin olisivat kyenneet antamaan insuliinin.

Täytyy muistaa että insuliini annettiin nimenomaan insuliinikynällä eikä varsinaisella ruiskulla, jolloin sen antaminen on hieman asiaan perehtyneelle huomattavasti helpompaa. Samaan hengenvetoon poistan itseltäni väitteideni todistamistaakkaa toteamalla etten ole terveydenhuollon ammattilainen :).

--

Toinen, huomattavasti todenmukaisempi ajatusketju tietysti on että nykyinen syytetty olisi järjestänyt tapahtumat siten kuten artikkeli kuvaakin. Mitä tämä voisi kertoa syytetyn mielentilasta ja persoonasta? Kyky loogiseen ajatteluun ja pitkäjänteiseen suunnitteluun on selvästi ollut tallella. Toisaalta kuitenkin tähän on sekoittunut varsin primitiivistä, yksinkertaista lähiuhkailua. Kyse ei siis ole ollut pelkästä sopivan tilaisuuden odottamisesta vaan tavoitteeseen pyrkimisestä sekä suorilla että epäsuorilla keinoilla. Tavoitteeseen on pyritty myös avoimesti, ottaen suuria riskejä (mm. väitteet potilastietojärjestelmien lukemisesta), tavallaan kohdistaen jo valmiiksi tulevat epäilyt itseen.

Tästä tulee tietysti mieleen se että "Pirjon" tulevan lapsen eliminointi (suvun keskeisimmältä huomiopaikalta?) on ollut syytetylle samanlainen päähänpinttymä kuin myymälävarkaudet aiemmin. Jopa niin että se on sumentanut varovaisuuden ja vaivihkaisuuden. Syytetty on siis toiminut niin vahvasti "pakon" ajamana ettei ole kyennyt aina varmistamaan jälkiään. Siitä huolimatta hän on kyennyt sellaisen varovaisuuden tason säilyttämään ettei ole vuotta aiempien uhkailujen ja "neuvojen" jälkeen jäänyt suoraan kiinni mistään.

Lisäksi voidaan nähdä että syytetty ei ole aktiivisesti pyrkinyt edellisvuoden jälkeen kontaktiin "Pirjon" kanssa. Todennäköisesti ensimmäisen taktiikkansa, keskenmenon aiheuttamisen, epäonnistuttua hän päätti siirtyä "tilaisuuden-tullen" -taktiikkaan ja sopivaksi tilaisuudeksi ilmaantui sitten mökkijuhlat.

chantal
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 107
Liittynyt: Ti Maalis 25, 2008 7:07 pm

Viesti Kirjoittaja chantal »

Komppaan vahvasti Nebeä hänen toisessa teoriassaan. Naisella on koko elämän ajan ollut selkeä malli siitä, miten äiti on kaikkivoipainen ja siloittelee lapsen tien - kuten hänelle itselleen on tehty. Motiivina hänellä on nimenomaan se, että oma lapsi säilyy suvun keskipisteenä ja koska keskenmeno ei onnistunut, hän päätti tilaisuuden tullen eliminoida inhottavan kilpailijan.

Arthur Nebe
Nikke Knakkertton
Viestit: 197
Liittynyt: La Loka 13, 2007 9:05 pm

Viesti Kirjoittaja Arthur Nebe »

Mietitäänpä vielä hetki tämän syytetyn taustoja. Eri lähteistä poimittuja katkelmia, todenperäisyys sen mukaisesti vaihtelevaa. Monen käden kautta kiertänyttä tietoa ja tapauksen huomioarvo mielessä pitäen, varmasti väritettyä ja dramatisoitua:
"Hämeenlinnan ja Riihimäen jousiampujat muistavat tarinan edelleen, mutta siitä ei voi puhua, ettei eroteta seuroista. Seurat nimittäin eivät mitenkään puuttuneet siihen, että tämä henkilö ampui opettajaansa ( vahingossa ohi ), uhkasi ampua seuransa sihteerin, uhkasi ampua veljensä, pelotteli ampumalla lapsineen pulkkamäkeen menossa olevaa naista, ajeli kaupungilla polkupyörällä jousi käsissään, niin että ihmiset soittelivat poliisille, sekoitti seuransa rahat omiinsa ynnä muuta ynnä muuta."
Jo näiden tekojen toistosta - mikäli siis ovat todella tapahtuneita asioita - kielii voimakas usko siihen ettei mikään itseaiheutettu vastoinkäyminen voi lopulta aiheutua vaaralliseksi, että asiat saadaan aina tarvittaessa setvittyä hänelle edullisin päin. Samalla kertoo tarpeesta ja halusta hallita ja kiristää pelolla. Onko arvaamaton adrenaliinintäyteinen käytös voinut olla hänelle myös seksuaalinen kiihoke vai pelkästään henkinen hurmostila?
armeijan jälkeen... olisi tullut huippu poliisi!
Puhui siitä kaikille ennen armeijaan menoa.
Miksei päässyt? Kulkiko tieto sittenkin laitoksen sisällä epävirallisesti?
Kun ei päässyt poliisiksi yritti vanginvartijaksi ja kun ei päässyt siksikään rupesi sairaanhoitajaksi.
Asepalvelus, poliisikoulu, vanginvartijakoulutus. Mikä yhdistää näitä kolmea kenttää: yhteiskunnallisen auktoriteetin asema ja toisaalta ns. kontrolliammatin vaikutus. Tietystikään naisten vapaaehtoista asepalvelusta (huomatkaa että syytetty kotiutui tykkimiehenä, syystä tai toisesta johtajakoulutukseen eivät ovet auenneet, jos sellaiseen nyt pyrkikään) ei voi suoraan verrata varsinaiseen ammattiin johtavaan koulutukseen. Toisaalta armeijan jälkeen (vai sen yhteydessä?) suoritettu rekkakortti kertoo omaa kieltään halusta identifioida itsensä vahvasti maskuliiniseen maailmaan. Myös syytetyn voimakas ampumaharrastuksensa esilletuominen (haulikko) on jossain määrin "miesmäinen" piirre. Voiko tässä olla taustalla yli murrosiän pitkittynyt poikatyttö-syndrooma jonkinlaisena salaisena äitikapinana vai tietoinen identifioituminen "vahvemman" sukupuolen edustajaksi fyysisestä sukupuolesta huolimatta?

chantal
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 107
Liittynyt: Ti Maalis 25, 2008 7:07 pm

Viesti Kirjoittaja chantal »

Jo näiden tekojen toistosta - mikäli siis ovat todella tapahtuneita asioita - kielii voimakas usko siihen ettei mikään itseaiheutettu vastoinkäyminen voi lopulta aiheutua vaaralliseksi, että asiat saadaan aina tarvittaessa setvittyä hänelle edullisin päin. Samalla kertoo tarpeesta ja halusta hallita ja kiristää pelolla.
Tämä on juuri näin. Tyttö siis oli jo kotoa saanut sen mallin, että hän saattoi tehdä mitä vaan, koska äiti kävi heti niiden kimppuun, jotka olivat häntä vastaan. Äiti käytti siis aseenaan ihmisten pelottelua uhkaamalla katkaista heiltä sähköt tai haastamalla heidät oikeuteen. Sanojensa vakuudeksi hän lateli liudan korkeiden virkamiesten nimiä ja kertoi olevansa heidän tuttavansa ja saavansa tahtonsa tarvittaessa läpi. Osa äidin hampaisiin joutuneista ihmisistä katsoi asiaa sormiensa läpi ja teki kuten äiti tahtoi, koska halusi vain välttyä äidin jatkuvilta yhteydenotoilta ja turhilta oikeudenkäynneiltä, joilta ei siis kuitenkaan kokonaan vältytty. Tytär siis pääsi useasti pälkähästä, eikä kyse aina ollut pelkästään hiekkalaatikkotappeluista, vaan myös esim. koulumenestyksestä, kuten olen aiemmin kertonut.

Salaisesta äitikapinasta tuskin on kysymys. Tytön ja äidin välit ovat olleet erittäin lämpimät koko ajan, ehkä myös siksi, että ovat kovin samantyyppisiä. Uskoisin enemmän siihen, että valitsemalla maskuliinisia harrastuksia ja käymällä armeijan tyttö halusi miellyttää äitiään (ja samalla päästä parhaaksi jossain) onnistumalla erikoisilla aloilla, koska koulumenestys ei kuitenkaan ollut kuuden ällän tasoa.

Kirsi
Neuvoja-Jack
Viestit: 540
Liittynyt: Ke Elo 06, 2008 10:37 am

Viesti Kirjoittaja Kirsi »

Marsalkka kirjoitti:Minäkin olen joskus meinannut kirjoittaa asiasta, josta ei ollut riittävästi tietoa.
Mikä on se "riittävän tiedon" taso, ja sinäkö sen täällä yleisesti määrittelet, milloin jostakin asiasta on paikallaan jotain sanoa. Mulla on tossa vieressäni puoli kirjahyllyllistä aihepiiriä käsittelevää, vakavaa lähdeaineistoa (jonka olen A:sta Ö:hön muuten lukenut, joskin siitä on joitain vuosia aikaa ja sen ohella jotain tuolla "kentällä"kin on tullut nähtyä ja kuultua), joten jonkunlainen täysperusteltu tutkielmako sulle pitäisi tuosta kaikesta käsin vääntää? Valitan, mutta kaiken jo tähän asti esittämäsi perusteella epäilen, että todellakaan maksaisi vaivaa. Tämä tästä ja hyvät pyhät.

Avatar
Marsalkka
Horatio Caine
Viestit: 6317
Liittynyt: To Elo 30, 2007 3:27 pm

Viesti Kirjoittaja Marsalkka »

Kirsi kirjoitti:
Marsalkka kirjoitti:Minäkin olen joskus meinannut kirjoittaa asiasta, josta ei ollut riittävästi tietoa.
Mikä on se "riittävän tiedon" taso,
Määrittelen sen tapauskohtaisesti.
ja sinäkö sen täällä yleisesti määrittelet, milloin jostakin asiasta on paikallaan jotain sanoa.
Minähän se kyllä olen. ;)
Mulla on tossa vieressäni puoli kirjahyllyllistä aihepiiriä käsittelevää, vakavaa lähdeaineistoa (jonka olen A:sta Ö:hön muuten lukenut, joskin siitä on joitain vuosia aikaa ja sen ohella jotain tuolla "kentällä"kin on tullut nähtyä ja kuultua),
Lukemisen lisäksi se pitäisi sisäistää.
Tämä tästä ja hyvät pyhät.
Juu ei mullakaan tähän off topiciin sen kummempaa enää ole. Hauskaa sunnuntaiehtoota!
Cicero:en ol epahemminkehuskellut saavutuksillani ja vaadittiin linkkiä minulla ei sitä ollut, suoraan en voi sanoa missä työskentelen joten piti kiertotietä kirjoittaa...marsalkka on alusta asti ollut tökerö jossain vaiheessa menee pinna kenellä tahansa.

Kirsi
Neuvoja-Jack
Viestit: 540
Liittynyt: Ke Elo 06, 2008 10:37 am

Viesti Kirjoittaja Kirsi »

Arthur Nebe kirjoitti:Asepalvelus, poliisikoulu, vanginvartijakoulutus. Mikä yhdistää näitä kolmea kenttää: yhteiskunnallisen auktoriteetin asema ja toisaalta ns. kontrolliammatin vaikutus. Tietystikään naisten vapaaehtoista asepalvelusta (huomatkaa että syytetty kotiutui tykkimiehenä, syystä tai toisesta johtajakoulutukseen eivät ovet auenneet, jos sellaiseen nyt pyrkikään) ei voi suoraan verrata varsinaiseen ammattiin johtavaan koulutukseen. Toisaalta armeijan jälkeen (vai sen yhteydessä?) suoritettu rekkakortti kertoo omaa kieltään halusta identifioida itsensä vahvasti maskuliiniseen maailmaan. Myös syytetyn voimakas ampumaharrastuksensa esilletuominen (haulikko) on jossain määrin "miesmäinen" piirre. Voiko tässä olla taustalla yli murrosiän pitkittynyt poikatyttö-syndrooma jonkinlaisena salaisena äitikapinana vai tietoinen identifioituminen "vahvemman" sukupuolen edustajaksi fyysisestä sukupuolesta huolimatta?
Psykologisesti "neutraalein" vaihtoehto on kaiketi se, mikä kymmeniä tai satoja muitakin, sinänsä naisellisia ja seksuaaliselta kehitykseltään ja psyykkiseltä statukseltaan tasapainoisia naisia noille aloille vetää ja monet sinne pääsevätkin: mainitut työt voivat tuntua mielenkiintoisilta ja haasteellisilta (mitä ne epäilemättä ovatkin), muodollinen koulutus on kaikkiin suhteellisen lyhyt ja valtion taloudellisesti suht hyvin tukema (ei tarvetta suurille opintolainoille) jne. Toisaalta psykologiset testit nappavat varmaankin aika hyvällä prosentilla erilaisista vääristä tai vääristyneistä syistä aloille hakeutuvat (kuten tietysti miehistäkin) tai muutoin "riskipersoonallisuudet".

Mistä tulikin mieleeni, että myös terveys-ja sosiaalialojen oppilaitosten perustestauksista vastaava Suomen psykologikeskus oli ainakin vuosi sitten mennyt vakavasti itseensä tämän tapauksen paljastuttua. Testejä lienee tiukennettu, jos mahdollista, ja hyvä niin. Perustestaus sinänsä on ainakin Rikosseuraamusalan koultuskeskuksella (ent. VHL:n alainen koulutuskeskus) ja sosiaali- ja terveysaloilla ollut hyvin samankaltainen - olennaiset erot lienee tehty sitten henkilökohtaisissa haastatteluissa. Vastaan siis kysymykseen, jota kukaan ei vielä ole esittänyt ainakaan tässä topicissa: miksi syytetyn onnistui "livahtaa" sairaanhoitajakoulutukseen, muttei muille havittelemilleen, mainituille aloille. (Syy voi tosin olla taloudellinen siten, että toisin kuin runsaita hakijämääriä keräävillä poliisikoululla, RSKK:lla ja vissiin armeijan johtajakoulutuksella, terveydenhuolto-oppilaitoksilla voi olla hakijapulaa ja kuitenkin kaikki opiskelupaikat olisi ilmeisesti joidenkin valtion rahoitusten ym. saamiseksi täytettävä)

"Halu identifioida itsensä vahvasti maskuliiniseen maailmaan" on tavallinen eräällä naisvähemmistöllä, mutta siitä tässä ei liene ollut kysymys. Murrosiän pitkittyneestä poikatyttö-syndroomasta en oikein osaa sanoa, toisaalta kun virallisista diagnooseista napataan syömishäiriöt, voisi ajatella jotain nimenomaan seksuaalisen kehityksen ongelmia taustalla olevan- erityistä syytä sellaiselle ei tarvinne olla, mutta hyväksikäytöt, haavoittavat parisuhdekokemukset nuorella iällä ym. voisivat selittää. Uhri pyrkii samaistumaan vahvempaan tekijään, käsittelemään sitten traumaansa toistamalla tekoa ehkä muita kohtaan tai ihan vain kokemaan turvallisuutta ja koskemattomuutta ulkoisesti "vahvassa" ja ehkä muita kohtaan uhkaavaksikin pyrkivässä roolissaan.

Lopuksi poistan itseltäni väitteideni todistamistaakkaa toteamalla, etten ole psykologi ;)

Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4320
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Viesti Kirjoittaja ABC »

Suoli24:llä on siis väitetty, että syytetty olisi:

- ampunut jousella toista jousiampujaa ja väittänyt "hänen juosseen tielle"; juttu painettiin villaisella
- uhannut jousella muitakin ihmisiä
- varastanut rahaa seuran kassasta
- aiheuttanut armeijassa vaaratilanteen
- joutunut lähtemään Pappilanniemen sairaalasta äkisti jostain syystä

Lisäksi on väitetty, että hän olisi saanut luvat haulikkoon väitetyn jousella tapahtuneen tapon yrityksen jälkeen, mistä syystä oltaisiin muka menosssa käräjille elokuussa (mielestäni jutun täytyisi olla jo vanhentunut).

Olisi mielenkiintoista saada lisätietoa näistä väitteistä, pitävätkö ne paikkansa.

Mitä psykologiseen puoleen tulee, niin jos syytetty on tehnyt edes osan keskusteluissa olleista teoista, ja silti käyttäytyy kuten käyttäytyy, niin hän on suorastaan oppikirjaesimerkki psykopaatista.
Every ship must sail a world.

Arthur Nebe
Nikke Knakkertton
Viestit: 197
Liittynyt: La Loka 13, 2007 9:05 pm

Viesti Kirjoittaja Arthur Nebe »

Kirsille pisteet ja hatunnosto jälleen todella terävästä ja selvästi asiantuntevasta tekstistä. Puit sanoiksi sen jota minä (ja varmasti moni muukin täällä, ainakin ketjun alkupäätä muistellen) on ihmetellytkin.

Täytyy tietysti muistaa että sairaanhoitajakoulutusta järjestäviä ammattikorkeakouluja on maassa varsin monta verrattuna Poliisikouluun (nyk. Poliisiammattikorkeakoulu), VHL:n tai PV:n koulutusväyliin. Luonnollisesti myös hakijoiden psykologisia ominaisuuksia tarkastellaan varmaan vielä astetta enemmän turvallisuusnäkökulmasta, huomioiden ammatteihin liittyvä, äärimmillään kuolettavankin voimankäytön koulutus ja välineistö. Hyvä kuitenkin jos psykologista seulaa myös hoitoalan koulutuksessa on nyt kiristetty.

Kokonaan toinen kysymys on tietysti, jääkö persoonallisuushäiriöinen siltikään välttämättä katiskaan? Tietenkinhän myös ammatissa jo toimiva henkilö voi sairastua/piirteet alkaa käydä ilmi ja täydellisestihän tätä on mahdoton estää.

Silti olisin taipuvainen näkemään korostunutta toimintamallia näissä eleissä. Ilmeisesti masentuneisuustaipumus tullut vasta viime aikoina, uutisoinnin perusteella. Aiemmin lähinnä ylimielistä, provosoivaa käyttäytymistä.

Mikähän oli syytetyn todellinen opiskelumenestys? Välillä on lehdistössä luotu mielikuvaa opintonsa loistavasti läpäisseestä huipputapauksesta. Toisaalta mm. ylioppilaskirjoitusten yleisarvosana C (epäillyn itsensä kertomana, tulkinta minun) ei sinällään viittaa poikkeukselliseen lahjakkuuteen tai erityisen korkeaan älykkyyteen. Tietysti opiskelumotivaatio on asia erikseen ja toisilla se aktivoituu vasta myöhemmin. Silti tuntuisi omituiselta että syytetty olisi nähnyt hoitoalan kelvollisena vaihtoehtona kontrollialoille, joille hänen varsinainen vetonsa tuntui kohdistuvan. Ehkä pitänyt hyvänä korvikkeena, mahdollisesti ulkopuoleltakin tullut neuvoja tai painostusta. Ei silti oikein matchaa aiempaan toimintaan ja siihen mitä harrastukset ja eräät käänteet kertovat luonteenlaadusta.

Mariacka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5075
Liittynyt: Ma Syys 10, 2007 7:34 pm

Viesti Kirjoittaja Mariacka »

^Sanotaan myös, että sairaala on naisten armeija. Hierarkia on jossain määrin tarpeenkin suurissa laitoksissa, joissa tiukoissa tilanteissa on aina löydyttävä päätöksentekijä, ja jokaisen isomman päätöksen takaa pitää löytyä siitä vastaava henkilö. Nopeasti vaihtuvissa tilanteissa ei ole aikaa jäädä miettimään enemmistön mielipidettä, eikä niukasti/tiukasti resurssoituja varoja voi käyttää jokaisen mielen mukaisesti. Noin esimerkkinä.

Motiiveja terveydenhoitoalan töihin on monenlaisia. Joku haluaa pelastaa maailman, joku hoidattaa itseään. Suurin osa on tietenkin siltä väliltä, mutta olen kuullut väitettävän, että psykoottinenkin henkilö pystyy skarppaamaan lyhytkestoisissa testeissä. Toisen testiselityksen mukaan testeillä etsitään vain "sopivia" eli ei liian keskiverrosta poikkeavia yksilöitä. Vuosien varrella testikäytännöt ovat vaihdelleet, ja koska oppilaitokset päättävät itsenäisesti esim. opetussuunnitelmistaan, näin voi olla myös testausten laita - tehdään tai ei tehdä tai etsitään halvin, joskaan ei välttämättä paras, testaajafirma.

Kuten surullinen esimerkki todistaa, terveydenhuollon työssä on mahdollisuus käyttää lähtökohtaisesti vähäistäkin valtaa kohtalokkaasti väärin päättämällä graaveimmillaan ihmisten elämästä ja kuolemasta. Mieleeni jäi myös oikeuden istunnosta raportoitu tilanne, jossa hoitaja kertoi piikkikammostaan (useimmat itse piikkikammoiset pystyvät kuitenkin pistämään!), ja lisäsi että oli halunnut kouluttautua jatkossa hallinnon tehtäviin.

Kirsi
Neuvoja-Jack
Viestit: 540
Liittynyt: Ke Elo 06, 2008 10:37 am

Viesti Kirjoittaja Kirsi »

Mariacka kirjoitti:Motiiveja terveydenhoitoalan töihin on monenlaisia. Joku haluaa pelastaa maailman, joku hoidattaa itseään. Suurin osa on tietenkin siltä väliltä, mutta olen kuullut väitettävän, että psykoottinenkin henkilö pystyy skarppaamaan lyhytkestoisissa testeissä. Toisen testiselityksen mukaan testeillä etsitään vain "sopivia" eli ei liian keskiverrosta poikkeavia yksilöitä. Vuosien varrella testikäytännöt ovat vaihdelleet, ja koska oppilaitokset päättävät itsenäisesti esim. opetussuunnitelmistaan, näin voi olla myös testausten laita - tehdään tai ei tehdä tai etsitään halvin, joskaan ei välttämättä paras, testaajafirma.
Lyhytkestoinen skarppaaminen on varmasti psykoottisellakin mahdollista, mutta opinnot kuitenkin kestävät useamman vuoden- useimmat testit läpäisseistä, vaikeatasoisista ongelmista kärsivistä, lopettanevat opintonsa jossakin vaiheessa joko oma-alotteisesti tai sitä kautta, että oireileva käytös johtaa ongelmiin muuten opintojen kuluessa ja ne keskeytyvät ulkopuolistenkin myötävaikutuksella.

Se on totta, että mt. oppilaitokset eivät ole mitään Harvardin oikiksia- liian lahjakkaita, potentiaalisia turhautujia ja sitä kautta keskeyttäjiä karsitaan testivaiheessa käsitykseni mukaan siinä kuin sellaisia, joiden opiskelutaidot tai psyykkinen status eivät alan koulutukseen ja tulevaisuudessa töihin todennäköisesti sovellu. Oppilaitokset haluavat käsittääkseni ilmeisesti rahoitukseen liittyvistä syistä karsia ennenkaikkea keskeyttäjiä. Mahdollisuudesta valita testaajainstanssi en varmaksi tiedä- voisi kuvitella, että suojatun ammattinimikkeen haltija-psykologi kuitenkin tarvittaisiin, ja siis vakavasti otettava ammatti-ihminen siellä aina olisi vastassa.

loneliness
Jessica Fletcher
Viestit: 3206
Liittynyt: Ti Kesä 03, 2008 12:30 am

Viesti Kirjoittaja loneliness »

Kirsi kirjoitti: Mahdollisuudesta valita testaajainstanssi en varmaksi tiedä- voisi kuvitella, että suojatun ammattinimikkeen haltija-psykologi kuitenkin tarvittaisiin, ja siis vakavasti otettava ammatti-ihminen siellä aina olisi vastassa.
Oli ala sitten mikä tahansa, niin psykologit eivät voi tuntea jokaista alaa erikseen. Luulen, että persoonallisuustestit ovat kaikille samankaltaisia, eikä esim. sairaanhoitohenkilökunnalle ole omanlaisiaan testejä. Sairaanhoitoalalle tarvitaan tietyntyyppisiä ja empaattisia ihmisiä ja voikin olla, että alan opettajan haastattelulla voisi olla käytännössä enemmän merkitystä, kuin psykologin testeillä, jotka tehdään kai kirjallisesti. Haastattelussa ainakin kohdataan elävä ihminen face to face ja huijaaminen voi olla hankalampaa.

Hoitaja on tottunut koko elämänsä manipuloimaan ihmisiä ja vanhoissa rötöksissään itkenyt oikeudessa itsensä ulos tuomiosta. Niin hyviä testejä ei liene vielä edes olemassa, että nämä pystyttäisiin kokonaan karsimaan pois. Hyvillä testeillä pystytään tosin hiukan karsimaan tuota kuonaosastoa.
Paavo Arhinmäki on äijä!

Vastaa Viestiin