Lea Leikari, 60 v - Katosi Eurajoella 11.3.2021, löytyi 27.12.2021. Henkirikos

[Oikeus ennen kaikkea]

Tässä tuon itsemurhan tehneen naapurin miehen oman isänsä surman oikeushistoria:

Lyhytaikaisesta kurkusta kuristamisesta aiheutunut kuolema oli ollut äkillinen ja yllättävä. Kuolema oli johtunut sydänpysähdyksestä. Sydänpysähdyksen mahdollisuus lyhytaikaisen kuristamisen seurauksena ei ollut yleisesti tiedossa. Vastaajaa ei tuomittu taposta vaan pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

RL 21 luku 5 § 1 mom
RL 21 luku 9 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Mynämäen käräjäoikeuden tuomio 18.7.1996
Virallisen syyttäjän rangaistusvaatimus
Virallinen syyttäjä vaati A:lle rikoslain 21 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla rangaistusta taposta eli siitä, että tämä oli 13.1.1996 Laitilassa tappanut isänsä B:n pitämällä hänestä vasemmalla kädellä hartian ja kainalon seudusta kiinni ja samalla kuristamalla voimakkaasti oikealla kädellä kurkusta niin, että B:n kieliluu oli murtunut ja että B oli kuristamisen seurauksena kuollut.

Vastine
A tunnusti tarttuneensa oikealla kädellään B:tä kurkusta ja pitäneensä tästä vasemmalla kädellään kiinni hartian ja kainalon seudusta. A kiisti kuristaneensa B:tä kurkusta voimakkaasti.
A myönsi B:n kuoleman seuranneen hänen toimenpiteidensä seurauksena. A kiisti tappaneensa B:n tahallaan, mutta myönsi varomattomuudella aiheuttaneensa tämän kuoleman.
Mikäli vastoin A:n luuloa katsottaisiin hänen tahallaan tappaneen B:n, A katsoi syyllistyneensä rikoslain 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun surma-rikokseen.

Perustelut
Tapahtumainkulusta
B:lle tehdyssä oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa on todettu kuolinsyyksi kaulalta kuristaminen. Ruumiinavauksen perusteella laaditussa lausunnossa on todettu löydösten sopivan ”käsin kuristamiseen siten että kuristaminen on tapahtunut oikealla kädellä ja vasemmalla kädellä on pidetty kiinni, josta merkkejä hartian edessä sekä kainalon seudussa oikealla”. Kaulalla sijaitsevassa kieliluussa on todettu murtuma.
B:n kuolemaan johtaneelle kuristamiselle ei ollut silminnäkijöitä. A oli oikeudessa kertonut nauttineensa 12.1.1996 illalla ja seuranneena yönä alkoholijuomaa niin paljon, että ei tarkalleen muistanut illan ja yön tapahtumia. Jossakin vaiheessa yötä joku A:n ystävistä oli vienyt hänet kotiinsa. A:n tullessa asunnolleen B oli ollut tupakoimassa A:n ja B:n kotina olleen omakotitalon pannuhuoneessa.
A:n ja B:n välille oli tullut sanaharkkaa. A:n muistaman mukaan hän oli jossain vaiheessa tarttunut B:tä rinnuksista tai kurkusta pitäen kiinni jonkin aikaa, minkä jälkeen B oli valahtanut lattialle. Muistamansa mukaan oli A soittanut apua. Hän oli kertonut seuraavan muistikuvansa olevan poliisien saapumisen paikalle.
Virallisen syyttäjän oikeudelle esittämästä puheluerittelystä ilmeni, että A:n ja B:n asuman omakotitalon puhelimesta oli 13.1.1996 kello 3.43 soitettu 24 sekuntia kestänyt puhelu Laitilan poliisin numeroon. Talossa ei 13.1.1996 aamuyöllä ollut ollut A:n ja B:n lisäksi muita henkilöitä. A:n oikeudessa kertoman sekä muun edellä esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeus piti toteennäytettynä, että A oli B:n kuolemaan johtanein tavoin tätä kaulalta kuristanut.

Tahallisuudesta
Oikeudessa todistajana kuullun A:n oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin mukaan kurkusta kuristaminen on aina hengenvaarallista. Ruumiinavauksessa tehtyjen havaintojen perusteella A:n kieliluun murtumiseen johtanut puristaminen on ollut ”kohtalaisen reipas”. Käräjäoikeus ymmärsi todistajan lausuman niin, että puristaminen ei ollut ollut voimakkuudeltaan heikkoa.
Oikeuslääkärin mukaan uhrin kuolema voi aiheutua melko lyhytaikaisenkin kuristamisen seurauksena. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan kuristamiseen sisältyy kuitenkin aina mahdollisuus keskeyttää se ennen uhrille aiheutuvia kohtalokkaita seurauksia. Näin ollen käräjäoikeus ei voinut yhtyä A:n käsitykseen, jonka mukaan B:n kuristamalla aiheutettu kuolema olisi A:n huolimattomuuden seurausta.
A oli kuristanut B:n kurkusta yhdellä kädellä. Ruumiinavauksessa tehtyihin havaintoihinsa perustuen oikeuslääkäri oli kuvannut A:n vasemman käden otteen B:n hartiasta ja olkapäästä olleen ”tukeva”. Tämän käräjäoikeus ymmärsi niin, että A oli käyttänyt voimaa B:tä kohtaan. Tästä päätellen A oli kohdistanut B:hen väkivaltaa, joka ei ole ollut vähäistä. Vaikka A olikin oikeudessa ilmoittanut B:n kuoleman olleen hänelle yllätys ja järkytys, oli hänen kuitenkin täytynyt ymmärtää, että kuristamisen varsin todennäköisenä seurauksena olisi B:n kuolema. A oli näin tahallaan tappanut B:n, vaikka se ei ollut ollut hänen tarkoituksensa.

Syyksilukeminen
A oli 13.1.1996 Laitilassa kurkusta kuristamalla tappanut B:n.

Rangaistuksen mittaaminen
A oli itse kutsunut poliisit paikalle ja näin oma-aloitteisesti pyrkinyt edistämään rikoksensa selvittämistä.
B oli vuosia käyttänyt väärin alkoholia ja saanut käyttäytymisellään kodissaan aikaan ahdistavan ilmapiirin. Hän oli suhtautunut vihamielisesti erityisesti A:han. Perhetilanteen aiheuttaman stressin vuoksi A oli joutunut toimimaan sietokykynsä äärirajoilla. Nämä seikat olivat käräjäoikeuden käsityksen mukaan rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin vaikuttaneet rikoksen tekemiseen.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 21 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla taposta 8 vuodeksi 1 kuukaudeksi vankeuteen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Katajamäki sekä lautamiehet Nikula, Niro ja Piirainen.

Turun hovioikeuden tuomio 1.11.1996
A valitti hovioikeuteen ja vaati, että hänet tuomitaan tapon asemesta ensisijaisesti pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta tai toissijaisesti surmasta ja että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan. Lisäksi A pyysi, että hovioikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.
Hovioikeus hylkäsi suullisen käsittelyn toimittamista koskevan pyynnön asian selvitettyyn tilaan nähden ja pääasian osalta hyväksyi käräjäoikeuden perustelut. Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muutettu.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lähde, Nikula ja Sandholm. Esittelijä Kari Lahdenperä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 18.2.1997. Valituksessaan A on vaatinut, että hänet tuomitaan ensisijaisesti pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta tai toissijaisesti surmasta ja että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan sekä että hänet vapautetaan todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle.
Virallinen syyttäjä on antanut vastauksen. Asianomistajat eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

Suullisen käsittelyn toimittaminen
A on hovioikeudessa pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista. Hovioikeus on hylännyt pyynnön viittaamalla asian selvitettyyn tilaan. Huomioon ottaen se, mitä A on valituskirjelmässään esittänyt B:n oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin todistajankertomuksesta, hovioikeuden olisi tullut suostua pyyntöön.
Viivytyksen välttämiseksi Korkein oikeus on 4.9.1997 järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2.1.1998
Perustelut
Käräjäoikeuden mukaan A on kuristaessaan B:tä kurkusta täytynyt ymmärtää, että kuristamisen varsin todennäköisenä seurauksena olisi B:n kuolema. Käräjäoikeus on perusteluissaan viitannut ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin todistajankertomuksessa lausuttuun siitä, että kurkusta kuristaminen on aina hengenvaarallista ja että uhrin kuolema voi aiheutua melko lyhytaikaisenkin kuristamisen seurauksena. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan, kun kuristamiseen sisältyy aina mahdollisuus keskeyttää se ennen uhrille aiheutuvia kohtalokkaita seurauksia, B:n kuolema ei ole ollut vain A:n huolimattomuuden seurausta. Tämän vuoksi A on tuomittu taposta.
Ruumiinavauksen tehnyttä oikeuslääkäriä on kuultu todistajana Korkeimmassa oikeudessa. Kuristamiskuoleman hän on kertonut voivan johtua useasta syystä. Kuolema voi ensinnäkin johtua siitä, että kuristettaessa hengitystiet tukkeutuvat eikä uhri saa hengitettyä. Toisaalta kuristamisen yhteydessä verenkierto pään alueelle voi estyä. Vähäisempi puristaminen estää laskimoverenkierron ja kovempi puristus valtimoverenkierron. Edelleen kaulavaltimoa painettaessa verenpaineen nousu saattaa aiheuttaa paineaistinsolujen välityksin hermorefleksejä, jotka vaikuttavat sydämen rytmiin hidastaen tai pysäyttäen sen kokonaan. Tällainen hermorefleksikaaren kautta tapahtuva sydämen pysähdyttäminen aiheuttaa hyvin nopean kuoleman.
Oikeuslääkärin saaman käsityksen mukaan B on kuollut hyvin nopeasti äkilliseen sydänpysähdykseen, koska hänen kasvoillaan ei ollut merkkejä voimakkaasta verentungoksesta eikä pienistä verenpurkaumista iholla tai silmien sidekalvoilla. Jo noin puoli minuuttia kestänyt kuristaminen olisi aiheuttanut tällaisia vammoja. Ruumiinavauksessa todettu kieliluun murtuma osoittaa, että kaulalle on osunut tai kohdistunut ulkoinen voima, mutta kuoleman mekanismin kannalta sillä ei ole ollut merkitystä.

A on kertonut, että hän oli tarttunut B:tä rinnuksista tai kurkusta ja pitänyt kiinni jonkin aikaa, minkä jälkeen tämä oli valahtanut lattialle. Oikeuslääkärin kertomus B:n nopeasta kuolemasta tukee A:n kertomusta.
B:n kuolema on ollut äkillinen ja yllättävä. Kuolema on aiheutunut lyhytaikaisesta yhdellä kädellä kuristamisesta johtuneesta sydänpysähdyksestä. Sydänpysähdyksen mahdollisuus lyhytaikaisen kuristamisen seurauksena ei ole yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi A:lla ei ole ollut tahallisuuden edellyttämää tietoisuutta siitä, että B:n kuolema on hänen suorittamansa kuristamisen varsin todennäköinen seuraus. Mitkään seikat eivät osoita, että A olisi tarkoittanut jatkaa tekoaan, kunnes B olisi kuollut. A ei näin ollen ole syyllistynyt tappoon.
Hänen viakseen kuitenkin jää, että hän on puheena olevassa tilaisuudessa tehnyt B:lle ruumiillista väkivaltaa tarttumalla häntä melko voimakkaasti vasemmalla kädellä oikeasta hartiasta ja oikealla kädellä kurkusta aiheuttaen siten B:lle oikean hartian ja kainalon seutuun hiertymäjälkiä sekä kaulalle v-kirjaimen muotoisen naarmumaisen punoittavan vamman ja kieliluun murtuman sekä tuolloin kurkusta kuristaessaan huolimattomuudellaan aiheuttanut B:n kuoleman.
Arvioitaessa sitä, minkä asteista huolimattomuutta A on osoittanut, Korkein oikeus kiinnittää huomiota seuraavaan. Vaikka kovin yleisesti ei tiedetäkään kuristamiseen liittyvää äkillisen sydänpysähdyksen ja siitä johtuvan yllättävän ja hyvin nopean kuoleman vaaraa, yleisesti kuitenkin on tiedossa, että kurkusta kuristaminen voi olla hengenvaarallista. Tämä A:nkin olisi pitänyt käsittää. Siitä huolimatta hän on kerrotuin tavoin käynyt käsiksi B:hen. Hänen otteensa tämän kurkusta on ollut melko voimakas. Siitä on osoituksena kuristamisesta aiheutunut kieliluun murtuminen. Korkein oikeus katsoo, että A on B:tä kurkusta kuristaessaan aiheuttanut tämän kuoleman törkeällä huolimattomuudella. Kuolemantuottamus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Näin ollen A on syytteessä tarkoitetussa tilaisuudessa syyllistynyt pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Lainkohdat
Rikoslaki 21 luku 5 §:n 1 momentti ja 9 §

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
A tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen lukeman rikoksen asemesta pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta yhteiseen 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Taipale, Suhnen, Wirilander ja Krogerus. Esittelijä Hannu Kiuru.

[skoune]

Tässä tuon itsemurhan tehneen naapurin miehen oman isänsä surman oikeushistoria:

Lyhytaikaisesta kurkusta kuristamisesta aiheutunut kuolema oli ollut äkillinen ja yllättävä. Kuolema oli johtunut sydänpysähdyksestä. Sydänpysähdyksen mahdollisuus lyhytaikaisen kuristamisen seurauksena ei ollut yleisesti tiedossa. Vastaajaa ei tuomittu taposta vaan pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

RL 21 luku 5 § 1 mom
RL 21 luku 9 §

....



KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2.1.1998
...

A on kertonut, että hän oli tarttunut B:tä rinnuksista tai kurkusta ja pitänyt kiinni jonkin aikaa, minkä jälkeen tämä oli valahtanut lattialle. Oikeuslääkärin kertomus B:n nopeasta kuolemasta tukee A:n kertomusta.
B:n kuolema on ollut äkillinen ja yllättävä. Kuolema on aiheutunut lyhytaikaisesta yhdellä kädellä kuristamisesta johtuneesta sydänpysähdyksestä. Sydänpysähdyksen mahdollisuus lyhytaikaisen kuristamisen seurauksena ei ole yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi A:lla ei ole ollut tahallisuuden edellyttämää tietoisuutta siitä, että B:n kuolema on hänen suorittamansa kuristamisen varsin todennäköinen seuraus. Mitkään seikat eivät osoita, että A olisi tarkoittanut jatkaa tekoaan, kunnes B olisi kuollut. A ei näin ollen ole syyllistynyt tappoon.
..... Vaikka kovin yleisesti ei tiedetäkään kuristamiseen liittyvää äkillisen sydänpysähdyksen ja siitä johtuvan yllättävän ja hyvin nopean kuoleman vaaraa, yleisesti kuitenkin on tiedossa, että kurkusta kuristaminen voi olla hengenvaarallista. Tämä A:nkin olisi pitänyt käsittää. Siitä huolimatta hän on kerrotuin tavoin käynyt käsiksi B:hen. Hänen otteensa tämän kurkusta on ollut melko voimakas. Siitä on osoituksena kuristamisesta aiheutunut kieliluun murtuminen. Korkein oikeus katsoo, että A on B:tä kurkusta kuristaessaan aiheuttanut tämän kuoleman törkeällä huolimattomuudella. Kuolemantuottamus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Näin ollen A on syytteessä tarkoitetussa tilaisuudessa syyllistynyt pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Lainkohdat
Rikoslaki 21 luku 5 §:n 1 momentti ja 9 §

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
A tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen lukeman rikoksen asemesta pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta yhteiseen 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Taipale, Suhnen, Wirilander ja Krogerus. Esittelijä Hannu Kiuru.

Kiitos, että toit esiin viralliset tiedot tämän "naapurinmiehen" tuomiosta koskien isänsä pahoinpitelyä ja törkeää kuolemantuottamusta. Häntä ei siis tuomittu taposta. - Ja aika pienestä näyttää olevan ihmisen henki joskus kiinni. En ole ennen kuullut, että yhdellä kädelläkin voi kuristaa kuolettavasti.

Meni miehen elämä pilalle, vaikka käsittääkseni ei se elonsa hääppöistä ollut silloinkaan kun isänsä vielä eli, oli kuulemma tosi ilkeä poikaansa kohtaan. Tuolla tekstissäkin yllä siitä jossain kohtaa mainitaankin...

[Tessu]

No yksi tyyppi puukotti miestään hedelmäveitsellä reisivaltimoon ja ei hälyyttäny apua vaan painui haavan sitomisen jälkeen nukkumaan kännissä kun oli,siihen mies sitten kuoli verenvuotoon.
Oikeudessa kerrottiin että mies ei kuollut puukoniskuun vaan verenvuotoon,että sellasia ne tuomiot on.