Yle: Moni tappaja kasvoi paperitehtaan varjossa

[Ariel]

http://yle.fi/uutiset/tutkija_moni_tapp ... sa/6970956

Mielenkiintoinen juttu. Mistähän johtuu, että henkirikoksia tapahtuu joillakin alueilla enemmän kuin muilla? Ei kai siihen voi pelkkä elinkeinorakenne vaikuttaa?

[HeavyLoad]

Onhan se aika helppo kuvitella: näillä alueilla missä teollisuuden rakennemuutos on raskaimmin vaikuttanut, on eniten työttömyyttä ja sen lieveilmiöitä, varmaan jo toisessa tai kolmannessakin polvessa. Ei ole tainnut tulla paljon positiivisia talousuutisia Kymenlaaksosta viimeiseen 20 vuoteen.

[skoone]

http://yle.fi/uutiset/tutkija_moni_tapp ... sa/6970956

Mielenkiintoinen juttu. Mistähän johtuu, että henkirikoksia tapahtuu joillakin alueilla enemmän kuin muilla? Ei kai siihen voi pelkkä elinkeinorakenne vaikuttaa?

Entisenä kemistinä uskon kemiallisten saasteiden vaikutuksiin. Tiedetään, että syöpää esiintyy tietyistä ympäristömyrkyistä. On myös näyttöä eräitten kemiallisten aineitten vaikutuksista skitsofrenian syntyyn. Mistä sen tietää mitkä aineet paperinvalmistusprosesseissa pääsee ilmaan ja vaikuttaa nuorten miesten kroppaan niin, että esimerkiksi testosteonipitoisuudet nousee (ne on niitä agressiivihormoneita).

[Samuli]

Enpä tiedä... Alueella pitkään asuneena ja sieltä onneksi Savoon palanneena en syyttäisi ihmisten skitsoilusta tehtaita. Aina ne on siellä osanneet toisiaan tappaa, silloin jo kun tehtaat porskutti täysillä ja kaikilla oli hyväpalkkaiset työt tehtaissa. Enemmän minusta tähän vaikuttaa se perikymenlaaksolainen mentaliteetti ja nurkkakuntaisuus. Ulkopuolisia ei oikein suvaita eikä heihin haluta tutustua. Omien joukossa kyräillään kaikkia, myös niitä "omia".

Kyllä ne kymiläiset osaa kaikessa sisäsiittoisuudessaan ja ahdasmielisyydessään tappaa ja mukiloida toisiaan ihan kelvollisesti, on siellä tehtaat käynnissä tai nurin.

[Jimi Kivivirta]

Onhan tuossa sekin tekijä että tehtaat keräsivät väkeä eri puolilta Suomea yhteen yleensä aika ahtaisiin työläisoloihin. Suomalaisethan eivät nyt ole maailman suvaitsevaisinta porukkaa edes toisiaan kohtaan. Paperi oli vientituote ja sinne mistä lähti vienti merille niin myös tuli tuontia eli laivaviinaa maihin. Summataan tähän vielä ehkä sotien traumaattiset kokemukset ja mielenterveysongelmat, joita parannettiin lähinnä juomalla viinaa, niin kyllä tuolla yhdistelmällä saa muutaman väkivaltarikoksen aikaiseksi.

[Täysi Purenta]

ei pidä unohtaa myöskään tehtaan tyyppisen pienen yhteisön vaikutusta henkiseen kehitykseen. Lähinnä puhun nyt siitä, miten kaikki tietävät toistensa asiat, kaikki käyvät töissä samassa paikassa ja kaikkea erilaisuutta katsotaan kieroon ja siitä kuittaillaan. Paperimiehillä on hyvät liksat, mutta valitettavasti rahalla ei saa sivistystä eikä avarakatseisuutta. ja kun on menty kyllin pitkään suoraan koulun penkiltä töihin isän, setien, enojen ja naapurien kanssa samaan firmaan, vaaditaan todella vahva luonne edes miettimään jotakin muuta uraa. Sellainen yhteisö on hyvin ummehtunut lammikko, vaikka sitä harvemmin siellä elävä huomaa. Sivullinen puolestaan näkee selvästi. Tehtaan lopetettua, on monelle kriisi suurempi kuin pelkkä ansion ja työpaikan menetys. siinä voi kadota koko yhteisö ja tukiverkko.

[Lähtöruutu]

Eikös Säynätsalokin ole entinen paperiteollisuuskunta? Yksi entinen iso tehdas suurin työllistäjä, jonka jäljiltä jäi paljon työttömyyttä. Paikkakunta on nykyään hyvin edustettuna täällä minfossakin.

[Täysi Purenta]

Säynätsalo on selvinnyt hämmästyttävän hyvin. Se kävi syrjäytyneiden pyhättönä, mutta jyväskylän läheisyys ja komeat maisemat varmaan pelastivat paljosta. Nykyään uusia taloja pukkaa, asuntójen hinnat kallistuvat tasaisen varmasti ja Säynätsalosta on povattu jopa tulevaisuuden hittialuetta upeine maisemineen johon sijoittajat jo nyt satsaavat.
Kinkomaa siitä vierestä on jo täyteen rakennettu kalliita omakotitaloja äveriäine ihmisineen ja Suomen Monaco, Muurame tunkee asuinalueitaan koko ajan lähemmäs.

[murjaani]

Jos pitäisi jokin elinkeino/toimiala liittää henkirikoksiin Kotkassa niin minun silmissäni se oli merenkulkuala.

Täällä on aikanaan ollut paljon porukkaa, joka on karannut ongelmia merille. Miehen suvussa, tässä taloyhtiössä, kaupungilla kun juttuja kuuntelee. Isä kun on antanut liikaa vyöstä tai koulu ottanut aivoon niin ei kun merille. Siinä on sellainen ongelmien ratkomisen malli, että ei onnistu nykyään; Mussalossa on verkkoaita vastassa.

Ja toisaalta laivat ovat paitsi vieneet kiivaita ja heikkolahjaisia natiaisia, myös tuoneet viinaa ja se on täällä maistunut.

Tämä jälkimmäinen eli viinan ja muiden päihteiden käyttö on voimissaan nykyäänkin.

-> Pohjasakka ei pääse merille (eikä tehtaisiin) mutta Alkoon ja pimeiden pullojen takaluukuille pääsee.
--> Eipä aikaakaan kun keklu viuhuu.

[Ariel]

Satama, no juu, mutta se menee mun mielestä tuon metsäteollisuuden alle josta tutkija puhuu. En usko, että nykyään enää näillä on niin paljon merkitystä. Eihän seudulla ole enää paperitehtaitakaan. Tänä syksynä tapahtuneissa henkirikoksissa ainakin tekijät on olleet nuoria tai aineissa tai molempia. Kuten viime vuosina muutenkin.

[JulleXT]

Satama, no juu, mutta se menee mun mielestä tuon metsäteollisuuden alle josta tutkija puhuu. En usko, että nykyään enää näillä on niin paljon merkitystä. Eihän seudulla ole enää paperitehtaitakaan. Tänä syksynä tapahtuneissa henkirikoksissa ainakin tekijät on olleet nuoria tai aineissa tai molempia. Kuten viime vuosina muutenkin.

Kotkassa on vielä paperitehdas sekä sellutehdas ja jonkin verran oheistoimintaa pumppujen valmistusta jne.

[Ariel]

Onhan siellä, mutta aika vähäistä on toiminta verrattuna entisiin aikoihin. Isoimmat on kuitenkin lopetettu. Niistä tietty on jäänyt paljon työttömiä, että siinä mielessä näillä asioilla on jatkumo. Mutta nykyisten toimintojen perusteella tuskin kukaan voi väittää, että paperitehtaat kasvattavat murhaajia

[jarmo.janis]

Eräs asia joka täytyy huomioida on se että, kun iso firma menee kanttuvei, niin silloin myös melkoinen määrä väkeä menettää melkoisen osan ostovoimaa, joka viiveellä näkyy myös kaupan ja palveluiden kysynnässä ja näiden osaajien tarpeessa. Huomioitavaa on myös se että samalla menetetään isot määrät kunnan ja valtion verotuloja, joka osaltaan pakottaa kunat miettimään miten hommat jatkossa hoidetaan. Jossain vaiheessa, jos savupiipputeollisuuden työttömyys kurittaa kaupunkia kunnolla, alkaa kaupungillakin oleen väen vähennystarve kun ei ole mistä ottaa rahat niiden palkkoihin. Se uudelleen koulutuskin on vähän siinä ja tässä jos mikään ala ei vedä.

[Luupää]

http://yle.fi/uutiset/tutkija_moni_tapp ... sa/6970956

Mistä on kyse?

- Kymenlaakso on ollut pitkään kärkisijoilla henkirikosten määrässä muihin maakuntiin verrattuna
- Maakunnassa tehtiin viime vuonna yhdeksän henkirikosta, tänä vuonna niitä on kertynyt kuusi
- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti uskoo, että lukuihin vaikuttaa mm. metsäteollisuuden alueelle tuoma maskuliinisuus




Tutkija: Moni tappaja kasvoi paperitehtaan varjossa
05.12.2013

Yli sadan vuoden ajan Kymenlaaksossa on tehty paljon enemmän henkirikoksia kuin muualla maassa. Erikoistutkija Martti Lehti oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta uskoo, että piirre liittyi aikoinaan metsäteollisuuden alueelle synnyttämään maskuliinisuuteen. Nykypäivänä tappaja on useimmiten nuori, työtön ja päihdeongelmainen mies.

Kymenlaakso on ollut pitkään kärkisijoilla henkirikosten määrässä muihin maakuntiin verrattuna. Kymenlaaksossa tehtiin viime vuonna yhdeksän henkirikosta, tänä vuonna niitä on kertynyt kuusi. Henkirikokset ovat pakkaantuneet etenkin kuluvalle syksylle, mutta sinänsä tilanne ei ole uusi.

– Yli sadan vuoden aikajänteellä siellä on tehty paljon enemmän henkirikoksia kuin muualla maassa, sanoo oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti Kymenlaakson korkeita henkirikoslukuja viimeksi vuonna 2008. Tuolloin selvisi, että henkirikoksia tehtailevat etenkin päihdeongelmaiset, työttömät miehet. Henkirikoksiin johtaa usein ryhmä sisäinen ryypiskely ja väkivalta. Sekä uhrit että tekijät ovat selvityksen mukaan Kymenlaaksossa usein alle kolmekymppisiä eli selvästi nuorempia kuin maassa keskimäärin. Huumeiden käyttäjiä ja ampuma-aseella tehtyjä rikoksia oli paljon.

Martti Lehti uskoo, että yli satavuotiset korkeat henkirikosluvut liittyvät maakunnan elinkeinorakenteeseen.

– Tekijät eivät tietenkään ole samoja kuin 1800-luvun lopulla. Se liittyy osin liittyy siihen, että metsäteollisuuden ansiosta elämä on ollut Kymenlaaksossa maskuliinisempaa kuin muualla maassa.
Ihmishenki paremmassa arvossa kuin 90-luvulla

Henkirikollisuus ehti vähentyä vuoden 2008 jälkeen aina vuoteen 2012, jolloin Kymenlaakso nousi henkirikosten osalta selväksi tilastoykköseksi maassa. Kun vertaa vuotta 2008 ja 2012, molempiin liittyy taloudessa synkkiä aikoja ja korkeaa työttömyyttä.

– Henkirikosten tekijät ei ole normaaleja työttömiä. He yleensä eivät ole olleet koskaan töissä. Lisäksi mukana on rankka rikostausta ja paha päihdeongelma. Työttömyys ei siis vaikuta äkillisesti, mutta pitkään jatkuessaan se lisää pysyvästi päihdeongelmaisen väestön määrää ja sitä kautta voi vaikuttaa.

Henkirikoksia tehtiin viime vuonna vähiten sitten 70-luvun. Väheneminen on tapahtunut nimenomaan riskiryhmässä eli päihdeongelmaisten miesten keskuudessa. Nuorison ja naisten tekemien henkirikosten määrässä ei ole tapahtunut muutosta 40 vuoteen. Lehti arvioi, että ihmishenki on nykyisin paremmassa arvossa kuin vielä 90-luvulla.

– Tietyissä rikostyypeissä tuomioistuinten tulkinta on kiristynyt. Kun väkivallan määrä vähenee, niin väkivalta koetaan vähemmän hyväksytyksi kuin aikaisemmin.

[mikko1979]

Eikös Säynätsalokin ole entinen paperiteollisuuskunta? Yksi entinen iso tehdas suurin työllistäjä, jonka jäljiltä jäi paljon työttömyyttä. Paikkakunta on nykyään hyvin edustettuna täällä minfossakin.

Säynätsalo ei ole ollut koskaan paperiteollisuuskunta, siellä toimii vaneritehdas.