MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[Mikisu]

Ei varmaan pitäisi kommentoida kun ei ole mitään uutta asiaa, mutta näkemys se on vähemmän perehtyneenkin - sellainenhan on ko:n tuomiostakin luettavissa.

Kirkaisu on totta ja kuultavissa nauhalta. Luonnollisin tulkinta on, että isän näkeminen verilammikossa kuolleena aiheuttaa sen - ja että lapsi on uskaltanut mennä niinkin pitkälle kurkistamaan vain siksi, että on jo nähnyt surmaajan poistuvan.

Se, että muistikuvat ovat epävarmoja ja sekoittuvat, on luonnollista. Luonnotonta olisi, että noin järkyttävä tapahtuma olisi kirkkaasti jäsentyneenä mielessä ja sen pystyisi vielä esittämään loogisesti tuollaisissa kuulusteluissa, joissa keskeytetään ja johdatellaan ja väärinymmärretään. Tällöin heräisi kysymys tekaistusta tarinasta.

Huppumiehen näkeminen on kuitenkin tytölle niin varma asia, että hän muistuttaa siitä äitiään vielä silloinkin, kun äiti yrittää hänelle tunnustaa tekoa. Mikäli tyttö olisi tietoisesti valehdellut tai manipuloitu kertomaan totena jotain, joka hänen olisi ollut pakko kuvitella kestääkseen tilanteen, olisi ollut suunnaton helpotus luopua kuvitelmasta tai valheesta tuolloin, kun Auer teki tunnustuksen. Sama mahdollisuus tytöllä on edelleen, mikäli huppumiestä ei ole ollut.

Tämä juttu on vain viety niin mikroskooppiselle tasolle, että mittasuhteet hämärtyvät. Mielestäni on kuitenkin merkittävää, että 1) tyttö on huppumiehestä kertonut, 2) tuossa kertomuksessaan pysynyt riippumatta siitä kuka on kyseenalaistanut, 3) ajan myötä tuohon kertomukseen ei ole tullut lisää koukeroita ja yksityiskohtia, vaan 4) muistikuva on luonnollisella tavalla hämärtynyt. Nämä lienee kiistattomia asioita. Kiistaa on sitten keksitty käyntikertojen lukumäärästä ja järjestyksestä. Ja tietysti nyt kun aikaa on kulunut, aletaan kaivaa maata tuon kertomisenkin alta, että onko oma-aloitteisesti kertonut, vai lähtenyt vaan mukaan oletukseen. Sellaista ei pitäisi enää tässä vaiheessa tehdä.

[kaljaloota]

Jokos se on selvinnyt, että missä kohtaa olohuonetta tyttö on ollut kun tämän huppiksen on mukamas nähnyt ja jopa jotakin tekstiä sen selässä?
Kun takkarinaukon peittää oikealta vajaa puolet niin siitä saa sen todellisen kuvakulman minkä tyttö on nähnyt ollessaan puhelimessa tai olohuoneen keskellä, näin ollen tytön on tarvinnut seistä ihan takkarin kynnyksellä että olisi nähnyt mokoman näyn tai edes vilauksen koko tyypistä.

[sisotalo]

Kirkaisu on totta ja kuultavissa nauhalta. Luonnollisin tulkinta on, että isän näkeminen verilammikossa kuolleena aiheuttaa sen - ja että lapsi on uskaltanut mennä niinkin pitkälle kurkistamaan vain siksi, että on jo nähnyt surmaajan poistuvan.

Tässä se todellinen tilanne on sanottuna yksinkertaisesti ja vakuuttavasti, mutta millä saadaan ZEM, Turumurre, Naakka hyväksymään tämä yksinkertainen päättely ja jatketaan sitten yksityiskohtien kanssa? Millä saadaan Alpo palauttamaan animaationsa Youtuben ja lisäämään siihen Amandan kaksi käyntiä takkahuoneessa? Millä saadaan Mikisu kommentoimaan alla olevaa animaatiota?

Sirpa on ryhdistäytynyt ja arvioi hienosti murha.infon merkitystä kuukauden päästä alkavassa viimeisessä taistossa
Sisotalo on oikeassa, tuo koko oikeus on käyty alusta loppuun tällä palstalla, mahdollisesti myös koko palsta on sitä varten. Ja jos täällä ei saada asiallisia skenaarioita aikaiseksi, syksyn tuleva oikeudenkäynti takkuaa.
…
Koko showta ei olisi käräjien jälkeen jatkunut päivääkään, jos tällä palstalla olisi löytynyt konsensus Anneli Auerin tilanteesta. Tämä kuvio on rakennettu erään tietokonepelin mukaan, jossa on useita käytäviä. Koitin tuolloin hoputtaa jengiä jonkinlaiseen yksimielisyyteen, kun tässä sentään palaa koko ajan meidän yhteisiä rahoja, mutta kun ei....

[Kuolemannaakka]

Paljon selveni veteraanien käsityksistä viime puheenvuoroni jälkeen. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin
1. Santamaa ja ZEM uskovat Amandan käyneen kuollutta isää katsomassa jo ennen kuin tyttö ottaa puhelimen äidiltään.
2. Turumurre ei siihen uskoo, mutta pitää hatusta otettuna tietoa, että murhaaja lähti ennen kuin Amanda näki isän, siis murhaaja lähti 03.14 jälkeen.
3. Naakan käsitys on kai aika lähellä omaani, että Amanda näki murhaajan 02.40 kun hän antoi puhelimen äidilleen. Kuolleen isän Amanda näki vain kerran 03.14 ja ilmeisesti hän myös hyväksyy Amandan kaksi käyntiä ennen Hätäpuhelua.

Toistan taas kerran, että murhayön tapahtumista pitää aina esittää kokonaiskuva, vasta silloin yksityiskohtien liittyminen kokonaisuuteen voidaan tarkistaa. Animaatio tässä alla on ainoa tähän asti esitetty. Siitä puuttuvat Amandan kaksi ensimmäistä käyntiä takkahuoneessa. Kaikki animaation tiedot on ankkuroitu oikeudessa kuultuihin todistuksiin, mutta kun Amanda ei muistanut mitään oikeudessa - hänen kuulustelujensa videoihin. Hätäpuhelu juoksee mukana animaatiossa.

Noh. Kantani on se, ettei ole merkitystä sillä, milloin tyttö näki ulkopuolisen, tai näkikö lainkaan. Häke-puhelun avulla voidaan todistaa, ettei Auer murhaa Jukkaa, joten paikalla on OLTAVA ulkopuolinen, riippumatta siitä, näkikö häntä kukaan tai kuuluuko hänen äänensä nauhalta.

Tämä on siis kantani. Näillä käynneillä yritetään nyt hämätä tuomareita, että he uskoisivat tämän asian olevan jotenkin oleellinen. Monet tuntuvat myös täällä uskovan, että asia on jotenkin oleellinen. Todellisuudessa tytön todistusta ei tarvita mihinkään.

Minusta olisi kauhean kiva, jos tyttö näkisi murhaajan poistuvan 2:41. Se olisi huppumiehen käytöksen kannalta hyvin looginen poistumisaika. Se mahdollistaisi sen, että tyttö uskaltaisi mennä olohuoneeseen.

Mutta: minusta tyttö itse kertoo nähneensä poistumisen vasta nähtyään isän ja kirkaistuaan, ja kirkaisuajankohtahan kuullaan nauhalla. Hän ei kerro nähneensä poistumista silloin kun antaa puhelimen Auerille. En muista mitään viittaustakaan tähän suuntaan.

Ja tuo kaksi kertaa ennen puhelua käyntikin on minusta epäuskottavaa, vaikka en jaksa nyt perehtyä todistelemaan. Tapahtumat etenevät liian nopeasti väkisinkin, että tyttö siinä ehtisi edestakaisin ravaamaan.

Eli minusta: yhden kerran ennen puhelua, jolloin Jukka lähettää hänet nopeasti takaisin huoneeseensa (huppis on lyönyt vain pienen reiän ja pitää taukoa, tai sitten vasta kolistelee jotain ränniä ulkona) tai toisen kerran puhelun aikana, jolloin näkee joko Jukan tai huppiksen tai molemmat.

Lisäksi Auer muistelee tytön käyneen katsomassa vielä puhelun jälkeenkin. Tämä taas ei vaikuta yhtään loogiselta, koska tyttö on jo aikaisemmin pelästynyt puolikuoliaaksi. Miksi hän sinne vieläkin vaan menisi kurkkimaan? Uskon, että Auer muistaa asian väärin. Jonkinlaisen teorian voisi toki kehitellä siitäkin, että tyttö näki poistumisen kirkaistessaan ja kuolleen Jukan vasta puhelun jälkeen. Hän tosin kertoi, että kirkaisi kun näki Jukan, mutta ei aluksi kuulustelussa edes muistanut kirkaisseensa. Eipä näistä tiedä, mitä kukakin muistaa, tai osaa kertoa jälkeenpäin.

Eli edustan kantaa, jonka mukaan näkemis-/poistumisajankohdalla ei ole mitään merkitystä syyllisyyskysymyksen kannalta. Tyttö ei voi tätä juttua todistuksellaan ratkaista, ei ainakaan pitäisi, suuntaan eikä toiseen. Mikäli ratkaisee, ei oikeudenpalvelijat ole taas ihan miettineet mikä on olennaista ja mikä ei, ja mikä asia todistaa mitäkin.

[Harpo]

Viimeaikaista keskustelua lukiessani olen alkanut miettiä, että tässä tosiaan saattaa hämätä tuo puhe käyntikerroista. Kuulustelijat puhuvat niistä ja täälläkin kirjoitetaan paljon käyntikerroista ja siitä, mitä tyttö näki milläkin kerralla.
Mutta jos tosiaan on esimerkiksi niin kuin sisotalo sanoo, että tyttö näki hupparin tullessaan luurin kanssa äitiään vastaan ja ojentaessaan puhelimen hänelle, silloin hän ei näe hupparia millään KÄYNTIKERRALLA. Kun havaintoa kuitenkin johonkin yritetään survoa johonkin niistä kerroista, kun tyttö varsinaisesti käy katsomassa takkahuoneeseen, saadaan aikaiseksi tämä sotku oikeussalissa saakka ja Amandasta leivotaan valehtelija.

[Vespa velutina]

Minua kiinnostaisi tietää, missä kuulustelussa tyttö on sanonut isän käskeneen hänet nukkumaan, "koska huomenna on koulupäivä"?

Onko tämä vain jotain todeksi muuttunutta urbaania legendaa? Onko poliisi pistänyt sanoja lapsen suuhun, tyyliin: mitä iskä sit sanoi? lapsi: se käski mut takas nukkumaan, johon poliisi (perheriitateorian innoittamana): niin, kun sullahan oli koulupäivä sillon aamulla, johon lapsi: nii.

Tästä tarkoitushakuisesti vedetty johtopäätös: lapsi sanoi, että iskä käski takas nukkumaan, koska huomenna on koulupäivä. Vaikkei lapsi ole tällaista omin sanoin koskaan kertonut, todennut vain poliisin huomion koulupäivästä oikeaksi, koska tajusi, että hänellä olisi vielä perjantaina ollut koulua.

[Nicht schuldig]

"Viimeaikaista keskustelua lukiessani olen alkanut miettiä, että tässä tosiaan saattaa hämätä tuo puhe käyntikerroista. Kuulustelijat puhuvat niistä ja täälläkin kirjoitetaan paljon käyntikerroista ja siitä, mitä tyttö näki milläkin kerralla. "

Syyttäjällä on melko helppoa tästä massasta kerätä kokoon sellaiset yksityiskohdat, joista voi sitten kehittää tarinan, jonka juonta pystyy muokkaamaan aina tarpeen tullen.

Jos heti alussa puolustus olisi käsittänyt tarinoiden vaaran, niin se ei ehkä olisi lähtenyt kehittelemään tarinaa eteenpäin. Nyt se pyrkii vastaamaan aina kulloisenkiin tarinan käänteeseen uudella käänteellä, ja niin juttu jatkuu ja pitkittyessään voi osa tervehenkiseksi todetuista kansalaisista virkamieskoneistoa mukaan lukien alkaa kehittämään tarinaa vieläkin pidemmälle, kunnes se tarina peittää alleen kaiken muun, jota olisi pitänyt ajatella.

Ja niin muuttuvat vilkaisut käyntikerroiksi, niin katoavat faktiset todisteet (häke), niin unohtuvat naisen pehmoiset kätöset ja tilalle kasvavat karvaiset suuret kourat täynnä verta.

[sisotalo]

No tulipa täsmennystä Naakalta, muiden kohdalla olen ehkä osunut oikeaan. Erityisesti Naakkaan mutta myös muihin keskustelijoihin pätee, että kukaan ei lähde siitä millä perusteella Anneli on saanut elinkautisen tuomion miehensä murhasta.

Siinä on Amanda aivan keskeinen. Hänen käyntejään takkahuoneessa käytetään osoittamaan että murhaaja ei voinut olla kun Amanda ei häntä nähnyt. Sitä varten on vaiettava käyntien ajankohdista koska Amanda kävi takkahuoneen oviaukolla ensin kaksi kertaa kun murhaaja ei vielä ollut sisällä ja sitten lähes minuutin sen jälkeen kun hän oli itse nähnyt murhaajan poistuvan. Käynneillä ja niiden ajankohdilla on siis aivan keskeinen merkitys kun Annelia yritetään auttaa vapauteen

Naakka on erinomaisesti osoittanut, että Anneli ei millään ehtinyt Jukkaa murhaamaan. Jos minulla olisi epäilyä asiassa uskoisin tietenkin Naakan vakuuttavaa todistusta. Nyt on vaan niin, että sillä tasolla kuin Naakka Annelin juoksuja käsittelee ei ole mitään osaa oikeussalissa, ylikurssi!

[Nicht schuldig]

"Eli edustan kantaa, jonka mukaan näkemis-/poistumisajankohdalla ei ole mitään merkitystä syyllisyyskysymyksen kannalta. Tyttö ei voi tätä juttua todistuksellaan ratkaista, ei ainakaan pitäisi, suuntaan eikä toiseen. Mikäli ratkaisee, ei oikeudenpalvelijat ole taas ihan miettineet mikä on olennaista ja mikä ei, ja mikä asia todistaa mitäkin."

Valitettavasti tyttö on ratkaissut jo jutun äitinsä syyllisyyden puolesta. Käräjäoikeuden viimeisimmän päätöksen perusteluista yli 40 % koostuu tästä Amandan tarinasta.

Ei tuomarien harkintakyvyllä tai omalla ajattelukyvyllä liene suurtakaan merkitystä, jos käytännössä syyttäjän asiantuntijat palapalalta rakentavat yhdessä tätä palapeliä. Jos vastaan tulee palapeliin kuulumaton kappale, se sivuutetaan. Jos palapelistä puuttuu olennaisia kappaleita, ei sekään haittaa, kun on riittävä määrä muita kappaleita.

[zem]

AA: Mä en ihan tarkast osaa sanoa, et onks tää niinko näis äänist muodotunu mielikuva, et hän oli siin pääl ja hakkas tai näiks mä sen tosiaa.
(heureca: Tosiaan -sana on muuten forensic lingvistien mukaan keskeinen, tunnusomainen sana, jota juuri syylliset käyttävät (actually), lukuisat tutkimukset ovat tämän osoittaneet. Miksi, koska heillä on valhetta kertoessaan mielessään 'totuus', mutta he valitsevat tietenkin jonkin muun vaihtoehdon. Näin on tehnyt myös Anneli. Ja erittäin kriittisesten kysymyksten kohdaalla, esim 2009: Surmasitko miehesi: Anneli: En tosiaan.
Viimeksi Kultakuumeessa kohdassa 7min+)

Annelihan nyt kertoo vuosien päästä jälkeenpäin vaikka mitä. Juuri tuollaisia on annelistien sepustukset, Annelin jälkeenpäin keksimiä mielikuvia, päätelmiä.
Kelpaakohan nuo viimeisimmät enää edes Annelille itselleen?

Nyt riittää vähäksi aikaa.
Pitäkää hauskaa.

Kiitos, näin tehdään.

Nimittäin Tara kääntää sanan `tosiaan´ sanalla `actually´: "Tosiaan -sana on muuten forensic lingvistien mukaan keskeinen, tunnusomainen sana, jota juuri syylliset käyttävät (actually)."

Nythän on kuitenkin niin, että sanan `actually´ käännökset ovat
1. itse asiassa 2. oikeastaan 3. varsinaisesti 4. tosiasiassa 5. todella 6. oikeasti.

Auer ei vastaa kysymykseen "Surmasitko miehesi" sanomalla: "En oikeastaan" tai "Itse asiasa en" tai "En varsinaisesti" tai ""En oikeasti" ym.

Hän vastaa: "En tosiaan." Ja sana `tosiaan´ käännetään enganniksi esim. sanoilla `indeed´,
`truly`, `all right´.

Siis: "Did you kill your husband?" "Indeed I did not."
Tai: "I did not, truly." Tai: "I did not, all right?"

Tara saa nyt pukin marginaaliin opettajalta. Hän on tässä epämääräinen ja harhaanjohtava
etten sanoisi propagandistinen.

Ja mitä tulee hätäpuhelusta keskustelemiseen ja minun tulkintojeni käsittelemiseen,
pyydän Taraa vain aloittamaan. Nyt kun esimerkiksi Nebukadnesar kykenee kunnolliseen
kuuntelemiseen ja tallenteen käsittelemiseen, keskustelulle on edellytyksiä.

(Nopeasti kyhätty vastaus.)

[ruffe]

Minua kiinnostaisi tietää, missä kuulustelussa tyttö on sanonut isän käskeneen hänet nukkumaan, "koska huomenna on koulupäivä"?

Onko tämä vain jotain todeksi muuttunutta urbaania legendaa? Onko poliisi pistänyt sanoja lapsen suuhun, tyyliin: mitä iskä sit sanoi? lapsi: se käski mut takas nukkumaan, johon poliisi (perheriitateorian innoittamana): niin, kun sullahan oli koulupäivä sillon aamulla, johon lapsi: nii.

Tästä tarkoitushakuisesti vedetty johtopäätös: lapsi sanoi, että iskä käski takas nukkumaan, koska huomenna on koulupäivä. Vaikkei lapsi ole tällaista omin sanoin koskaan kertonut, todennut vain poliisin huomion koulupäivästä oikeaksi, koska tajusi, että hänellä olisi vielä perjantaina ollut koulua.

26.8.2009
K: Näkikö ne sut?
A: Joo, mut ne käski sänkyyn takasin.
K: Kumpi käski?
A: Iskä kai.

26.8.2009
K: Miten sua kehotettiin menemään takasin?
A: Pitää mennä nukkuun et jaksaa huomenna herätä.

16.9.2009
K: Miks ne oli hereillä?
A: Ne oli varmaan kans heränny siihen ääneen.
K: Menit takas nukkumaan, miks?
A: Kun oli koulupäivä, etten
olis ihan väsyny aamulla.

Annelin kertomus:
Kuulusteluissa syyskuulla 2009 hän on kertonut hänen ja miehensä
välillä olleen sanomista, menneensä sängystä takaisin keittiöön Jukan käskiessä heränneen Amandan takaisin nukkumaan ja keittiössä joko hänen tai Jukan ottaneen veitsen sekä mielikuvanaan, että hänellä on ehkä ollut veitsi kädessä keittiössä.

Tyttären ja Annelin kertomukset täsmäävät vain Annelin tunnustukseen verratessa. Kumma juttu

[turumurre]

...
Auer on kertonut tytön käyneen katsomassa puhelun jälkeen:
Kysymys: Kävitkö itse tai kävikö Axxx takkahuoneessa surmaajan poistumisen jälkeen?
Axxx kävi katsomassa takkahuoneeseen jossakin vaiheessa, mutta en tiedä, miten pitkällä huoneessa hän kävi. Minä itse kävin jossakin olohuoneen ja takkahuoneen rajamailla, mutta lasinpalojen vuoksi en paljasjaloin mennyt aivan Jukan luokse....

En pidä sitä ihmeenä että tyttö olisi kurkkinut takkahuoneeseen surmaajan poistumisen jälkeen, vaaratilannehan oli ohi. Poliisitkin mm kertoivat hätistelleensä äidin ja tyttären siitä näköetäisyydeltä pois.

Tyttö myös itse kertoo näin (v2009):

K: Menik sää koskaan sen jälkeen takaisin tänne ku sä näit et se se tekijä hävis niin menik sää koskaan tän samoille paikkaa vai pysysik sää poissa?
L: Mää en muista mää taisin ehkä mennä taisin ehkä mennä taisin kävellä mä en muista siin ei tainnu olla hirveesti niin mä pystyin väisteleen lasisirpaleita …

Puolustuksen esittämä arvio pienestä sekaannuksesta voi hyvinkin pitää kutinsa. Tyttö on kertonut myös sellaista että puhelimesta lähdettyään meni ulos, mutta kuulustelutekstistä voi ymmärtää että palasi sieltä, kunnes sitten hieman myöhemmin meni äidin perässä takaisin ulos poliiseja odottamaan.

Joo, vähä ajan pääst slit kysyttii, et et sanottii, et apua on tulos. Muistaakseni
ja sit siel sanottii, et pyydettii vielä äitii puhelimee. Ni sit mä sanoi äitil, et sua tarvitaa puhelimee. Ni sit mä meni katto sinne ulos, ni mä en nähny siel mitää. Ja sitte vähän ajan päästä äiti meni katto sinne ulos ja sit siel, mä ja äiti molemmat, ko määki tuli kattoo, ni me nähtii siel, et siel oli ne poliisiautot. Mut ne kiersi viel Tähtisentietä. Ne ei tienneet mis me ollaa.
Kuuleminen 1.12.2006

Olettaa myös sopii että äiti itse meni heti olohuoneen perälle kun hänen hätäpuheluosuus loppui.
Pienen sekaannuksen mahdollistaa myös se että tyttö on oletettavasti havainnoinut äidin menevän puhelimeen hätäpuheluosuuden jo loputtua, surmaajan jo poistuttua:

Äiti sano jossain vaiheessa Jukka sano jotain. Mut ei iskä sanonu. Sit se juoksi takas puhelimeen kun se oli soittanu jo poliisille.
Kuuleminen 7.12.2006

Tyttö tuossa yhdistää tuon sanonnan ja äidin takaisin juoksun puhelimeen. Veikkaanpa että tuolloin molemmat ovat olleet siellä olohuoneen perällä katselemassa (hätäpuheluosuuden loputtua). Tyttöhän kuulee äidin sanovan "Jukka sano jotain" (ei voi olla hätäpuhelun aikana), sitten tyttö havannoi että taas se äiti juoksi puhelimeen takaisin, vaikka se jo olikin soittanut poliisille (tytölle tämä hätäpuheluosuus oli soitto poliisille, sanoihan äiti tytölle "mä soitan poliisil").

Kiirettä on pitänyt; oletettavasti tyttö on 'seilannut' eestaas ja äiti juoksennellut puhelimen ja takkahuoneen väliä. Ehkäpä tyttö liimautui äitinsä kylkeen vasta silloin kun poliisit tulivat.

[Tara]

AA: Mä en ihan tarkast osaa sanoa, et onks tää niinko näis äänist muodotunu mielikuva, et hän oli siin pääl ja hakkas tai näiks mä sen tosiaa.
(heureca: Tosiaan -sana on muuten forensic lingvistien mukaan keskeinen, tunnusomainen sana, jota juuri syylliset käyttävät (actually), lukuisat tutkimukset ovat tämän osoittaneet. Miksi, koska heillä on valhetta kertoessaan mielessään 'totuus', mutta he valitsevat tietenkin jonkin muun vaihtoehdon. Näin on tehnyt myös Anneli. Ja erittäin kriittisesten kysymyksten kohdaalla, esim 2009: Surmasitko miehesi: Anneli: En tosiaan.
Viimeksi Kultakuumeessa kohdassa 7min+)

Annelihan nyt kertoo vuosien päästä jälkeenpäin vaikka mitä. Juuri tuollaisia on annelistien sepustukset, Annelin jälkeenpäin keksimiä mielikuvia, päätelmiä.
Kelpaakohan nuo viimeisimmät enää edes Annelille itselleen?

Nyt riittää vähäksi aikaa.
Pitäkää hauskaa.

Kiitos, näin tehdään.

Nimittäin Tara kääntää sanan `tosiaan´ sanalla `actually´: "Tosiaan -sana on muuten forensic lingvistien mukaan keskeinen, tunnusomainen sana, jota juuri syylliset käyttävät (actually)."

Nythän on kuitenkin niin, että sanan `actually´ käännökset ovat
1. itse asiassa 2. oikeastaan 3. varsinaisesti 4. tosiasiassa 5. todella 6. oikeasti.

Auer ei vastaa kysymykseen "Surmasitko miehesi" sanomalla: "En oikeastaan" tai "Itse asiasa en" tai "En varsinaisesti" tai ""En oikeasti" ym.

Hän vastaa: "En tosiaan." Ja sana `tosiaan´ käännetään enganniksi esim. sanoilla `indeed´,
`truly`, `all right´.

Siis: "Did you kill your husband?" "Indeed I did not."
Tai: "I did not, truly." Tai: "I did not, all right?"

Tara saa nyt pukin marginaaliin opettajalta. Hän on tässä epämääräinen ja harhaanjohtava
etten sanoisi propagandistinen.

Ja mitä tulee hätäpuhelusta keskustelemiseen ja minun tulkintojeni käsittelemiseen,
pyydän Taraa vain aloittamaan. Nyt kun esimerkiksi Nebukadnesar kykenee kunnolliseen
kuuntelemiseen ja tallenteen käsittelemiseen, keskustelulle on edellytyksiä.

(Nopeasti kyhätty vastaus.)

Nuo käännöksesi ovat sinun valitsemiasi, mutta eivät tietenkään ainoat mahdolliset. Eivät eri kielet suhtaudu toisiinsa 1:1.

Ei ihan mene läpi. Minusta Auerin puheessa on muitakin vastaavia erikoisuuksia.. Hänen kerrontaansa luonnehtii epämääräisyys, epätäsmällisyys sekä jatkuva ehdollisten ilmausten käyttö: mää olettasin, mullon muistikuva,mulla on muistikuva, ehkä, jos, mää luulisin, voisi olla, jne, konditionaali, sekä se, että hän ei vastaa muutenkaan suoraan suoriin kysymyksiin, vaan kaartelee tai alkaa puhua aivan muusta, vetoaa muihin ( mun poika varmaan muistaa kun huusin menkää ulos) ..jne

Eikä Auer tietenkään kaiken aikaa valheita päästele.
Mutta niinhän se taitaa olla, että valheet rakennetaan totuuden palasten varaan.

Jatkan aiheesta kyökkipsykologian puolella, mutta vain yhden postauksen verran.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 59#p632659

Ei Aueria minkään statement analyysin varassa tuomita eikä kyllä vapautetakaan, ei tosiaankaan

Onpahan ihan muuten vain kiinnostava asia ihan sinänsä tämä rikoksesta epäillyn henkilön tapa tuottaa kieltä.

[Kuolemannaakka]

Ari Auer todisti 2010, että tyttö kertoi poistujasta spontaanisti:
”Todistaja Ari Auer, Anneli Auerin veli on ilman valaa kertonut, että oli käynyt katsomassa siskoaan sairaalassa ja siellä oli Amanda oma-aloitteisesti lähtenyt kertomaan tapahtumista, kertonut heränneensä ukkosen jyrinään ja mennyt olohuoneeseen katsomaan, mutta poistunut vanhempien kehotettua menemään nukkumaan ja pauke oli kuitenkin jatkunut ja lasi kilahtanut rikki ja Amanda mennyt vielä kolmannenkin kerran katsomaan ja lattialla oli ollut Amandan mukaan lasinsiruja, mies oli vilahtanut ja juossut ulos ikkunasta.”

Narrasin taas tässäkin, kun muistin sen olevan hovioikeuden tuomiosta, mutta se olikin käräjäoikeudesta jo: Satakunnan käräjäoikeuden 22.6.2010 antama välituomio 10/1094

[sisotalo]

Kaikkein kokeneimmista keskustelijoista ei ole mitään apua kun selvitetään tapahtumaketjua murhapaikalla. Naakka torjuu koko ajatuksen, tekee siitä toiveiden tynnyrin. Hän ottaa mieleisensä lainaukset lukemattomista Amandan kuulusteluista ja hylkää sen ensimmäisen, josta juuri selviää kaksi käyntiä heti alussa. ZEM ei suostu kertomaan tapahtumien kulkua ja Turunmurre havaitsee, että "pieniä sekaannuksia" syntyy kun tulkitaan esitutkimukseen sisältyviä kuulusteluja.

Litteroinnit eivät tietenkään todista mitään. Todistuksia ovat vain se mitä sanottiin oikeussalissa ja murhapaikalta löytyneet jäljet. Porissa katsottiin myös videoita. Täällä keskustelevista olen yksin katsonut ne. Pahin on todistaja Finnilä, joka kieltää videoiden katsomisen. Hän tulkitse poliisin tekemiä litterointeja, joista jokaisessa on jokin syyttäjän mieleinen virhe.

Ehkä pahin litterointivirhe on kun Amandan ensimmäisen todistuksen alussa estetään häntä kertomasta kahdesta pikakäynnistään takkahuoneessa. Siitä lähtee liikkeelle kokonainen virheiden ketju. ZEM ja Satamaa ottavat sen toisen käynnin haltuunsa ja lähettävät Amandan takkahuoneen ovelle tappelun ollessa käynnissä. Jos katsotaan videoita, niin Amandan kolmas käynti tapahtuu kun hän näkee kuolleen isänsä ja kirkaisee karmeasti

Ruffe tekee barsinaisen oivalluksen kun hän yhdistää Amandan puheita siihen mitä äiti sanoi tehdessään väärää tunnustusta. Siis kun Amanda puhuu siitä mitä on nähnyt ja Anneli selittää väärää tunnustusta