Ei hippaa ollut tilaa leikkiä kuin yhden huoneen yhdessä nurkassa. Jukkahan ajettiin sinne nurkkaan, takan ja sängyn vierustalle. Siinä surmaaja hänet yhytti. Eihän Jukka minnekään muualle päässyt, kun sen valinnan teki, ettei ikkunan hajotessa juossut lasinsirujen halki olohuoneeseen, eikä ilmeisesti tajunnut pesuhuoneen ovestakaan karkuun lähteä. Miehen osa on karu: sitä ei jätetä vaimoa yksin sänkyyn kiljumaan ja juosta (onnuta) karkuun, vaan peräännytään lasinroiskeiden tieltä nurkkaan ja sanotaan että kuka perkele, älä tuu tänne. Mistään ei tuolla hetkellä voi vielä tietää, että 10 sekunnin päästä tuleekin puukosta, kun ei edes tajua kunnolla, mitä tapahtuu, saatikka että tietäisi kuka tulija on. Jälkeenpäin aina toimittaisiin fiksusti, koska jälkeenpäin tiedetään, mitä tapahtui. Ei pienestä miehestä klapilla aseistautuneena ole juuri vastusta isolle puukkomiehelle, joka on ainoa, joka jo etukäteen tietää, mitä on tullut tekemään. Jukka oli tottunut selvittämään tilanteita sanoilla, eikä ne tässä tilanteessa auttaneet.perusasiamies kirjoitti: Rikospaikan yksi omituisuushan oli, että puukkohippa rajoittui niin pienelle alueelle taloa. Ainakin kokeneet poliisit tätä ihmettelivät, että muu kämppä oli lähestulkoon veretön. Miksi Jukka joutui alakynteen niin nopeasti?
Oman näkemykseni mukaan nuo kaksi pernassa vierekkäin ollutta pistohaavaa on lyöty aivan ensimmäisenä. Noilla iskuilla saa mehut varmasti pois rahvaaltakin mieheltä, ja näin Jukka joutui välittömästi alakynteen. Huppis tuskin on voinut noita syviä haavoja lyödä ensimmäiseksi, mutta Jukalle tuttu henkilö on hyvin voinut. Kuvitteleppa Anneli ja Jukka halaamassa sängyn päässä seisaallaan ja Auer kaivaa kylpytakin taskustaan veitsen...
Tämä uhrin siirtäminen astaloinnin jälkeen onkin mielenkiintoinen kohta ja se on mennyt minulta hiukan ohi. Noin voi hyvin olla äkkiä ajateltuna. Miksi ihmeessä Jukkaa on siirretty astaloinnin jälkeen?
Taas oman näkemykseni mukaan Jukan ruumista on siirretty, jotta se ei tukkisi pesuhuoneen ovea. Ruumis on äkkiä katsottuna voinut olla ennen siirtoa mielestäni sellaisessa asennossa, että oven avaus ei olisi onnistunut. Ja Auerin oli päästävä hakemaan taustanauhuri vielä oven raosta myöhemmin...
Katso takkahuoneen pohjapiirros ja huomioi, kuinka pieni huone on kyseessä ja kuinka lentelevät lasinsirut ikäänkuin katkaisivat pakoreitin olohuoneeseen. Kun huppis oli tullut sisälle, ei Jukalla ollut mitään mahdollisuuksia, eikä kukaan voi tuollaiseen tilanteeseen varautua. Kaikki henkirikoksen uhrit tekevät jonkun virhearvion, ja joskus on vaan tilanteita, ettei edes ole mahdollista selvitä. Aika kauan se Jukka kuitenkin hengissä vielä pysyi. Veikkaan, että oli huppiksellakin seuraavana päivänä nenä kipeä ihan varmasti.
Minä olen myös sitä mieltä, että ne kylkeen osuneet "pernaiskut" ovat ihan siinä alkurytäkässä lyöty, kuten vatsan toistakymmentä muutakin iskua sekä vielä vasemman kyljen ja olkapäänkin iskut. Niistä varmaankin on ne veret lattialle pääosin tulleet (tosin veikkaan, että myös uhrin suusta/nenästä on voinut pudota pisaroita). Muistathan esim hieman sängyn ALLA olleen isohkon tippuveriroiskeen, jossa on oikein roiskehäntä. Siitä tietää, että uhria on riepoteltu sivusuunnassa sängyn päädyssä ja liike on ollut kovaa. Pisara on irronnut ja lennähtänyt sängyn alle. No, voi se tietysti kovasti huidotusta veitsestäkin olla irronnut, mutta jalanjäljistäkin näkee, että painittu on. Verijäljet eivät ota kantaa tekijään, mutta kun tiedetään, mitä on tehty, on helpompi arvioida, että oliko se riepottelija 60 kiloinen askartelija-äiti vai sittenkin joku raavas tehtaanäijä tai extreme-urheilija.
Ei ruumista varmaankaan ihan siirtämällä siirretty ole. Hovin tuomiossa todetaan mielestäni, ettei uhria ole siirretty. Mutta siis kiepautettu kyljeltä selälle ehkäpä. Siinä se taisi kengänpohjakin vereentyä. Semmonen loppuvarmistus, että kuoliko se.
