Näin epäilen viimeisessäkin tapauksessa käyneen. Eiks se jotenkin näin mene, että rikos on ratkaistu, kun epäilty on kuollut?wonderland kirjoitti:Epäilenpä, että silloin kun huumeidenkäyttäjä katoaa, poliisi ei kovin paljon pistä selvitystyöhön resursseja kiinni, jos ei mitään selvää näyttöä ole henkirikoksesta.
Tiedän tapauksen, jossa narkki katosi, oli kadoksissa viikkoja, löydettiin hukkuneena, se kuitattiin itsemurhana, ja sen enempää asiaa ei tutkittu edes omaisten toiveesta, vaikka monet tiesivät tai ainakin olivat tietävinään tapauksesta muuta. Onhan täällä palstallakin puitu monia katoamistapauksia, joihin on saattanut olla huumeilla tai huumekaupoilla osuutta, mutta poliisi ei tutki henkirikoksena vaan normaalina katoamisena.
Se, että poliisi ei käytä resursseja niin paljon kuolemantutkintaan silloin, kun uhri on ns. "pohjasakkaa", on väärin ja vastoin tasavertaisen yhteiskunnan periaatteita.
Kuitenkin tässä asiassa ymmärrän täysin poliiseja. Mielestäni tämä on myös fakta, joka tulisi jokaisen lain toiselle puolelle siirtyneen uhrin omaisen ymmärtää. Niin makaa kuin petaa. Pahaltahan sen tuntuu, mutta resurssit on pienet ja mitä pohjoisemmaksi mennään, niin välimatkat ja alueet kasvaa. Poliisilla on myös paljon muutakin tehtävää ja asiat vain täytyy priorisoida.
Sitä suuremmalla syyllä ne vähäiset yritykset pitäisi tehdä kunnolla ja ammattitaidolla! Ammattiylpeys?