Hesarin juttu tältä illalta:
Kotimaa
Miksi Marokosta tulee turvapaikanhakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija
Marokkolaiset lähtevät Eurooppaan rahan, työn ja paremman elämän perässä. Haaveet eivät välttämättä toteudukaan ja unelmat saattavat vaihtua vihaksi.
Kuva
Jussi Salmela HS
Julkaistu: 20.8. 18:37 , Päivitetty: 20.8. 18:54
Marokko on ollut esillä viime aikojen terrori-iskujen yhteyksissä. Espanjan poliisin mukaan Barcelonan terrori-iskun pääepäilty on marokkolainen. Myös Turun perjantaisen puukotusiskun pääepäilty on marokkolainen turvapaikanhakija, jonka lisäksi neljä muuta marokkolaista on poliisin kuulusteltavana iskuun liittyen. Lue myös: Suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia (HS 20.8.).
Marokkolaiset turvapaikanhakijat ovat herättäneet keskustelua ja nostanut tunteita pintaan.
Perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana työskentelevä Riikka Purra tviittasi lauantaina, että yllättävän moni marokkolainen on saanut turvapaikan viime vuosina.
Tilastojen valossa määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Viimeisen 12 kuukauden aikana Suomeen hyväksyttiin 16 marokkolaista turvapaikanhakijaa. Kielteisiä päätöksiä oli 31. Kaikista tulleista turvapaikkahakemuksista marokkolaisten osuus oli 0,5 prosenttia.
Kuva
Marokossa ei ole käynnissä merkittävää, ulospäin näkyvää sotaa tai kriisiä ja maahan tehdään lomamatkojakin. Miksi marokkolaiset hakevat turvapaikkaa Euroopasta?
”Ensinnäkin, Pohjois-Afrikasta on aina yritetty Eurooppaan. Taloudellinen tilanne on huono, ja Eurooppa nähdään toivona päästä pois köyhyydestä ja työttömyydestä. Marokkolaisten mielikuva Euroopasta on epärealistisen ruusuinen. Siellä ajatellaan, että Euroopassa kaikki asiat on hyvin ja rikastuminen odottaa”, islamin tutkijana Helsingin yliopistossa työskentelevä Maria Pakkala sanoo.
Eurooppaan pyritään aktiivisesti myös laittomin keinoin. Pakkalan mukaan Eurooppaan on vaikea päästä laillisesti, joten kaikki keinot ovat käytössä. Ihmiset maksavat suuria summia, jopa 10 000–15 000 euroa vaarallisista matkoista.
”Se kertoo, kuinka kauhea tarve Eurooppaan on päästä. He haluavat tänne tekemään töitä ja tavoittelemaan parempaa elämää.”
Marokkolaiset ovat hyödyntäneet myös Syyrian kriisiä. Kun eurooppalaiset avasivat ovensa, marokkolaisia tekeytyi syyrialaisiksi turvapaikanhakijoiksi ja pyrki siten Eurooppaan.
Tilastoista näkee, että turvapaikanhakijoiden lisäksi laiton muuttoliike on aktiivista, sillä turvapaikanhakijoiden määrät ovat Suomessa kohtalaisen pieniä.
Maahanmuuttovirasto hyväksyi 7 734 turvapaikkahakemusta vuonna 2016. Kielteisiä päätöksiä oli liki kaksi kertaa enemmän, 14 282. Marokkoa enemmän turvapaikkoja haettiin yhdestätoista maasta. Eniten hakemuksia tuli Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta.
Seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisten mielipiteiden kanssa Marokossa joutuu harvemmin ongelmiin kuin monissa muissa arabimaissa, arvioi Pakkala.
”Jos kuuluu seksuaalivähemmistöön, ei pelkästään sen perusteella tapahdu mitään. Samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa ei kuitenkaan saa olla suhteessa, koska se on rikos josta yleensä tuomitaan kolmen kuukauden vankeuteen. Osa kokee elämän tämän takia liian vaikeaksi ja siksi pyrkii pois maasta.”
Eniten ongelmia ovat kohdanneet Länsi-Saharan itsenäisyysaktivistit, jotka ovat puhuneet äänekkäästi Marokkoa ja sen hallitusta vastaan. Pakkalan mukaan he ovat kohdanneet maan viranomaisten kanssa ongelmia ja osa on paennut Espanjaan ja Ranskaan turvapaikanhakijoina.
”Osa varakkaimmista sen sijaan on lähtenyt vain maasta pois, koska heidän ei tarvitse hakea turvapaikkaa. Tässä joukossa on muun muassa toimittajia ja näyttelijöitä.”
Marokon taloudellinen tilanne on huono, työttömyys etenkin nuorten keskuudessa on korkeaa ja kouluttautumisen aste on matala. Huonon taloustilanteen lisäksi maan hallitus ja poliitikot ovat korruptoituneita ja kansalaiset ovat menettäneet uskonsa hallitukseen.
Marokosta pyritään Eurooppaan töihin, jotta voidaan elättää maahan jääneet sukulaiset. Se vääristää taloudellista tilannetta.
Isot kaupungit voivat taloudellisesti suhteellisen hyvin. Pienillä ja köyhillä alueilla, kuten ongelmien keskellä painivassa Rifissä, eletään kuitenkin Saharan eteläpuolella olevien maiden tasolla, eli erittäin köyhissä oloissa.
”Ulkopuolisen silmin näyttää, kuin ihmiset Marokossa eläisivät leveää elämää, vaikka eivät itse juuri mitään tienaisikaan, kun ulkopuolelta tulee koko ajan rahaa. Omilla tuloilla ei siellä pärjäisi”, Pakkala sanoo.
Useissa viimeisimmissä terrori-iskuissa ainakin osa tekijöistä on ollut marokkolaisia, erityisesti nuoria.
”Noin puolet Marokossa elävistä nuorista ovat järjestelmän ulkopuolella, eli he eivät ole koulussa eivätkä töissä. He ovat alttiita rikollisuudella ja radikalisoitumiselle. Visio tulevaisuudesta puuttuu, joten heihin on helppo vaikuttaa.”
Euroopassa asuvien marokkolaisnuorten ongelmat juontavat juurensa siihen, että heidän vanhempansa tekevät jatkuvasti töitä, jotta saavat lähetettyä rahaa perheilleen Marokkoon. Näin he eivät ole mukana lastensa kasvatuksessa ja lapset tulevat alttiiksi vaikutuksille.
”Terroristijärjestöt etsivät juuri tällaisia tapauksia ja pyrkivät värväämään heitä”, Pakkala sanoo.
Eurooppa nähdään Marokossa paratiisina ja mahdollisuutena hyvään elämään. Sitten kun totuus ei välttämättä kohtaakaan odotuksia, niin asetelma kääntyy päälaelleen ja Eurooppa aletaankin nähdä pahana ja synkkänä paikkana, jota on helppo alkaa vihata.
Tästä on kyse
Kaksi kuoli puukotuksissa
* Nuoren marokkolaismiehen epäillään puukottaneen kymmentä ihmistä perjantaina Turussa. Kaksi uhreista kuoli.
* Puukotuksesta epäillyn lisäksi Krp on pidättänyt neljä muuta Marokon kansalaista. Yhdestä miehestä on tehty etsintäkuulutus.
* Tapahtumia tutkitaan terroritekona.
* Pääepäiltyä esitetään vangittavaksi maanantaina.
