mipa74 kirjoitti:Elephant kirjoitti:
Tajutonta että jälkisiivousta ei huolita tehdä kunnolla!
Tässä on tämä yksi yleinen harhaluulo, että yhteiskunnalla olisi jonkinlainen "siivouspalvelu", joka siivoaa ruumiiden jäänteet pois asunnosta.
Kyllä tuo siivous jää asunnon haltijalle - vaikka menehtynyt olisi oma lapsi. Tietty rahalla saa ja hevosella pääsee. Ainakin osa siivousfirmoista tekee näitä keikkoja, ja samoin on erikoistuneita yrityksiä hävittämään hajut ja kaikki pieneliötä, joita lahoava ruumis tuo tullessaan. Hintalappu näistä palveluista on kuitenkin "kohtuullinen".
Muuan kahdeksaakymmentä käyvä pohjanmaalainen äijä kertoi minulle seuraavan jutun pari vuotta takaperin kuntoutuksessa:
Kolmikymppisenä mies oli asunut kaksikerroksisessa omakotitalossa työkaverinsa kanssa. Tämä kaveri, kutsutaan häntä nyt vaikka Erkiksi, oli jäänyt hiljattain leskeksi. Äijän mukaan Erkki oli viimeiset kuukaudet kuin myrskyn merkki, ryyppäsi ja itkeskeli. Erkki oli muutoin mukava ihminen, miehen samalla paikkakunnalla asuva perhekin tunsi hänet ja piti hänestä kovasti. Kerran sitten mies tuli töistä kotiin ja löysi Erkin kotoa kahvinkeittopuuhista. Erkki oli hyvällä päällä, jutteli ja naureskeli. Kovasti kaveri ilahtui tätä mielenmuutosta. Korkkasivat siinä sitten viinapullon ja naukkailivat. Lopulta mies meni yläkertaan nukkumaan, työpäivän ja ryypyn rentouttamana.
Seuraava muistikuva on, että mies makaa sängyllä ja makuuhuoneen katossa välkkyy sininen valo. Pihalla poliisit ja ambulanssi. Portaikossa kävelee vastaan konstaapeli ja alkaa välittömästi kysellä mitä on puuhailtu. Mies ei vieläkään tajua mistä on kyse. Sitten näkee sen itsekin. Erkki istuu olohuoneen keinutuolissa, ase lattialla vieressä ja aivot seinällä. Naapurit olivat kuulleet laukauksen ja soittaneet virkavallan paikalle.
Raato viedään pois ja jälkiä ei todellakaan siivota viranomaisten toimesta (tapahtuma-aika on siis 50-60 lukujen vaihde) joten mies soittaa sisarelleen ja seuraavana päivänä kaksikko alkaa kuuramaan veri- ja muita jälkiä katosta, seinästä ja lattialta. Sisar itkeskelee ja näyttää muutenkin hermostuneelta. Sitten kun kuuraus on tehty, mies lähettää siskonsa saunaa lämmittämään, että tämä pääsee hetkeksi pois olohuoneesta ja siitä kuolinpaikan ääreltä. Vähänajan päästä sisko tulee keittiöön, naama vitivalkoisena.
"Ei pysty menemään saunaan. Erkki-setä kattoo piisistä. Se on sielä."
No eihän siellä mitään ollut, siskolla vain oli hermot olleet niin kireällä että oli alkanut näkemään omiaan. Ihmetteli mies itsekin kun ei ollut silloin aiemmin laukausta kuullut alakerrasta, mutta olihan siinä alkoholilla osuutta asiaan. Tajusi jälkeenpäin että Erkki oli ollut helpottunut ja iloinen kun oli päättänyt tehdä lopun. Onhan sekin yhdenlainen taakka pois hartioilta jos on asian päättänyt. Talossa oli asuttu sen jälkeenkin jonkun aikaa, mutta mies oli sen sittemmin myynyt kun se yhdelle ihmiselle oli liian iso.
Mitä omalle kohdalle tulee, voisin kyllä asua henkirikoksen tapahtumapaikalla. Ei se poissulje sitä, etteikö mielikuvitus joskus saattaisi lähteä laukkaamaan, niinkuin tarinan tytöllä, mutta yleisesti ottaen en kummituksia pelkää saati niihin usko.
I try to do my own thinking. And I recommend you do yours.