MURHA.INFO

Miki77 kirjoitti: ↑To Joulu 29, 2022 9:41 pm Olen lähestulkoon varma ettei EU:sta tule koskaan liittovaltiota kovasta yrityksestä huolimatta, ja hyvä niin.

Metsäkatoa aiheuttaneita tuotteita ei saa pian myydä EU:n alueella

Syynä on metsäkato­asetus, jonka hyväksymisen puolesta Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona selvin luvuin.

Uudet säännöt koskevat nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puuta, kumia, puuhiiltä ja painettuja paperituotteita.

Metsäkatoasetuksen mukaan naudanlihantuottajan tulee huolehtia siitä, että lihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa. Nauta- tai lypsykarjatalouden rakennushankkeiden osalta on epäselvää, katsotaanko niitä metsäkatoa aiheuttaviksi

21-30 May 2023

acp kirjoitti: ↑To Huhti 20, 2023 5:06 am Agenda 2030 juna kiihdyttää vauhtiaan:

Pian loppuu kahvinjuonti, perseenpyyhkiminen vessapaperilla, lihansyönti, suklaa,,, jne. Toivottavasti ei tule enää hesariakaan kenenkään postilaatikkoon.

Tuulivoiman lisäämiseksi metsää saa varmaan kaataa hehtaarikaupalla. Sitä parempaa kaatamista .

EU:ssa saa jatkossa myydä vain tuotteita, joista on annettu huolellisuusvelvoitteen mukainen vakuutus. Huolellisuusvelvoite edellyttää, että tuote ei ole peräisin metsäkatoalueelta eikä se ole heikentänyt metsien tai korvaamattomien aarniometsien tilaa 31. joulukuuta 2020 jälkeen.

damfin kirjoitti: ↑To Huhti 20, 2023 7:47 am

acp kirjoitti: ↑To Huhti 20, 2023 5:06 am Agenda 2030 juna kiihdyttää vauhtiaan:

Pian loppuu kahvinjuonti, perseenpyyhkiminen vessapaperilla, lihansyönti, suklaa,,, jne. Toivottavasti ei tule enää hesariakaan kenenkään postilaatikkoon.

Tuulivoiman lisäämiseksi metsää saa varmaan kaataa hehtaarikaupalla. Sitä parempaa kaatamista .

EU:ssa saa jatkossa myydä vain tuotteita, joista on annettu huolellisuusvelvoitteen mukainen vakuutus. Huolellisuusvelvoite edellyttää, että tuote ei ole peräisin metsäkatoalueelta eikä se ole heikentänyt metsien tai korvaamattomien aarniometsien tilaa 31. joulukuuta 2020 jälkeen.

Juu kyllä nyt ihan kaikki tuotanto loppuu eikä nautojakaan pysty enää kasvattamaan koska niillehän sopii ravinnoksi pelkästään metsäkatoalueilla kasvaneet puut

Talousennustajat ovat viime aikoina korjanneet Suomen talouden kasvuennusteitaan lähes poikkeuksetta aiempaa heikommiksi.

Tälle vuodelle ennustettujen kasvuprosenttien desimaaleissa on hienoisia eroja, mutta tällä kertaa etumerkki on desimaaleja tärkeämpi. Nyt etumerkki on liki järjestään miinus.

Koko vuoden bruttokansantuotteen ennusteissa miinusmerkkinen kasvuprosentti ennakoi talouden taantumaa. Sitä, että talous ei kasva vaan supistuu.

Vaikka puhe on verraten pienistä prosenttiluvuista, ja vaikka lievä taantuma on pienempi paha kuin ankara lama, sillä on paljonkin väliä, kasvaako vai supistuuko kansantalous.

Heiveröinenkin kasvu kohentaa tai ainakin ylläpitää yritystoimintaa, työllisyyttä ja monenlaisten tulojen, kuten palkkatulojen ja yritysvoittojen, karttumista.

Vastavuoroisesti lieväkin taantuma vaikeuttaa yritystoimintaa, supistaa työllisyyttä ja heikentää tulojen kertymistä.

LIEVÄKIN taantuma rasittaa yksityisen talouden lisäksi julkista taloutta, sillä työn ja tulojen väheneminen supistaa verotuloja ja kasvattaa työttömyystukien kaltaisia julkisia menoja – ja siksi myös voimistaa julkista velkaantumista.

Samasta syystä taantuma vaikeuttaa hallituksen yrityksiä vahvistaa julkista taloutta.

Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden, rakennusalan ja vaikkapa autokaupan äkkijarrutus ilmentää talouskäänteen jyrkkyyttä ja sitä, että koko talouden mitassa lievä taantuma voi joillekin toimialoille olla dramaattinen takaisku.

Juuri noiden alojen ajautuminen koko taloutta vakavampiin vaikeuksiin ei ole sattumaa vaan johtuu niiden suuresta velkariippuvuudesta ja korkoherkkyydestä – ja siitä, että Euroopan keskuspankki EKP on runsaan vuoden kuluessa nostanut korkoja rajummin kuin milloinkaan aiemmin.

TORSTAINA EKP ilmoitti peräti kymmenennestä ohjauskorkojensa korotuksesta sitten viime vuoden heinäkuun. EKP on runsaan vuoden kuluessa nostanut tärkeimmän ohjauskorkonsa -0,5 prosentista 4,0 prosenttiin.

Samaa tahtia ja yhtä paljon ovat nousseet meillä esimerkiksi asuntolainojen viitekorkoina yleiset euribor-korot.

Vaikka EKP on aiheellisesti pyrkinyt vaimentamaan liian kovaan vauhtiin karannutta inflaatiota, sen äkkijyrkistä koronnostoista on muodostunut taloutta jarruttava lisätaakka.

Nyt sopii toivoa, että EKP:n kova korkolinja tekee tehtävänsä ja taltuttaa inflaation – ja koronnostot päättyvät ennen kuin ne aiheuttavat korvaamatonta vahinkoa velkaisille kotitalouksille, yrityksille ja koko taloudelle.

Juuri noin talousennustajat uskovat käyvän, sillä uusimpien ennusteiden mukaan Suomi nousee lievän taantuman jälkeen edes heiveröiseen kasvuun jo ensi vuonna.

Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden, rakennusalan ja vaikkapa autokaupan äkkijarrutus ilmentää talouskäänteen jyrkkyyttä ja sitä, että koko talouden mitassa lievä taantuma voi joillekin toimialoille olla dramaattinen takaisku.