VoDKa kirjoitti:Ja noita suullisia uhkauksiahan nyt esitetään joka koulussa, oppilas kun riitaantuu opettajan/toisen oppilaan kanssa, niin ei siinä paljon keretä ajattelemaan mitä sanotaan. Varmasti näissä tapauksissa suurimmassa osassa on ylireagointia, ne ajat kun noita uhkauksia kuultiin ja niistä ei välitetty, on selkeästi takana, eikä ihmiset enää muista miten normeelaja nuo oikeasti on joskus olleet.
Ehkä jonkinasteista yliherkkyyttä ja reagointia voi olla. Joukossa voi olla tapauksia, joissa mitään suurempaa uhkausta ei ole tehty, täydellisiä väärinkäsityksiä, aiheettomia epäilyjä. Onko kuitenkaan suurimmassa osassa kyse ylireagoinnista?
Kaikenlaista uhkailua on ollut ennenkin, mutta joukkoväkivallalla uhkailu lienee uusi asia. Yksittäisiä pommiuhkauksia tms. on tehty, muttei kaiketi aivan näin rutiininomaisesti. On tietysti eri asia uhata turpiinvedolla kuin kouluammuskelulla, mutta ei ensin mainittuakaan tarvitsisi hyväksyä. Opettajien ei tarvitse olla minkäänlaisten oppilaiden uhkailujen kohteena eikä sen koomin oppilaidenkaan. Jokaiseen välituntiriitaan ei tietysti ole syytä puuttua poliisioperaatiolla, mutta voi niissäkin olla rajansa. Suora joukkoväkivallalla uhkailu menee jo huomattavasti siedettävyyden rajojen tuolle puolen. Kaikkea ei tarvitse sietää vaikka kuinka syynä olisi pikaistuksissa tehty teko.
Uhkailussa ei ole välttämättä kovin olennaista uhan todellisuus tai uhkailijan motiivi. Nämä selviävät monissa tapauksissa vasta jälkikäteen ja vahinkoa on ehtinyt jo tapahtua. Uhkailuun ei useinkaan liity uhkaa (eikä uhkaan uhkailua), mutta vaikka kuinka olisi tietoinen tästä piirteestä, uhkaukseen liittyy silti uhan
mahdollisuus, pelon elementti. Ei myöskään voida olettaa, että lapset ja nuoret - tai edes aikuiset - osaisivat arvioida kiertelevään tekstiviestiin, seinäkirjoitukseen tai suoraan puheeseenkaan sisältyvän uhkauksen vakavuutta. Uhkauksen synnyttämä pelko on ymmärrettävää, vaikka asiaa kykenisikin rationalisoimaan ja laittamaan oikeisiin mittasuhteisiin.
Mikäli uhkaus esitetään koulua vastaan, niin on syytä pitää mielessä se, että koulu ei kuitenkaan ole yksi, vaan monta. Koulussa on ehkä satoja ihmisiä. Uhkausviestejä voi olla yksi, mutta uhreja voi olla satoja. Uhkaus ei kosketa vain jotain epämääräistä koulua, vaan suoraan satojen ihmisten elämää (ja koulujen ollessa kyseessä asia koskettaa myös erittäin läheisesti satojen lasten satoja perheitä). Tämä jää ehkä joiltain uhkailijoilta huomiotta (jotkut taas ovat varmasti erittäin tietoisia tästä) - he eivät käsitä teon laajuutta.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin syylliseksi todettu kouluväkivallalla uhkaaja saa tuomion 'laittomasta uhkauksesta' (1kpl). Tämä ehkä hämää hieman myös. Ehkä yhden laittoman uhkauksen sijasta pitäisikin tuomita sadasta laittomasta uhkauksesta (niin monesta kuin koulussa on henkilöitä)... Ei laskettaisi uhkausten määrää (yksi), vaan uhkauksen uhrien määrä. Näinhän toimitaan eräiden muiden rikosten kohdalla. Jos ampuu yhdellä luodilla kaksi ihmistä, ei syytetä yhdestä taposta yhden laukauksen tai luodin perusteella, vaan kahdesta uhrien määrän mukaan. Ehkä uhkauksiinkin sopisi soveltaa samaa logiikkaa niin tulisi hitusen paremmin selväksi teon laajuus. Koulua uhkaamalla kun pelottelee monia, saattaa aiheuttaa satojen/tuhansien koulutyötuntien ja kymmenien/satojen henkilötyötuntien menetyksen (400 oppilaan koulun sulkeminen 5 tunniksi --> 2000 menetettyä oppituntia; 30 opettajaa yms. --> 150 menetettyä henkilötyötuntia) ja niin edelleen.
