Susanne Lindholm, surmattiin v. 1976 Helsingissä

[Tampereen Tyttö]

Komppaan Juliet Jonesia. En usko, että murtovaras joutuisi nuoren naisen kanssa kamppailuun, joka johtaisi surmaan tai ainakaan raiskaukseen. Korut ja tyhjähkö rahapussi tuskin olivat myöskään toivottu saalis.
Ja jos kyseessä oli murtovarkaan yllättäminen, niin mitä ihmettä tämä ryöväsi pyöräkellarista/suksivarastosta? Tuskin yhden pyörän takia olisi tunkeutunut kellariin? Jos tuli yllätetyksi, niin eikö olisi helpompaa vain häipyä?

[Cotton]

Edelleen sillä kannalla, että lompakko ja sormukset vietiin sen vuoksi, että ne olisivat saattaneet yhdistää tekijän tapahtumaan. Valokuvia, osoitteita, kaiverruksia jne.

Olettamus lähtee siis siltä pohjalta, että S.L. ja tekijä olivat hieman enemmänkin kuin hyvänpäivän tuttuja.

Varsinaista suhdettahan edm. ei välttämättä edellytä vaan yksipuolinen ihastuminen tai vahva ystävyyskin ihan Platoniselta kantilta tulevat kai kysymykseen.

[Juliet Jones]

Murtovarasteema tai yleensäkin taloudelliseen hyötyyn tähtäävä toiminta ei tosiaan istu kuvioon..
Noista Cottonin mainitsemista mahdollisista kaiverruksista ja niiden merkityksestä.. kyseessä olisi tuolloin pitänyt olla Susannen puolelta jotakin yksipuolista romanttista, yksikään nainen ei miehen nimeä kaiverruta ilman tunnesidettä. Ystävyyskin sopisi, itselläni on tosi vanha timanttisormus, jonka eräs nuori mies antoi ystävänlahjana, siinä on hänen nimensä, jonka hän kaiverrutti valmiiksi. Mutta.. miksi esim. Camilla- sisko ei olisi tiennyt, kenen nimi Susannen sormuksessa lukee?

[Kylli]

En usko Susannen itse kaiverruttaneen sormuksiin mitään (mikäli siis katsastelemme asiaa siitä näkökulmasta että se oli sormusten viemisen syy). -Vai käsitinkö JJ:n viestin nyt ihan päin kellaria? Jospa kaiverrukset paljastivat jotakin tekijästä? Sukusormus? Nimi? Jotain muuta henkilökohtaista?

[Juliet Jones]

En usko Susannen itse kaiverruttaneen sormuksiin mitään (mikäli siis katsastelemme asiaa siitä näkökulmasta että se oli sormusten viemisen syy). -Vai käsitinkö JJ:n viestin nyt ihan päin kellaria? Jospa kaiverrukset paljastivat jotakin tekijästä? Sukusormus? Nimi? Jotain muuta henkilökohtaista?

Niin, Kylli, en tiedä kuinka käsitit viestini Se oli kommentointia Cottonin ajatuksiin, että sormukset saatettiin viedä koska niissä oli tekijään viittaavia kaiverruksia, ja että kyseessä ei välttämättä ollut tekijän kanssa molemminpuolisesti samanlaiset tunteet tai ajatus suhteesta.
Jos siis kaiverruksia oli, niin ihmettelin, miksi sisar ei niistä olisi tiennyt (ketä koskivat) ja että jos kaiverruksia oli ja ne koskivat jotensakin yksipuolisia tunteita, olisi ne yksipuoliset tunteet olleet Susannen. Eihän nainen kaiverruttaisi sormukseen kenenkään nimeä ilman tunnesidettä? Tai vastaavasti pitäisi sormusta, jonka olisi saanut mieheltä, joka olisi kaiverruttanut nimensä muistuttamaan Susannea miehen yksipuolisista tunteista?

Jos taas kaiverrusta olisi ollut ystävästä, olisi joku, esim. sisar sen tiennyt.

[Valdovas]

Jahas, piinaviikko taitaa nyt sitten virallisestikin olla ohi, joten pitänee kai sitten Kylli-parkakin päästää piinasta ja julkaista SE juttu, joten Kylli ja muut halukkaat sielut, tässä SE tulee!









Eli siinäpä se. Ei siinä tosin kyllä taida olla juurikaan mitään sellaista pointtia tai näkökulmaa, jota ei olisi jo aiemmin ketjussa käsitelty. Tuosta käsien sinistymisestä en tosin muista aiemmin lukeneeni, mutta eipä siitäkään taida juuri apua olla. Tuo pohdinta kellariin menon vapaaehtoisuudesta/pakottamisesta kiertää aika lailla samoja pulkuja kuin meillä ketjussakin.

Se nyt tulee mieleen, että kun aiemmin on puhuttu niistä mahdollisista muistakin ikävistä jutuista mitä Susannelle olisi ehkä tehty, niin niitä vastaan puhuisi kyllä se, ettei ylläolevassa puhuta niistä mitään, ei edes vihjata, vaikka luulisi juuri moisen hiukan sensaatiomaisen aineksen olleen erityisen hyvin Raton kaltaisen lehden toimittajien ja lukijoiden sydäntä lähellä, mikä näkyy kyllä hyvin lehden muissa jutuissa ja tyylissä, joilla niitä on käsitelty. Ei siis häveliäimmästä päästä oleva julkaisu suinkaan.

Toinen mikä tulee mieleen, on tuo toistuvasti ja ylläkin esille tuotu taksirahan puute. Se todetaan aina kuin annettuna eikä koskaan (ainakaan muistaakseni; korjatkaa, jos muistan väärin) vaivauduta selittämään mihin ja miten luotettavaan tietoon se perustuu. Oliko Susanne maininnut asiasta siskolleen tai muille tutuilleen illan aikana vai perustuuko se johonkin muuhun arvioon...?? Pankki- ja luottokortithan tekivät tuohon aikaan vasta tuloaan Suomeen, mutta olisiko Finskillä ollut joku henkilökuntansa korttijärjestelmä jo tuolloin käytössä, sitä en osaa sanoa. Tuskin, koska mistään korteista en muista missään yhteydessä puhutun.

[Peräkylän Maigret]

Toinen mikä tulee mieleen, on tuo toistuvasti ja ylläkin esille tuotu taksirahan puute. Se todetaan aina kuin annettuna eikä koskaan (ainakaan muistaakseni; korjatkaa, jos muistan väärin) vaivauduta selittämään mihin ja miten luotettavaan tietoon se perustuu. Oliko Susanne maininnut asiasta siskolleen tai muille tutuilleen illan aikana vai perustuuko se johonkin muuhun arvioon...?? Pankki- ja luottokortithan tekivät tuohon aikaan vasta tuloaan Suomeen, mutta olisiko Finskillä ollut joku henkilökuntansa korttijärjestelmä jo tuolloin käytössä, sitä en osaa sanoa. Tuskin, koska mistään korteista en muista missään yhteydessä puhutun.

Tuo artikkeli on paras mitä tästä jutusta on kirjoitettu. Se oli tyylillä ja hyvällä maulla tehty ja itse en ainakaan löytänyt niin perin kiusallisia virheitä tai ristiriitoja.

Rahattomuus on kyllä varmaan tarkkaan selvitetty sisaren kertomuksesta. Rahatilanne on ollut erittäin oleellinen tieto poliisille heidän kartoittaessa vaihtoehtoja kotimatkan kulkutavaksi.

Olisi luullut Susannella maailmaakin kolunneena ihmisenä olleen esim. shekkitilin, mutta ilmeisesti näin ei ollut.

Tuo talkkarin kommentti tuossa jutussa pohdituttaa. Hän yrittää perin juurin vakuutella että tekijä ei voinut olla saman talon asukas, koska hän kertomansa mukaan "tuntee kaikki niin hyvin jopa yksinäiset miehetkin. ." Tietysti talonmiehen on koetettava vakuutella noin jo hoitamansa yhtiön edun kannalta, mutta ei tuo kovin vakuuttavalta kuullosta, sillä eihän koskaan voi ulkopuolinen tietää mitä kenenkin asukkaan pään sisällä liikkuu. Herääkin ajatus että ilmeisesti jonkinasteisia huhuja on liikkunut jostain talon asukkaasta ja kosari yrittää noita huhuja tuossa lehtijutussa suitsia.

Ja tuo askarruttaa myös että ikään kuin annettuna sanotaan että sisään on menty Susannen avaimilla jotka kuitenkin löytyivät sitten uhrin taskusta.

Mutta entäpä jos sisään onkin menty tekijän omilla avaimilla ?

[Tampereen Tyttö]

Juu, kyllä talonmieheltä ainakin avaimet löytyy..
Olen lukevinani rivienkin välistä, että poliisi etsi tuttua, mahdollisesti samassa työpaikassa Susannen kanssa toiminutta miestä?
Norjalainen on näköjään täysin poissa laskuista. Johtuiko siitäkin, ettei ilmeisesti ollut tuonut autoa mukanaan?

[Peräkylän Maigret]

Juu, kyllä talonmieheltä ainakin avaimet löytyy..
Olen lukevinani rivienkin välistä, että poliisi etsi tuttua, mahdollisesti samassa työpaikassa Susannen kanssa toiminutta miestä?
Norjalainen on näköjään täysin poissa laskuista. Johtuiko siitäkin, ettei ilmeisesti ollut tuonut autoa mukanaan?

Mielenkiintoinen tuo vihjaus lehtiartikkelissa".. mahdollista että murhaaja jo lentokentällä pääsi selville tulevan uhrinsa suunitelmista..." Mutta en ymmärrä kuinka tuolla lentokentällä olleella henkilöllä olisi voinut olla aivan tarkka käsitys illan kulusta etukäteen, sillä suunnitelmathan muuttuivat kun Susanne tapasi norjalaisen. Joka tapauksessa vihjaus on tärkeä . Artikkeli on kirjoitettu pari vuotta tapahtuman jälkeen ja jotain spekulaatiota on siis tuolloin ollut tekijän kytköksestä työyhteisöön .

Talkkarilla tosiaan on avaimet sinne sun tänne. Mutta etunimi Benjamin ei ainakaan tuo mielikuvaa 25 - 30 vuotiaasta henkilöstä, johon haarukkaan poliisi profiloi tekijän, ei edes 70-luvulla. .. Talon asukas tekijänä sopisi kyllä palapeliin, sillä se selittäisi sen oudon luottamuksen jota uhrin on täytynyt tuntea tekijää kohtaan kun on mennyt kellaritiloihin jos sinne on vapaaehtoisesti mennyt.

Norjalaisen osuuden poisjättäminen on pieni kauneusvirhe tuossa artikkelissa, sillä olihan norski kontaktiketjun aivan loppupäässä ja näin ollen tärkeässä roolissa koko jutussa. Poliisihan kuitenkin sulki norjalaisen pois heti alussa ja todisteiden on täytynyt olla aivan absoluuttiset jotta näin on voitu tehdä.

Talossa tuona yönä järjestetyistä kotibileistä ei artikkelissa ole mainintaa kuten ei noissa muissakaan 70-luvun lehtijutuissa. Tämä bileasia on kuitenkin vuonna 2000 jutun silloista tutkijaa askarruttanut asia. Kotibileet ilmeisesti ovat nousseet sitten tutkintalinjaksi vuosien saatossa syystä tai toisesta.

Jutussa on myös mielenkiintoinen havainto myös tuo kun siinä viitataan niihin klo 02:15 herra Saarron kuulemiin ääniin. Jää mielikuva että nuo yölliset kulkijat on tunnistettu ja heidätkin suljettu pois. Herra Saarron sinänsä tarkat havainnot eivät siis valitettavasti tuottaneet mitään arvokasta. Aivan oikein artikkelissa päätellään että jos Susannen kimppuun olisi käyty tuossa ulko-ovella ja pakotettu niin varmastikin ääniä olisi kuulunut, niin että ainakin tarkkakorvainen Saarto olisi reagoinut.

[Valdovas]

Mielenkiintoinen tuo vihjaus lehtiartikkelissa".. mahdollista että murhaaja jo lentokentällä pääsi selville tulevan uhrinsa suunitelmista..." Mutta en ymmärrä kuinka tuolla lentokentällä olleella henkilöllä olisi voinut olla aivan tarkka käsitys illan kulusta etukäteen, sillä suunnitelmathan muuttuivat kun Susanne tapasi norjalaisen. Joka tapauksessa vihjaus on tärkeä . Artikkeli on kirjoitettu pari vuotta tapahtuman jälkeen ja jotain spekulaatiota on siis tuolloin ollut tekijän kytköksestä työyhteisöön .

Niin, tuossahan on varmaan se sama ajatus, johon ketjussakin on aiemmin puututtu, eli Susannen äkilliseen ja ilmeisesti hänen tavoistaan poikenneeseen haluun lähteä illalla bilettämään ja että se olisi ollut seurausta siitä, että hän oli tavannut jonkun kiinnostavan tyypin päivällä, joko tuon samaisen norskin tai jonkun muun joko ennestään tutun tai syystä tai toisesta kiinnostavan uuden tuttavuuden. Tosin mitään varmuutta tästä ei täällä käytettävissä olevan aineiston perusteella näyttäisi olevan, mutta erilaista vihjailua siihen suuntaan ja kyllähän se tietysti skenaariona ihan mahdollinen olisi.

Edelleen korostan sitä, että 70-luvulla lentämiseen liittyi vielä selvästi enemmän eksklusiivisuutta ja myös henkilökohtaista kanssakäymistä kuin näinä massaturismin ja internetin päivinä, joten mahdollisuus sille, että jollain menestyvällä tai ainakin sellaisen vaikutelman antavalla liikemiehellä on tilaisuus ryhtyä flirttailemaan tiskillä kauniin lentokenttävirkailijan kanssa ja ehdottelemaan tälle treffejä illaksi, on aika lailla suurempi kuin näinä päivinä. Nykyäänhän on sitä paitsi melkoinen riski, että moisesta voisi pahimmoillaan saada jopa syytteen sukupuolisesta häirinnästä, mikä vielä vanhalla kunnon 70-luvulla oli kuta kuinkin tuntematon käsite!

Norjalaisen osuuden poisjättäminen on pieni kauneusvirhe tuossa artikkelissa, sillä olihan norski kontaktiketjun aivan loppupäässä ja näin ollen tärkeässä roolissa koko jutussa. Poliisihan kuitenkin sulki norjalaisen pois heti alussa ja todisteiden on täytynyt olla aivan absoluuttiset jotta näin on voitu tehdä.

Noin sen on kaiketi täytynyt olla, mutta harmi kyllä, ettei missään tarjota enemmän tietoa ko. henkilöstä ja hänen alibinsa laadusta. Tietysti ymmärtää, että mikäli poliisi todella oli vakuuttunut hänen syyttömyydestään, he eivät mielellään ole liikoja tietoja hänestä julkisuuteenkaan päästäneet, mutta kumman laiskoja perinteisesti uteliaat ja sensaatioita haistelevat toimittajatkin ovat asiassa olleet. Tuossa joku aika sitten plarailin joitain norjalaisia sivustoja yrittäen löytää mainintaa murhasta Helsingissä ja sen mahdollisista kytköksistä Norjaan, muttei sattunut mitään silmiin.

Talossa tuona yönä järjestetyistä kotibileistä ei artikkelissa ole mainintaa kuten ei noissa muissakaan 70-luvun lehtijutuissa. Tämä bileasia on kuitenkin vuonna 2000 jutun silloista tutkijaa askarruttanut asia. Kotibileet ilmeisesti ovat nousseet sitten tutkintalinjaksi vuosien saatossa syystä tai toisesta.

Tuo on mielenkiintoinen anomalia, sillä olisi luullut moisen kiinnostaneen tutkijoita ja toimittajia heti tuoreeltaan. Ettei vain olisi pelkkä jälkeenpäin viritelty ja väritelty juttu, mutta ilmeisen vakavissaanhan tuo Rautaheimo asian v. 2000 esille nosti. Hiukan outo juttu kieltämättä...

Jutussa on myös mielenkiintoinen havainto myös tuo kun siinä viitataan niihin klo 02:15 herra Saarron kuulemiin ääniin. Jää mielikuva että nuo yölliset kulkijat on tunnistettu ja heidätkin suljettu pois. Herra Saarron sinänsä tarkat havainnot eivät siis valitettavasti tuottaneet mitään arvokasta. Aivan oikein artikkelissa päätellään että jos Susannen kimppuun olisi käyty tuossa ulko-ovella ja pakotettu niin varmastikin ääniä olisi kuulunut, niin että ainakin tarkkakorvainen Saarto olisi reagoinut.

Mikäli se arvioitu Camillan ja Susannen eroaminen toisistaan Rautatientorilla n. klo 1.30 ja edellisen lähteminen kotiin mahdollisesti miesseurassa (poikaystävä?) viimeisellä bussilla pitää kutinsa, niin aika hyvinhän se sopisi rapussa liikuskeluun noihin aikoihin ja näin ollen ko. henkilöiden identifiointiin, mutta voi se toki olla joku muukin myöhäinen kotiinsaapuja.

[Juliet Jones]

Se nyt tulee mieleen, että kun aiemmin on puhuttu niistä mahdollisista muistakin ikävistä jutuista mitä Susannelle olisi ehkä tehty, niin niitä vastaan puhuisi kyllä se, ettei ylläolevassa puhuta niistä mitään, ei edes vihjata, vaikka luulisi juuri moisen hiukan sensaatiomaisen aineksen olleen erityisen hyvin Raton kaltaisen lehden toimittajien ja lukijoiden sydäntä lähellä, mikä näkyy kyllä hyvin lehden muissa jutuissa ja tyylissä, joilla niitä on käsitelty. Ei siis häveliäimmästä päästä oleva julkaisu suinkaan.

Niinpä, ei tuhrimista tmv... Hassua, että kaulan ympärille kääritty Finnairin paita ja huolellisesti ruumiin päälle aseteltu vihreä jakku kuvataan tarkasti, -verijäljistä puhumattakaan-, mutta muista esineistä ei ole mitään mainintaa. Mitenkä talonmies tai vaimonsa ei haastattelussa puuttunut suksisauvaan ja hiekkalapioon? Nehän oli jossakin mainittu olleen siinä vihreän jakun päällä..

[Kylli]

Noniin, terve taas! Ja lämpöiset kiitokset susannisti-kollega Valdelle näkemästään vaivasta -kuten myös siitä energiasta mikä Kyllille nyt ylimääräiseksi jäi .

Mielenkiintoista, miten samoja latuja meidän pohdintamme Susannen läheisten ja muitten aikalaisten kanssa kulkeekaan. Moni asia tuki myös ns. Kylli-teoriaa (pääsinpäs!). Uusia kysymyksiä ei juurikaan ainakaan nyt heti nouse, mutta palautetaanpas parisen vanhaa mieliin: tässäkin jutussa mainitaan Susannen saaneen yhtäkkiä päähänsä lähteä ulos juhlimaan. Miksi? Keille ystäville hän soitti ja kertoi lähtevänsä Haagan kautta kaupungille -myöhemmin kun ei kuitenkaan kerrota hänen liikkuneen muiden kuin Camillan ja norskin seurassa?
Susannen luonteesta mainitaan Ratossa(kin), että hän ei sietänyt minkään näköistä ahdistelua. Miten ihmeessä joku tuntematon olisi saanut hänet suostuteltua kellariin aamuyöllä ilman, että se olisi herkästi ärsyyntyvästä Susannesta tuntunut ahdistelulta?
Tässä jutussa Susannen kerrotaan lähteneen Hesperiasta ennen klo puolta neljää -jos rakastamme leppäkerttuja niin nyt voitaisiin kai todeta, että se viitannee autolla kulkemiseen. Kotimatkaa ei edes urheilullinen Susanne kulkisi ihan puolessa tunnissa. Jos kuitenkin ajatellaan hänen kävelleen, ihmetyttää toisaalta, kuinka miestuttava kertoo Susannen kauneuteen vedoten ettei tämä missään nimessä olisi voinut kulkea kadulla huomaamatta. Eikö edes aamuyöllä ja tarkoituksella varoen tulemasta havaituksi? Susannehan muuten pelkäsi erityisesti vieraita kyytejä...
Artikkelissa kerrataan myös meidän esittämäämme teoriaa siitä, kuinka rikos johti toiseen, ts. kellariin meno saattoi tapahtua sopusoinnussa, mutta alhaalla mopo ns. karkasi käsistä järkyttävin seurauksin. Erimielisyyttä vapaaehtoisen kellariin menemisen suhteen on myös esiintynyt näköjään aina. Millä poliisi esim. perustelee kantansa (Susanne pakotettiin sinne vastentahtoisesti)?
Millä perusteella väitetään, että kellariin mentiin Susannen avaimilla?
Entäs sormukset -miten on todistettu ettei Susanne antanut niitä kuskille pantiksi?

Onhan näitä. Pitääpä taas paneutua. Mutta huomaatteko, että koko tarina asettuu hieman uuteen valoon, kun kävi ilmi, että lentokenttä oli kyseisenä päivänä poikkeuksellisen vilkas ja koko Suomi juhli olympiasankaria...

P.S. Suksisauvasta ja lapiosta olen nähnyt vain sen yhden maininnan. Samassa yhteydessä oli virheellisiä ajankohtatietoja.

[Jansku]

Kiitos lehtijutusta, Valdovas. Tuntuu kieltämättä hieman erikoiselta, että talonmies väitti tuntevansa kaikki talon asukkaat niin hyvin, ettei kukaan heistä voinut hänen mielestään olla syyllinen. Joskus tällaiseen tekoon syyllistynyt voi olla sellainen henkilö, jota etukäteen ei ikimaailmassa olisi voinut edes kuvitella syylliseksi. Ja miten hyvin kaikki talon asukkaat käytiin läpi? Kerroin jo aiemmin, että Susannen kotitalossa elokuussa 1976 asuneiden mukaan poliisi ei kuulustellut kaikkia talon asukkaita, vaan koteihin jaettiin poliisin tiedote, jossa kerrottiin talossa tapahtuneesta henkirikoksesta ja tiedusteltiin mahdollisia asiaan liittyneitä havaintoja sekä pyydettiin välittömästi ilmoittautumaan, mikäli sellaisia oli.

Lasse Viren ei palannut Suomeen muun olympiajoukkueen mukana tiistaina 3.8.1976, vaan hän jäi vielä Yhdysvaltoihin kilpailemaan ja palasi lauantaina 7.8.1976. Tuolloin Helsinki-Vantaan lentokentälle oli kokoontunut liki 5000 ihmistä ottamaan vastaan olympiasankaria, joka lähti autosaattueessa kohti Helsingin keskustaa. Samana päivänä Susanne Lindholm teki viimeisen työpäivänsä samalla lentokentällä. 80-luvulta mieleeni jäänyt, selvittämättömiin henkirikoksiin liittyneen lehtijutun otsikko "Susanne Lindholm surmattiin kun Suomi juhli Lasse Vireniä" liittyi juuri tähän tapahtumaan.

Tuona viikonloppuna vietettiin myös Helsingin poliisilaitoksen 150-vuotisjuhlia ja kalustonäyttelyssä mukana ollut Helsingin rikospoliisin tutkimusauto lähti liikkeelle näyttelystä Susannen tapauksen takia.

[Peräkylän Maigret]

Matka hotelli Hesperiasta kotiin suorinta tietä on 4,1 km oheisen Kevyen liikenteen reittioppaan perusteella (kts. linkki)

http://kevytliikenne.ytv.fi

Lähtöpiste on siis Mannerheimintie 50 ja päätepiste Sofianlehdonkatu 9. Ei nuo väylät niin kovin paljoa ole muuttuneet näinä vuosikymmeninä. Mielenkiintoista sinänsä että suorin reitti kulkee Itä-Pasilan kautta ja ainakin teoriassa Susanne olisi saattanut kulkea tuota kautta läpi hiljaisten väylien ja sittenkin jäädä silminnäkijähavaintojen ulottumattomiin jo pimeässä loppukesän yössä. Aikaa tuohon kävelyyn kuluisi reippaasti askeltaen 40 - 45 min. Hesperia lienee mennyt kiinni klo 03 joten en oikein usko artikkelissa mainittuun lähtöaikaan klo 03:30. Kävellen Susanne olisi saattanut olla kotona klo 04 tai hieman ennenkin.

Artikkelissa ei mainita mitään siitä että joku todistaja oli kuullut noin klo 04 vaimean avunhuudolta kuuluvan äänen. Tätä havaintoahan ei mainita myöskään Seura-lehden artikkelissa, mutta se on Markkulan juttua käsittelevässä kirjassa. Tuo kirja taitaa olla kirjoitettu muutamaa vuotta myöhemmin kuin nämä lehtiartikkelit joten olisikohan juttua avattu poliisin taholta sitten hieman enemmän ja paljastettu tämä kuulohavainto julkisuuteen ?

[Valdovas]

Noniin, terve taas! Ja lämpöiset kiitokset susannisti-kollega Valdelle näkemästään vaivasta -kuten myös siitä energiasta mikä Kyllille nyt ylimääräiseksi jäi .

Onhan näitä. Pitääpä taas paneutua. Mutta huomaatteko, että koko tarina asettuu hieman uuteen valoon, kun kävi ilmi, että lentokenttä oli kyseisenä päivänä poikkeuksellisen vilkas ja koko Suomi juhli olympiasankaria...

Kiitos kiitoksista ja pisteet Kyllille myös tuosta olympiasankaripointista, joka herättää erinäisiä ajatuksia etenkin muistettaessa, että Susannen isä oli urheilutoimittaja ja perhe muutenkin tunnetusti monipuolisesti urheilun kanssa tekemisissä.

Yksi vaihtoehto voisi olla, että Susannen tavallisesta poikkeavaksi oletettu päätös lähteä bilettämään liittyisi myös päivän poikkeuksellisuuteen joko niin, että hän vain halusi juhlistaa Virenin menestystä, rentoutua poikkeuksellisen raskaan päivän päätteeksi tai sitten kentällä olleen poikkeuksellisen runsaslukuisen porukan keskuudesta esitettiin hänelle riittävän kiinnostava tarjous.

En tiedä olisiko tapaus ollut peräti niin merkittävä, että meidän kuuluisa norskimmekin olisi ollut tapauksen vuoksi paikalle tullut urheilutoimittaja tai muu urheilun kanssa tekemisissä ollut henkilö, ehkä jopa Susannen isän kolleega tai tuttu, mikä voisi ehkä osittain selittää sen nopeuden, jolla hänet poistettiin epäiltyjen listalta, ja myös sen, että miesten suhteen araksi ja pidättyväiseksi tunnettu tyttö uskaltautui aamuyöstä kaksistaan miehen hotellihuoneeseen viskigrogille...