Staffan Sevónin murha Sipoossa 23.7.2018

[H. Solmunen]

No kumpaako mieltä itse olet? Samasta työstä sama palkka vai palkka henkilön pätevyyden mukaan?

Tällä ei enää ole väliä itse aiheen kannalta. Tulisi pitkä selvittely.

Se oikeastaan oli pointtini. Löydämme helposti kymmeniä eri argumentteja palkkauksen tasapuolipuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden eri näkökulmiin. Esimiehet painivat niiden kanssa koko ajan ja tasapainoilevat ihmisten erilaisten näkökulmien kanssa. Okei, nyt yksi matemaatikko koki omasta näkökulmastaan tulleen väärin kohdelluksi, vaikka tienasi yli 100 kiloa vuodessa. Nyt täällä mietitään, mitä uhri teki tai mikä oli se kimmoke tekoon. Sekopäiseen tekoon voi olla melko sekopäinen syy, vaikkapa tuo tekijän olettama palkkausvääryys tai että uhri sanoi hänelle päivää väärällä tavalla kaikki ne vuodet tai että uhri jutteli enemmän jonkun toisen kanssa tai arvosti enemmän jotakin toista kuin häntä (joka oli sentään tunnustettu nero). Syy voi olla tekijän päässä mitä tahansa. Sen takia minua ei kiinnosta ne syyt, vaan se, mikä tekijän tila oli ja kauanko se oli jatkunut.

[H. Solmunen]

Meinaatko, että on normaalia tappaa, kun kyseessä on puoliso tai iso raha?

En, enkä minä ole täällä se, joka väittää että normaalit ihmiset tappavat koko ajan. Raha nyt vain sattuu olemaan yksi yleinen motiivi, joka voi riittävän suurena houkuttaa muuten lähes normaalin rajoissa olevan ihmisen tappamaan. Raha liittyy joskus myös noihin puolison surmiin, mutta toki niihin liittyy myös muita yleisiä motiiveja, kuten vaikka pitkään jatkunut pahoinpitely.

[Topsy]

Ajatuksia, ei faktaa:

Tekijä ollut aina menestynyt suorittaja, saanut ihailua ja arvostusta siitä kuinka etevä hän on. Pettymyksiä ei ole ollut lapsena, koulut ja armeijat menneet särmästi nappiin. Laajasta matikasta täydet pisteet kirjoituksissa. Sitten oli siirryttävä työelämään ja alkoi hieman erilainen elämä. Täysin uudenlainen kuvio, jossa rahoituksen besserwisserit kilpailevat menestyksestä. Tiimiin tulee uusi esimies uudella filosofialla, tekee tekijän mielestä päätöksiä vääryydellä. Tekijä yrittää ottaa asian puheeksi ja analysoiden perustella ja muuttaa vääriä toimintatapoja oikeiksi. Palkitseminen ei toteudu oikeudenmukaisesti (bonusten laskentakaava ei olekaan kaikille sama). Tekijää ei kuunnella, ehkä naureskellaan ylimielisesti. Työelämän raadollisuus paljastuu, hänet jyrätään. Tekijän on lopulta pakko nöyrtyä jyrän edessä ja lähteä firmasta. Tämä on ensimmäinen todellinen pettymys tekijän elämässä. Pettymyksen käsittelyyn ei ole työkaluja, apua ahdistukseen ei haeta, asiasta ei puhuta. Yhtälö päässä alkaa rakentumaan pala palalta ja sen ratkaisu on murha.

[Mr. Big]

Murha tehtiin pienikaliiperisella aseella ja sadeviittakin on löytynyt.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005792613.html

[Roma123]

Ahne ja sairas paska tämä tekijä. Taas yksi hyvä syy miksi aseet tulisi kerätä pois näiltä asehulluilta.

[Kadun mies]

Sekopäiseen tekoon voi olla melko sekopäinen syy, vaikkapa tuo tekijän olettama palkkausvääryys tai että uhri sanoi hänelle päivää väärällä tavalla kaikki ne vuodet tai että uhri jutteli enemmän jonkun toisen kanssa tai arvosti enemmän jotakin toista kuin häntä (joka oli sentään tunnustettu nero). Syy voi olla tekijän päässä mitä tahansa.

Toki näin, mutta se vaatisi jo aivan eri luokan vikaa päässä. Olisiko kuitenkin todennäköisempää että uhri on tehnyt jotain joka on ihan aidosti ollut väärin tekijää kohtaan, ehkä pidempäänkin, ja tämä vasta on aiheuttanut psyykkeen romahtamisen siihen tilaan että päätyy henkirikokseen? Pohjalla on ehkä ollut jotain pientä vikaa, mutta että niin paha mielenhäiriö että mainitsemasi syyt riittäisivät tällaiseen pitkäjänteiseen murhaan? En usko.

Asehullu on myös vähän suhteellinen käsite. Tietysti jonkun mielestä kuka tahansa jolla on useita aseita on asehullu. Mikään ei minusta viittaa siihen että tekijä olisi ollut "asehullu" sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Tai mitenkään sen intohimoisempi aseita kohtaan muuten kuin harrastuksena muiden joukossa. Huonoa tuuria vain että kostonhimoiset ajatukset osuivat ihmiselle jolla näitä laillisia aseita sattui olemaan. Tosin yksikin perintöpistooli olisi riittänyt.

[MissMallard]

Hyviä pohdintoja täällä ollut. Totuushan on että onko Suomessa kukaan tyytyväinen palkkaansa? Tai jokainen ottaisi varmaan lisää palkkaa jos vain saisi jos puhutaan normaalista työntekijän tekemästä työstä. Ja tuskin se palkkatyytyväisyys muuttuu mitä ylemmäksi portaikolla astellaan. Tosin tällä epäilyllä oli iso palkka, ainakin perusduunarin näkökulmasta, mutta se ei ollut yhtä iso kuin uhrilla. Tosin vastuut olivat erilaiset.

Tulee mieleen että mitähän tämä epäilty ajatteli tekonsa jälkeen. Siis mikä oli plan b? Hän ei kuitenkaan heti tappanut itseään syyllisyyden tuskissaan. Seurasiko hän mediasta poliisien toimintaa tekijän etsimisen suhteen? Tiesikö jäävänsä kiinni? Luuliko ettei jää kiinni?
Esim. Sanna Sillanpäähän otti suunnaksi lentoaseman kun oli ampunut henkilöt ampumaradalle ja ilmeisesti ajatteli poistua maasta. Tämä epäilty ei poistunut mihinkään. Mutta mikä oli tämän epäillyn tulevaisuuden suunnitelma? Päiviensä päättäminen sopivassa kohdassa, maasta poistuminen, elämän jatkaminen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan vai mikä? Kyllä 'matemaatikko Mutikaisen' oli tiedettävä mielestäni ettei pelkän sadeviitan voimin voi 'pakoilla' poliisia loppuelämää..

[aga]

Johtajan murhasta epäilty piti palkkaansa liian pienenä – uskoi, että muut saavat samasta työstä enemmän

Julkaistu: 16.8. 8:02

Poliisi uskoo 34-vuotiaan murhaepäillyn odottaneen uhria, ja päässeen sisään surmapaikkana toimineeseen uhrin asuntoon samalla ovenavauksella uhrin kanssa.
Sipoossa heinäkuussa tapahtuneeseen sijoitusjohtajan henkirikokseen on saatu uutta tietoa.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Minkkinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoi jo aiemmin keskiviikkona STT:lle, että murhasta epäilty 34-vuotias mies oli ollut jossain vaiheessa tyytymätön palkkaansa Ilmarisella.

Minkkinen kertoo IS:lle, että asia on tullut ilmi henkilöitä esitutkinnassa kuultaessa.

– Epäilty oli ilmeisesti jossain vaiheessa epäillyt tai kokenut, että hänelle ei maksettaisi saman verran kuin muille, jotka tekevät samaa työtä, Minkkinen kertoo IS:lle.

Yllä olevalla videolla nähdään Kasarminkadulla tapahtunut poliisioperaatio torstaina 2. elokuuta.

Minkkinen korostaa, että poliisilla ei ole tiedossa, onko epäillyn ajatuksilla palkastaan ollut totuuspohjaa, vai onko kyse ollut epäillyn kokemasta tai kuvittelemasta asiasta.

Poliisi on jo aiemmin kertonut epäilevänsä, että henkirikoksen motiivi perustuisi epäillyn pettymykseen liittyen lähtöönsä Ilmarisesta.

– Loppupeleissä tämä kaikki liittyy siihen samaan, että hänellä on ollut lievää pettymystä ja katkeruutta työnantajaansa kohtaan siinä vaiheessa, kun hän on Ilmariselta lähtenyt.

Murhasta epäilty irtisanoutui itse yhtiön palveluksesta vuoden 2016 alkupuolella. Epäilty työskenteli Ilmarisessa salkunhoitajana. Sijoitusjohtajana työskennellyt 49-vuotias uhri oli epäillyn esimies.

Lähtönsä aikoihin epäilty oli kirjoittanut Ilmarisen työntekijälle sähköpostiviestin, jossa hän ilmaisi ”lievän” katkeruutensa ja pettymyksensä sijoitusjohtajaa kohtaan. Minkkinen ei edelleenkään avaa tarkemmin kyseisen sähköpostiviestin sisältöä.

Minkkinen ei keskiviikkona osannut sanoa, liittyikö epäillyn ilmaisema pettymys juuri palkkaan, vai johonkin muuhun tai muihin asioihin.

– Mistä kaikesta se pettymys muodostui, sitä on vaikea sanoa. Että johtuiko se yhdestä asiasta, vai muodostuiko se monesta asiasta. Täyttä selvyyttä tähän ei varmaan saadakaan, koska epäilty on kuollut.

– Tämä hänen kokemuksensa palkka-asiasta meille nyt ainakin on tullut ilmi tähän mennessä tehtyjen puhutusten ja kuulustelujen perusteella. Mutta sitä ei pystytä sanomaan, että onko se ollut motiivina itse henkirikoksessa, vai onko se ollut yksi tekijä, ja mitä muuta tähän mahdollisesti liittyy.

Epäillyn entistä työnantajaansa kohtaan ilmaiseman pettymyksen lisäksi poliisille ei ole tullut ilmi muita mahdollisesti motiivia avaavia seikkoja.

Poliisin käsityksen mukaan epäilty ei ole ollut vakituisissa päivätöissä Ilmariselta lähtönsä jälkeen.

– Hän on ollut lyhyemmissä projekteissa mukana, Minkkinen kertoo.

Poliisi: Epäilty vietti surmailtana asunnossa 26 minuuttia

Tutkinnanjohtajan mukaan epäilty meni sisälle Sipoossa sijaitsevaan uhrin omakotitaloasuntoon tekopäivänä maanantaina 23. heinäkuuta ennen iltaseitsemää.

– Se on selvitetty, että 26 minuuttia epäilty on ollut asunnossa. Eli siinä kun hän on mennyt asuntoon ja poistunut sieltä, on kulunut 26 minuuttia aikaa.

Poliisi uskoo miehen päässeen sisälle surmapaikkana toimineeseen uhrin asuntoon samalla ovenavauksella uhrin kanssa. Murtojälkiä asunnon ovesta ei Minkkisen mukaan löytynyt.

– Olemme pystyneet päättelemään, että siinä on todennäköisesti menty samaan aikaan sisään uhrin kanssa, kun uhri on tullut asunnolle.

Poliisin käsityksen mukaan epäilty on odottanut uhria talon edustalla.

– Pyöräilijä on nähnyt asunnon edustalla viittamiehen ihan minuutteja ennen kuin uhri on tullut kotipihaan. Siitä voi päätellä, että epäilty on siellä odotellut.

Koska epäillyn ja uhrin sisäänmenolle asuntoon ei ole silminnäkijää, ei varmuudella tultane koskaan tietämään, miten tilanne eteni, ja uhkasiko epäilty uhria aseella jo asuntoon sisälle mentäessä.

Minkkinen kertoi IS:lle jo aiemmin, että uhri surmattiin ampumalla, ja hänet oli tekohetkellä sidottu. Tarkemmin hän ei tekotapaa suostu avaamaan. Poliisi on luonnehtinut henkirikosta erityisen raa’aksi ja julmaksi.

Minkkinen kertoo, että tapahtumapaikalta uhrin asunnosta on löytynyt epäillyn dna:ta.

Poliisi löytänyt epäillyn sadeviitan

Poliisi kertoi jo aiemmin, että sen tietojen mukaan epäilty olisi seurannut uhrin liikkeitä jo noin pari kuukautta ennen tekoa.

– Tämmöisestä seuraamisesta on ollut merkkejä jo toukokuun alkupuolelta lähtien, Minkkinen tarkentaa nyt.

Minkkinen ei suostu avaamaan, miten epäilty poliisin saamien tietojen mukaan oli uhrin liikkeitä seurannut.

Poliisi on löytänyt sadeviitan, johon epäillyn epäillään pukeutuneen tekoiltana. Poliisi pyysi aiemmin yleisöltä havaintoja tapahtumapaikan läheisyydessä teon aikoihin liikkuneesta sadeviittaan pukeutuneesta henkilöstä.

– Todennäköisesti kyseessä on tämä sama sadeviitta. Se on toimitettu poliisille, Minkkinen sanoo.

Minkkisen mukaan viitta ei löytynyt epäillyn Kasarmikadulla sijaitsevasta asunnosta.

– Viitta on löytynyt sellaisesta paikasta, missä tekijän tiedetään viettäneen aikaa teon jälkeen.

Minkkinen ei kommentoi, onko sadeviitasta löytynyt uhrin dna:ta.

Teko suoritettiin pienikaliiperisella aseella

49-vuotias uhri surmattiin ampumalla. Surma-ase on ollut Minkkisen mukaan pienikaliiperinen ase.

Elokuun alussa poliisi yritti ottaa epäillyn kiinni tämän asunnosta Helsingin Kasarmikadulla. Epäilty ampui muutamia laukauksia oven läpi poliiseja kohti. Poliisin mennessä asuntoon epäilty löytyi asunnosta kuolleena. Poliisi ei ampunut tilanteessa laukauksia, joten epäilysten mukaan epäilty ampui itsensä.

Poliisi on jo aiemmin kertonut, että mies ampui oven läpi kiväärityyppisellä aseella. Epäilty oli aktiivinen reserviläinen, ja hänellä oli poliisin mukaan useita luvallisia aseita.

Poliisi tutkii nyt, onko henkirikos tehty jollakin epäillyn aseista.

Poliisi jatkaa edelleen esitutkintaa muun muassa todistajien kuulemisilla. Koska epäilty on kuollut, tapaus ei etene koskaan oikeuden käsiteltäväksi.

Riika Nykänen

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005792613.html

[H. Solmunen]

Toki näin, mutta se vaatisi jo aivan eri luokan vikaa päässä. Olisiko kuitenkin todennäköisempää että uhri on tehnyt jotain joka on ihan aidosti ollut väärin tekijää kohtaan, ehkä pidempäänkin, ja tämä vasta on aiheuttanut psyykkeen romahtamisen siihen tilaan että päätyy henkirikokseen? Pohjalla on ehkä ollut jotain pientä vikaa, mutta että niin paha mielenhäiriö että mainitsemasi syyt riittäisivät tällaiseen pitkäjänteiseen murhaan? En usko.

Asehullu on myös vähän suhteellinen käsite. Tietysti jonkun mielestä kuka tahansa jolla on useita aseita on asehullu. Mikään ei minusta viittaa siihen että tekijä olisi ollut "asehullu" sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Tai mitenkään sen intohimoisempi aseita kohtaan muuten kuin harrastuksena muiden joukossa. Huonoa tuuria vain että kostonhimoiset ajatukset osuivat ihmiselle jolla näitä laillisia aseita sattui olemaan. Tosin yksikin perintöpistooli olisi riittänyt.

Ei vian tarvitse olla sen suurempi kuin alttius masennukseen (tai kaksisuuntaiseen tms.), joka työstressin seurauksena lähtee käsistä. Oma arvaukseni on, että oireilu lähti rakentumaan jo työsuhteen aikana. Mielestäni palkkauksesta valittaminen viittaa siihen, että suhteellisuudentaju oli jo siinä kohtaa heikentynyt (huom. erittäin hyvä tulotaso). Luultavasti on myös ollut liian ruusuisia (vääristyneitä) kuvitelmia työllistymisestä vastaavalla tai suuremmalla tulotasolla. Pitkä työttömyysaika on sitten pahentanut oireilua ja esimiehen käytöstä on alettu jälkikäteen tulkitsemaan vielä värittyneemmin. Kaikki sanat ja eleet on saaneet uuden merkityksen ja lopulta uhrista rakentui tekijän päässä hirviö, joka piti eliminoida.

Aseasiaan ei muuta kuin että olisi se henki lähtenyt vaikka puukollakin. Ei näitä asioita asekielloilla ratkaista.

[Terra]

Sekopäiseen tekoon voi olla melko sekopäinen syy, vaikkapa tuo tekijän olettama palkkausvääryys tai että uhri sanoi hänelle päivää väärällä tavalla kaikki ne vuodet tai että uhri jutteli enemmän jonkun toisen kanssa tai arvosti enemmän jotakin toista kuin häntä (joka oli sentään tunnustettu nero). Syy voi olla tekijän päässä mitä tahansa.

Toki näin, mutta se vaatisi jo aivan eri luokan vikaa päässä. Olisiko kuitenkin todennäköisempää että uhri on tehnyt jotain joka on ihan aidosti ollut väärin tekijää kohtaan, ehkä pidempäänkin, ja tämä vasta on aiheuttanut psyykkeen romahtamisen siihen tilaan että päätyy henkirikokseen? Pohjalla on ehkä ollut jotain pientä vikaa, mutta että niin paha mielenhäiriö että mainitsemasi syyt riittäisivät tällaiseen pitkäjänteiseen murhaan? En usko.
Asehullu on myös vähän suhteellinen käsite. Tietysti jonkun mielestä kuka tahansa jolla on useita aseita on asehullu. Mikään ei minusta viittaa siihen että tekijä olisi ollut "asehullu" sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Tai mitenkään sen intohimoisempi aseita kohtaan muuten kuin harrastuksena muiden joukossa. Huonoa tuuria vain että kostonhimoiset ajatukset osuivat ihmiselle jolla näitä laillisia aseita sattui olemaan. Tosin yksikin perintöpistooli olisi riittänyt.

Epäiltyhän oli työskennellyt tiimissä jo vuosia ennen kuin uhrista tuli tiimin esimies. Jotakin tässä uhrissa ja uhrin toiminnassa suhteessa epäiltyyn on ollut pielessä. Epäillyn "oirehdinta" on alkanut uhrin tullessa esimieheksi ja epäillyn puheet uhrista epäreiluna esimiehenä ovat kohdistuneet yksinomaan tähän esimieheen eikä aikaisempiin esimiehiin. Sopivasti tänään on julkaistu artikkeli siitä, kuinka liukaskieliset todellakin saavat parempaa palkkaa ihan vaan liukkaan kielensä ansioista eikä niinkään työn tulosten ansiosta. Se onkin sitten jo myrkkyä, kun sosiaalisesti lahjakas on sairaalloisesti narsisti, psykopaatti, patologinen valehtelija – yksi uhri kerrallaan riittää tyydyttämään heitä heidän ominaispiirteissään. Ja se tästä tekeekin vaikean, että kun vain yksi kokee tämän ihmisen tuhoojana ja loput mitä ihanimpana ja miellyttävimpänä.
https://www.proliitto.fi/prostoori/palk ... ta-enemman

[nti_etsiva]

Selvää on että tekijä on kokenut tulleensa epäreilusti kohdelluksi. Se ei ole kovin harvinaista työpaikalla. Eikä sekään että se on ihan todellistakun eikä pelkästään oma subjektiivinen kokemus. Lisäksi mitä ylemmälle tasolle mennään sitä kovempaa on kilpailu. Ja siinä tulee sitten monenlaista tekijää ja tyyliä vastaan. Poikkeuksellista tapauksessa on oikeastaan vain se että vääryyttä kokenut on todella lähtenyt murhaamaan. Yleensä näistä nuristaan ja naristaan ja vähän unohdetaankin. Mennään eteenpäin. Minusta tässä ei voi olennaista syytä löytää uhrin vaan tekijän puolelta. Olikp juuri elämä mennyt putkeen, maailma mustavalkoinen ja pystyvyyden tunne suuri eli minä ratkaisen tämänkin kuten muutkin asiat ja käsitys siitä miten asiat pitäisi olla? Eli elämä ei ehtinyt opettaa nöyryyttä?

Mutta antaa tämä pohtimisen aihetta esimiehillekin. Alaisten kokemukset voivat olla merkittäviäkin.

[Tuomion Pasuuna]

Esimiestyössä tahtoo olla sellainen ikävä puoli, että esimies ei voi aina kertoa alaisilleen kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat hänen päätöksiinsä.

Olin aikoinaan väliportaan esimiehenä eräässä firmassa ja näin työpaikkamme tiettyjen olosuhteiden aiheuttavan ongelmia ja suoranaista tappiota firmalle - ja etenkin minun tulosyksikölleni, jonka tuotoista sain bonukseni. Raportoin asiasta moneen kertaan, mutta oma esimieheni oli vain tyyliin "älä siitä huolehdi" ja pidin häntä aivan idioottina, kun ei tajua tehdä itse päivittäin kohtaamalleni ongelmalle mitään.

Sitten paljastui että luvassa on yritysjärjestely, jonka ansiosta saimme kokonaan uudet toimitilat ja ongelma ratkesi kerralla. Palkkanikin nousi tässä yhteydessä merkittävästi, kun tulosyksikkö saattoi työskennellä tehokkaammin. Aiemman työtilan korjaamiseen käytetty investointi olisi käytännössä mennyt hukkaan, mutta esimies ei voinut paljastaa yritysjärjestelyä minulle vielä siinä vaiheessa.

Itse olin vielä hankalammassa tilanteessa, kun omat alaiseni kärttivät puolestaan minulta, että miksi tätä työtila-asiaa ei saada kuntoon.

[nti_etsiva]

Tuomion pasuuna, juuri tämänkaltaiset salaisuudet ovat ongelmia asiantuntijaorganisaatioissa, joissa työntekijöiltä muuten oletetaan asioiden kokonaisvaltaista hallintaa ja pohdintaa. On vaikea kytkeä tuota asennetta sitten organisaatioon liittyvissä asioissa pois päältä. Voisikin miettiä että jos työntekijöihin luotetaan niin miksi näin suoraan heihin liittyvät asiat pitää heiltä salata.

[Tuomion Pasuuna]

Salaisuuksia tahtoo olla vaikea pitää, jos ne on kerrottu sadalle eri ihmiselle. Näistä sitten osa kertoo puolisolleen, kun eihän se mitään haittaa ja osa lipsauttaa asian ryyppyporukassa. Sitten ei kestäkään enää kauaa, kun siitä kuulee joku toimittaja ja Taloussanomissa kerrotaan Faxir Oy:n havittelevan Bilox Oy:n osake-enemmistöä.

Alkaa mennä aika off-topiciksi, mutta tämä siis taustana siihen, että se että alainen kokee esimiehen toimivan jollain tavalla huonosti, ei ole todiste että näin todella olisi.

[OmppuIrmeli]

Maanisesti tiedotusvälineissä toitotetaan tekijän "lievää pettymystä ja katkeruutta" sekä nyt tätä tyytymättömyyttä palkkapolitiikkaan Ilmarisessa.
Ei kukaan ketään lähde lahtaamaan sen takia että saa pienempää palkkaa kuin muut. Vaan elämässä mennään eteenpäin. Olihan tekijälläkin suunnitelmia mm. oman yrityksen perustamisesta.
Jotenkin tuntuu että tapauksen taustoista jätetään nyt jotain todella oleellisia asioita kertomatta ja ne yritetään peittää näillä "lievää pettymystä"-jutuilla..