Keskustelua koirista (ketju 2)

[Collie]

Tuollainen koira pitäisi heti lopettaa. Näin ennen toimittiinkin mutta nyt jostain syystä koirilla on Suomessa enemmän oikeuksia ja parempi hoito kuin kansalaisilla eli ihmisillä.

Tuollaisen koiran omistaja pitäisi lopettaa.

Ainakin vankilaan ja koira lopetukseen. Suomessa on varsin leuto lainsäädäntö näiden osalta. Koiraahan voi käyttää hyökkäyksen aseena tappamiseen tai vahingoittamiseen eikä siitä tule juuri minkäänlaista tuomiota, jos tulee tuomiota ollenkaan. Miltei sama homma kuin autolla ja 'metsästysreissulla' tappaminen.

[lammas1]

https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/6263627

Asiasta on kirjattu rikosilmoitus. Itä-Suomen poliisi vahvistaa asian.

Kirsti Vuorela, Suvi-Tuulia Palvaila
Eilen 17:37

Kaksi kotipihaltaan karannutta isokokoista koiraa tappoi torstai-iltana omalla pihallaan ulkoilleen pikkukoiran Mikkelin Pitkäjärvellä.

Koirat olivat tulleet aidatulle pihalle aitojen yli ja tappaneet pienemmän koiran. Paikalle oli soitettu poliisipartio, joka tuli nopeasti selvittämään tilannetta.

Asiasta on kirjattu rikosilmoitus. Itä-Suomen poliisi vahvistaa asian.

Asia on puhututtanut paljon Puskaradio Mikkeli -Facebook-ryhmässä perjantaina. Asiasta kertovassa Facebook-päivityksessä on tuhansia reagointeja ja satoja kommentteja.

Kuollut koira oli chihuahua ja isot koirat Amerikan akitoja.

[Ryder]

Mikkelin Pitkäjärvellä rauhallinen Perjantai-ilta 6.10 rikkoontui kun, kaksi irrallaan päässyyttä
isoa koiraa raatelli chihuahua rotuisen pikkukoiran kuoliaaksi sen omalla pihalla. Koiran omistaja teki
koirien hyökkäyksestä rikosilmoituksen poliisille ja asia on poliisin tutkinnassa. Pikkukoiran kimppuun hyökänneet
koirat olivat rodultaan Amerikan akitoja. Asiasta uutisoi Länsi-Savo lehti ja pikkukoiran omistaja
kertoi asiasta myös Mikkelin Rento Puskaradio Facebook -ryhmässä.

[Oikeus ennen kaikkea]

KORKEIN oikeus (KKO) on määrännyt ennakkopäätöksellään tapettavaksi koiran, joka oli yllättäen ja provosoimatta purrut kahta ihmistä. Ensimmäisellä kerralla koira puri ihmistä kyynärvarteen. Noin kolme kuukautta myöhemmin koira puri ihmistä reiteen.
Kummallakin kerralla koiraa oli ulkoiluttanut vastaajan tapahtumahetkellä 13-vuotias tytär. Vastaajaan viitataan ennakkopäätöksessä A:na.
Puremisesta aiheutuneet vammat olivat kaikkien oikeusasteiden mukaan lieviä vain sattumanvaraisista syistä.

ASIAA käsiteltiin alun perin kesällä 2021 kahtena eläimen vartioimatta jättämisenä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, joka oli määrännyt koiran lopetettavaksi. Käräjäoikeuden mukaan kookkaan ja voimakkaan eläimen aggressiivisuutta ja puremaherkkyyttä oli pidettävä erityisen vaarallisina ominaisuuksina.
– Tiedossa ei ollut seikkoja, joiden perusteella koiran olosuhteet sen asuinpaikan, käytöksen tai vartioinnin osalta olisivat muuttuneet merkittävästi paremmiksi. Riski puremiselle on ollut edelleen olemassa, KKO tiivistää käräjäoikeuden tuomiota.
– Kun A oli antanut tyttärensä ulkoiluttaa koiraa ensimmäisen puremistapauksen jälkeen, on hovioikeuden mukaan ollut ilmeistä, ettei hän ollut suhtautunut asiaan riittävällä vakavuudella.

Turun hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota kesällä 2022, vaan piti lopetusmääräyksen voimassa.
A sai korkeimmalta oikeudelta valitusluvan. Hän vaati, että koiraa ei määrätä tapettavaksi. Syyttäjä vaati, että valitus hylätään. A vetosi KKO:ssa siihen, että toisen puremistapauksen jälkeen hänen tyttärensä ei ollut enää ulkoiluttanut koiraa.
Toisaalta A oli kertonut myös, että koira ei ollut osallistunut tottelevaisuuskoulutukseen.

KKO ei muuttanut ennakkopäätöksessään hovioikeuden tuomiota. Se perustelee ratkaisuaan sillä, että isokokoista koiraa voidaan pitää sen käyttäytymisen perusteella ominaisuuksiltaan vaarallisena.
Koska koira oli purrut ihmistä kahdella erillisellä kerralla, eikä sen toiminnan muuttamiseksi ollut ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin, KKO:n mukaan ei ole perusteita odottaa, että täysikasvuisen koiran vaarallisuus vähenisi merkittävällä tavalla.
– Koska koira on aiheuttanut toistuvasti vaaraa ihmisten turvallisuudelle, sen lopettaminen on sen vaarallisuuden vuoksi perusteltua.

KKO ei ollut päätöksessään yksimielinen. Yksi viidestä asian ratkaisseesta oikeusneuvoksesta olisi säästänyt koiran tappamiselta.

KOIRAN rotu ei käy ilmi KKO:n ennakkopäätöksestä, jossa puhutaan vain ”suurehkosta lajityypillisen käyttäytymisensä vuoksi ihmiselle vaarallisena pidettävästä koirasta”.
Rikoslain mukaan tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteellista.

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010115492.html

[Ihmehärveli]

Ihmisten kimppuun hyökkäilevät pitbullit kylvivät pelkoa pikkukunnassa – Omistajille tuomio

Koiranomistajat tuomittiin asunnosta karkailleiden koirien hyökkäyksistä.


Sivullisia purreiden pitbullien hyökkäykset veivät neljä henkilöä käräjille vastaamaan rikossyytteisiin. Toistuvasti karkailleet pitbullit purivat kaikkiaan kolmea miestä Liperissä vuonna 2022.

Koirat omistaneita miestä ja naista syytettiin kahdesta karkaamistapauksesta. Yhdessä tapauksista syytettyinä oli kaksi muuta henkilöä, joiden vastuulla koirat olivat tapahtumahetkellä. Omistajat saivat syytteen myös laiminlyönneistä koirien kohtelussa, koska koiria pidettiin likaisessa asunnossa.

Käräjäoikeus tuomitsi koirien omistajat muun muassa eläinsuojelurikkomuksesta, eläimen vartioimatta jättämisestä ja kahdesta vammantuottamuksesta. Tuomion mukaan koirien jättäminen vartioimatta oli kuitenkin törkeän huolimatonta eikä tahallista.

Omistajista nainen tuomittiin 70 päiväsakkoon, mies puolestaan viiden kuukauden vankeuteen, jonka hän suorittaa vankeusrangaistuksen sijaan yhdyskuntapalveluna.

Miehen rangaistus oli naista kovempi, koska hänet tuomittiin myös muun muassa koiratapauksiin liittymättömästä pahoinpitelystä.

Kaksi muuta syytettyä tuomittiin eläimen vartioimatta jättämisestä. Heidän osaltaan syyte vammantuottamuksesta kuitenkin hylättiin.

Koirat pääsivät karkaamaan kolme kertaa ulos omistajiensa asunnosta, koska oven lukitus oli rikki.

Ensimmäisellä kerralla toinen koirista hyökkäsi sivullista miestä kohti ja puri tätä käteen. Miehen käteen tuli haava ja lihaskalvoon pieni reikä.

Toisella karkaamiskerralla hätäkeskukseen ilmoitettiin kolmesta tapauksesta, joissa koirat hyökkäsivät ihmisiä kohti mutta eivät purreet.

Kolmannessa tilanteessa koirat purivat kahta miestä. Toinen miehistä kaatui maahan, toinen sai puremahaavoja olkavarteen, molempiin kyynärvarsiin ja kämmeneen.

Viranomaiset takavarikoivat molemmat koirat kolmannen karkaamistapauksen jälkeen. Ne on lopetettu omistajan luvalla.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010253179.html

[Oikeus ennen kaikkea]

Susimainen koira Roi määrättiin lopetettavaksi sen hyökättyä Pirkkalassa kahdesti lasten kimppuun
Ensimmäinen tapaus sattui joulukuussa vuonna 2021, kun naisen kolme koiraa oli karannut tämän asunnosta.
Niistä kaksi oli kaatanut mummolaansa jalan matkalla olleen 8-vuotiaan tytön. Sen jälkeen koirista kolmas, tsekkoslovakiansusikoira -rotuinen koira, oli purrut tyttöä, raahannut tämän pellolle ja purrut uudelleen eri paikoista.
Koira päästi irti vasta ulkopuolisten aikuisten tultua ja nostettua tytön maasta tytön ja tämän sisaren huudettua apua.
Tapauksessa kuultu eläinlääkäri piti tyttöä onnekkaana, koska piti todennäköisenä, ettei koira olisi muuten lopettanut puremista. Jos puremista ei olisi keskeytetty, olisi koira voinut eläinlääkärin mukaan jopa tappaa lapsen.

Lapsi ei saanut koiraa revittyä irti
Toisessa, vuoden 2022 kesäkuussa sattuneessa tapauksessa kaksi koiraa, joista toinen oli aiemmin mainittu tsekkoslovakiansusikoira-rotuinen koira, olivat kävelyllä karanneet ja lähteneet seuraamaan erästä 12-vuotiasta lasta ja tämän serkkua.
Lapset kertoivat lähteneensä juoksemaan pakoon, jolloin koirista isommaksi, harmaaksi ja susimaiseksi kuvailtu oli hypännyt toisen lapsen päälle, kaatanut hänet ja purrut korvaan, mahaan ja selkään.
Lopulta ulkopuolinen mieshenkilö oli vienyt lapsen terveysasemalle, josta hänet vietiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan ommeltavaksi.

Sudesta jalostettu koirarotu
Oikeudessa oltiin riitaisia, oliko myös toisen hyökkäyksen tehnyt koira samainen eläin, joka oli hyökännyt myös aiemmassa tapauksessa.
Oikeus kuitenkin katsoi, että asiasta oli riittävä näyttö siitä, että sama koira oli kahdesti hyökännyt lapsen kimppuun.
Eläinlääkäri kertoi, että koirasudet ja sudesta jalostetut koirat, jollainen tsekkoslovakiansusikoira eli ceskoslovensky vlciak on, ovat herkkiä karkaamaan.

Uhreille tuhansien korvaukset
Vuonna 1974 syntynyt nainen tuomittiin kahdesta eläimen vartioimatta jättämisestä ja kahdesta vammantuottamuksesta 80 päiväsakon rangaistukseen, joka hänen tuloillaan tarkoittaa 480 euron seuraamusta.
Kumpaankin hyökkäykseen osallistunut ceskoslovensky vlciak -rotuinen koira määrättiin tapettavaksi.
Nainen määrättiin maksamaan toiselle koiran hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle lapselle korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 2000 euroa.
Toiselle määrättiin maksettavaksi samalla perusteella 1500 euroa ja lisäksi 3000 euroa pysyvästä kosmeettisesta haitasta. Kosmeettinen haitta liittyy useisiin arpiin keskivartalossa ja korvanlehdessä.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sus ... #gs.7n3crm

[URSA]

"Susikoira Roi" on muuttunut viime vuosikymmeninä. Rotuhan siis on suden ja saksanpaimenkoiran risteytys.

Kuva samasta rodusta Wikipediasta koirasusiartikkelista.

Tapahtumien kuvaukset kuulostaa siltä että lapset herättää Roin metsästysvaistot ja ovat helppoja saaliita.

Mitä järkeä edes on jalostaa koiria takaisin suden suuntaan ja sitten pitää niitä lemmikkeinä. Sille on syynsä miksi ei-isät jalostivat koirista kesyjä hönöjä.

[Sienisalaatti]

https://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/6726375

Koiran omistaja varoittaa myrk­ky­syö­teistä Jyväs­ky­lässä – "Kurjaa, että on ihmisiä, jotka haluavat tehdä pahaa"



Pertti Perämäki, Sini Ihanainen-Alanko
Tänään 11:04 | Päivitetty tänään 11:28
4

Viime perjantaina kuusivuotias pohjanpystykorva Luna löysi Jyväskylän Harjulla ulkoillessaan lihapullan ja nappasi suuhunsa. Omistaja Anniina Jussila huomasi asian ja otti lihapullan pois.

– Se oli jo ehtinyt nielaista siitä yhden palasen, Jussila kertoo.

Alkuillan sattumus olisi ehkä unohtunut, mutta koiralla alkoi seuraavana yönä vakavia terveysoireita.

– Luna alkoi huojua ja sitä huimasi. Se oli tosi sekava, säpsähteli ääniä ja valoja ja oli outo käytökseltään.

Omistaja yhdisti asian alkuillan lihapullaan ja ajatteli koiransa syöneen jotain haitallista. Hän soitti eläinlääkäriaseman päivystykseen, josta pyydettiin pikaisesti käymään.

Eläinlääkäriin mennessä siellä oli Jussilan mukaan jo hoidettavana yksi vastaavassa tilanteessa ollut koira, joka oli tullut juuri ennen heitä.

– Piti odotella tovi ja koira alkoi mennä aika huonoon kuntoon, ei pitänyt enää jalat. Lääkäriin päästessä lääkehiili ja tippa auttoi. He soittivat aamulla, että koira voi hyvin ja sen voi tulla hakemaan, Jussila kertaa.

Tapahtuma säikäytti. Sen jälkeen Jussilla on ollut erittäin tarkka, ettei koira vaan saa mitään epäilyttävää suuhunsa. Jussila miettii myös rikosilmoituksen tekoa. Hän jakoi kokemuksensa sosiaalisessa mediassa ja kohtasi siellä useita kohtalotovereita.

– En kyllä toivo kenellekään samaa. On kurjaa, että on ihmisiä, jotka haluavat tehdä pahaa.

.....
.....

[URSA]

Suomessa on eniten koiriin liittyviä kuolemantapauksia Pohjoismaissa

Kymmenen vuoden aikana 17 henkilöä on menehtynyt Suomessa koiran hyökkäyksen tai pureman seurauksena. Svenska Yle tutki koirahyökkäyksiä.

Suomessa eniten kuolleita

Vuosina 2013–2022 yhteensä 17 henkilöä menehtyi Suomessa koiran hyökkäyksen tai koiran pureman seurauksena, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista. Niistä ei selviä, mitä on tapahtunut ennen koiran hyökkäämistä tai millaisesta koirasta oli kyse.

Kuolinluvut muissa Pohjoismaissa samalta ajalta ovat Suomea alhaisemmat: Ruotsissa 12 menehtynyttä, Tanskassa ja Norjassa neljä menehtynyttä.

– Suomi erottuu Pohjoismaiden joukosta, toteaa ympäristötieteen dosentti Sirkku Sarenbo Linné-yliopistolta Kalmarista.

Hän on kollegansa Andreas Svenssonin kanssa tutkinut kuolemaan johtaneita koirahyökkäyksiä Euroopassa vuosina 1995–2016.

Sarenbo muistuttaa, että kuolemantapausten lisäksi tapahtuu hyökkäyksiä, joissa ihmisiä loukkaantuu. Nämä eivät näy tilastoissa.

– On myös tapauksia, joissa ihmisiä olisi kuollut ilman ripeää hoitoa, sanoo Sarenbo.

Sarenbo sanoo, että koirien hyökkäykset muita koiria kohtaan ovat yleisempiä kuin hyökkäykset ihmisiä kohtaan. Hyökkäyksiä muiden koirien kimppuun hän pitää eläinsuojeluongelmana.

Ei juurikaan tietoa hyökkäyksistä

Nicole Lehto kirjoitti koirahyökkäyksistä pro gradu -tutkielman Åbo Akademissa vuonna 2019. Hänet yllätti tilastotietojen puute aiheesta.

Hän oletti, että tietoa on saatavilla, koska koirahyökkäyksistä esiintyy säännöllisin välein juttuja mediassa.

– Minut yllätti, että tällaista yhteiskunnallista ongelmaa ei oteta suuremmalla vakavuudella, sanoo Lehto.

Svenska Ylen tietojen mukaan tilanne ei juuri ole parantunut siitä ajasta, kun Lehto kirjoitti gradunsa.

Vaikka kaikista koirahyökkäyksistä on vaikea saada koottua tietoa, kuolemaan johtaneista tapauksista sitä löytyy Tilastokeskuksen ansiosta. Tilastokeskus rekisteröi kuolintapaukset sen mukaan, mikä kuoleman aiheutti.

Koirien hyökkäyksissä ja puremissa yleisin kuolinsyy on jälkiseuraus, kuten verenmyrkytys.

Parisataa poliisi-ilmoitusta

Svenska Yle otti yhteyttä kaikkiin Suomen poliisilaitoksiin saadakseen tietoa siitä, miten usein poliisille tulee ilmoituksia, joissa mainitaan koira.

Useimmat poliisilaitokset lähettivät tiedot, mutta niihin on suhtauduttava suuntaa-antavina, sillä ilmoitusten kirjaamisessa on eroja.

Tällä varauksella voi todeta, että vuosittain poliisi vastaanottaa noin 200 ilmoitusta, joissa koira on mukana. Useimmiten rikosnimike on vammantuottamus tai eläimen vartioimatta jättäminen.

Viranomaiset eivät kiinnostu

Kun Svenska Yle lähestyi viranomaisia koirahyökkäyksistä, kävi ilmi, ettei kukaan ota asiaa vastuulleen.

Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi eläinkysymyksiä, mutta koska vaaralliset koirat ovat turvallisuuskysymys, se on sisäministeriön alaa.

Sisäministeriössä asia ei ole millään tapaa ajankohtainen. Kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) esitti elokuussa 2023 kirjallisen kysymyksen siitä, millä tavoin hallitus aikoo puuttua koirahyökkäyksiin.

– Tämä nousee aina vahinkotapausten jälkeen esiin, mutta selkeitä ratkaisuja ei ole, sanoo poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäministeriöstä.

Sivulan mukaan nykyinen lainsäädäntö on riittävä eli uusien lakien säätämiseen ei ole tarvetta.

– Hyvin usein syy ongelmiin on taluttimen toisessa päässä eli koiran omistajassa, toteaa Sivula.

Mielipiteet poikkeavat

Muissa Pohjoismaissa koirahyökkäykset ovat herättäneet keskustelua. Ruotsissa hallitus harkitsee uusien valtuuksien antamista viranomaisille koirahyökkäysten ehkäisemiseksi.

Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa tietyt koirarodut ja -tyypit, kuten pitbull ja amerikanstaffordshirenterrieri, ovat kiellettyjä. Suomessa ei ole mitään kieltoja.

Suomen Kennelliitto sanoo Svenska Ylelle, että se toivoo viranomaisilta suurempaa vastuuta. Sisäministeriö kuitenkin näkee, että koiranomistajat ja -järjestöt kantavat vastuun.

– Koiraharrastusjärjestöt ja -yhteisöt ovat avainasemassa, jotta tulee sosiaalinen paine hoitaa koiria hyvin ja kouluttaa niitä asianmukaisesti, sanoo Seppo Sivula.

Tutkija Sirkku Sarenbon mielestä viranomaiset eivät halua tarttua ongelmaan.

– Pitäisi olla valmius toimia nopeammin ja voimakkaammin. On politiikkojen tehtävä selvittää, mitkä ne asianmukaiset keinot ovat, hän sanoo.

Sarenbon mukaan koirahyökkäykset ovat kasvava ilmiö maailmanlaajuisesti.

https://yle.fi/a/74-20088400