Ongelma tässä on, että parapsykologit eivät tutki ensisijaisesti ihmisten tekemiä väitteitä (toisin kuin skeptikot, jos yleensä mitään tutkivat) vaan kokemuksia ja niihin liittyviä hypoteeseja (joista yksi keskeinen on psi-hypoteesi). Nämä hypoteesit ovat toki falsifioitavissa, mutta kokemusten itsessään tuskin kukaan odottaa falfifioituvan, ääriskeptikoita lukuunottamatta kaikki pitävät niitä aitoina.
Kokemus varmasti on itsessään objektiivinen ilmiö. Väitelauseita niistäkin on tehtävä, jotta jotain tutkimusta voidaan tehdä. Puhut hypoteeseista. Itse odottaisin kuitenkin että jos vakavasti edes harkitaan että PSI -ilmiöllä on jokin (huom! Arkikielessä!) "yliluonnollinen mekanismi", kuten "henki" tai "sielu", että myös tämä formuloitaisiin jollain tavalla objektiivisesti (jolloin "arkikielen yliluonnollinen" ei enää ole "ymmärryksen ulkopuolisuutta" eli tieteellistä "yliluonnollisuutta".)
Koska joka tapauksessa, kun puhe parapsykologiaan siirtyy, puheenaiheeksi ja "hypoteeseiksi" nousevat aika usein juuri nämä ja vastaavat. Omien havaintojeni pohjalta en voi sanoa muuta kuin että näillä hypoteeseilla on paljon tekemistä sen arkielämän "hypoteesin" kanssa, eli ne eivät ole kumottavissa/testattavissa, eikä niistä ole oikein tietoa. Eikä eri palstoilla levitelty pelkkä muun väittäminen ole kuin käsien levittelyä. (Väitit, että ovat kumottavissa, esitä koeaineisto, ja tuloksia jotka kumoaisivat PSI -voimiin oletettuja "henkisiä" mekanismeja, siis niitä jotka jäisivät "normaalin psykologian" tutkimuksen ulkopuolelle niiden luonteen vuoksi. Ihan vain, että ei jäisi käsien heilutteluksi.) Parapsykologia ei siksi ole tehnyt (arkikielen) "yliluonnollisista selityksistä" -niiden suosiosta huolimatta- yhtään parempia. (Kun yleensä pitäisi osoittaa ilmiö todelliseksi ja sen jälkeen selittää minkälainen mekanismi sen toteuttaa, parapsykologit pääsevät yleensä "ei mihinkään" -parhaimmillaan toki osoittaneet ilmiön todelliseksi, tai ainakin uskottavaksi.)
Muutenkin minua toisaalta ihmetyttää, toisaalta viehättääkin, parapsykologien "venkoilu" ; Määritelmät muuttuvat; Otetaan jälleen rinnastus uskonnon maailmasta. (Eli seuraava ei tarkoita että parapsykologia käsittelisi Jumalan olemassaoloa. Se on vertaus. Luulen että ymmärrät kuitenkin mitä ajan takaa. Luulen jopa että vertauksen vuoksi maailmankatsomuksesi ei ole niin pahasti tiellä ja ymmärrät jopa paremmin.) Yhdessä hetkessä esimerkiksi
tuolla arvosteltu Pascal Boyerin kirja olisi "parainen", koska se tieteellisesti yrittää selvittää miksi ja miten ihmiset kokee uskonnolliset kokemuksensa.(Jotka on aitoja.) Joka toisessa lauseessa tuollainen taas edustaa sitä kauheaa "telaketjuskeptismiä", joka syrjii "paraisen avoimiksi vaihtoehdoiksi jättämiä" yliluonnollisia selityksiä joiden sisältö on ainakin minulle jäänyt täysin auki; ei jostain syystä minulle tullut vastaan kun "filoa" luin. (Jotenkin tulee mieleen "eimatemaattinen laskenta" tai jokin muu "somethingelseism", josta ei tiedetä mitään muuta kuin se, että se on jollain määrittelemättömällä tavalla erilaista kuin "normaalisti hyväksytty"..Ja tätä määrittelemättömätöntä "jotain muuta" aletaan pitää vaihtoehtona. Vaikka periaatteessa aina voi sanoa että "ei selitä tuolla tavalla, on jotain muuta".)
Lisäksi ihmettelen tätä sinun vertaamista "skeptikoihin". Sinä olet yrittämässä tieteeseen. Puhu tutkijoista. Tuskinpa fyysikot ja psykologit tutkii pelkkiä "ihmisten tekemiä väitteitä", se on enemmän sitä "filosofien hommaa". (Paitsi tietenkin sitä kautta, että kaikki heidän empiiriset teoriatkin on ihmisten tekemiä väitekokonaisuuksia.) Siksi koiran ei kannata haukkua juurakkoa jos on oravametsällä. Sillä ei ole merkitystä, mitä tutkii. Popperinkin ajatusta mukaellenhan tiede voisi periaatteessa nojautua vaikka muinaisloitsuihin, kunhan näistä muinaisloitsuista vedettävät päätelmät voitaisiin jollain havainnoilla osoittaa virheelliseksi.
Tätä "kumottavissa havainnoilla" -juttua en ole törmännyt. Pikemminkin jos jokin koe ei tue PSI:tä, parapsykologi selittää kuinka "koetilanteen negatiivinen henki vaikutti" tai "todisteiden puute ei ole todiste puutteesta".
Eli kuten rukouksellaparantamiseen uskovat; Jos rukouksiin löydetään positiivinen mittari (placebo jne.) ne tukevat hänen uskoaan, mutta jos ne eivät samalla mittarilla toteudu(kristityt ei paranekaan yhtään paremmin kuin lääketieteeseen uskovat ateistit), me saamme kuulla monenlaisia puolustavia ad hoc-selityksiä. Koko testi jää tällöin "harmaaksi alueeksi". Minusta se on epäreilua, a priori päätettyä totuutta "koetellaan" pelissä jossa "kruuna, minä voitin - klaava, sinä selvisit seuraavalle kierrokselle+uusi kolikonheitto"..
Tämä tarkoittaa, että kokemukset pitää jotenkin selittää, olipa selitys sitten paranormaali tai ei ja koska paranormaalit hypoteesitkin voivat sisältää kovin monenlaisia mekanismeja ja oletuksia, käytännössä yhden parapsykologisen kokeen järjestäminen ei vielä falsifioi kuin ehkä yhden mahdollisista paranormaaleja elementtejä sisältävistä hypoteeseista. Toinen seikka ovat vielä tutkimuksen virhemarginaalit, jotka vaikuttavat hypoteesin tutkittavuuteen - paranormaalit ilmiöt voivat olla käytännössä hyvinkin haasteellisia tutkittavia, toisaalta niiden sovellutusarvokin voi olla parhaimmillaan mittava.
Mikä tahansa selitys ei käy vain sen pohjalta, että "kun sille ei ole mitään selitystä". Tälläistä argumentointia törmää usein uskovaisilla. "Ei tiedetä, joten kun naturalistit ei kykene, on selityksen oltava yliluonnollinen/yliluonnollinen selitys on uskottava". Ei ole, ennen kuin on kerrottu miten tämän yliluonnollisen voi objektiivisesti testata. Jos niiden sovellusarvo on parhaimmillaan mittava, luulisi laajasta ilmiöstä löytyvän helpostikin tutkittavaa. Ja todisteita. Käsittääkseni parapsykologiaa on tutkittukin jonkin verran. Tulokset eivät taida kuitenkaan olla niitä hedelmällisimpiä..
Koska jos puhutaan pelkistä tunteista ja niihin liitetään "uskottavia yliluonnollisia selityksiä" ollaan perinteisessä tilanteessa, jossa uskovainen kertoo, että hänellä on "aidontuntuinen kokemus läheisestä suhteesta Jeesukseen" ja koska tätä tunnetta ei hänen mielestään ole todistettu "riittävän hyvin" ei sille tietenkään tarvitse uskoa minkäänlaista luonnollista selitystä, joten takana on tietysti aito Jumala...
PS:
Ei kannata sitä vainokorttia yrittää. Koska kaikki pseudotieteilijät käytävät sitä. (Ja tämä ihan parapsykologiaan viittaamatta. Se on minulle sellaista "melkein jo hyväksyisi" -juttua.) Tiede määrää itse mitä se on. Sitä voi verrata lehdistön sananvapauteen; Jos Hesari valikoi(kuten sillä on oikeus) että se ei julkaise jotain kirjoitusta, se ei vainoa. Jos ette saa yhdessä peer -julkaisussa läpi, yrittäkää uudestaan johonkin toiseen. Jos kukaan ei suostu, se on voi voi. "Kuuluu vähän niinikuin peliin". Pelkästään se, että "kaikki ei käy" ei tarkoita tässä suhteessa vainoa. Uutisissakin on kriteerit, pitääkö minun nyt syyttää nelosen iltauutisia siitä, että "minun uutinen ei mennyt läpi, minua vainotaan"?
Ihmettelen myös kovasti, miten maallikoilla voisi olla kykyä - tai edes tarvetta - arvioida jonkun tieteenalan merkitystä ja toimivuutta. Toki tämä voi olla mahdollista, jos kyseessä olisi objektiiviseen havainnointiin perustuva tiede, josta olisi jo tuloksia. Tälläistä voidaan jo arvioida. Mutta jos kyseessä on "jotain ihan muuta", kuten parapsykologia (Menestykset voivat olla yllätyksiä, tai ovatkin. "Tuntemattomasta" ei ole taetta. "Riskinarviointiin" liittyy merkittävyys*onnistumisprosentti; Parapsykologian kohdalla lukemat taitavat olla aika tuntemattomia; Kumpikin voi olla "mitä vain".) Tälläistä "tuntemattoman" arviointia tehdään fiilispohjalta, ei tietoon nojaten. Siksi on aika kummallista pyytää ihmisiä "ottamaan selvää" ja päättämään sitten. Ja vieläpä kutsua tätä "valistuneen maallikon tavaksi".
Ja lopuksi selittelysi siitä miten toissa aihioissa oli linkit ja toisissa ei olivat aika erikoisia;
a: Foorumin linkityssysteemi ei automaattilinkitä sinulle mieluisia sen paremmin kuin muitakaan. Olet linkittänyt vapaaehtoisesti yhdet mutta jättänyt toiset. Tavalla, joka mystisesti sopii "parapsykologin maailmankuvaan". En jaksa uskoa, että foorumilla on oma alitajuinen tietoisuus, joka estää linkkien laittamisen tiettyihin, mutta sallii sen toisiin..
b: Vetoat siihen että et usko olevan tarvetta nimienlaittamiseen. Vaikka linkki voisi olla siinä ihan sellaista asiaa kuin "tiedon tarkistamista" varten hyvä olla. (Jotkut harrastavat sitä, toisilla ei toki tule vaihtoehto mieleen.) Lisäksi heitän ilmaan kysymyksen siitä, kertooko nimilistan suosio siitä onko parapsykologia tieteellistä vai viittaako se enemmän siihen, että "parapsykologia on suosittua maallikoiden keskuudessa" ja ehkä siihen että "parapsykologit tykkäävät massattaa tälläisiin äänestyslistoihin." Syynä suosioon voi olla myös mainostus. (Ja se, että laillasi moni muukin parapsykologi laittaa pro-parapsykologiaäänestyksen paremmin tunnetuksi ja helpommaksi päästä kuin sen jälkimmäisen...)