sianliha kirjoitti:Ja samaan aikaan tänne tulee ryssiä junalla hakemaan turvapaikkaa. Itäraja kiinni, täällä olevat ensimmäisen ja toisen polven ryssät karjavaunuun ja Vainikkalan kautta Putinstaniin.
Juu
kyllä näin on. Putin-trolleja ne on kaikki.
Turvapaikanhakijat ilmiantavat toisiaan jopa sotarikoksista – vain harva ilmianto johtaa syytteeseen
Suurin osa vinkeistä on joko turhia tai liian epämääräisiä.
- Suomessakin on käyty oikeutta niin sanotuista sotarikosjutuista, joissa todisteena on ollut muun muassa kuvia ja videoita sosiaalisesta mediasta.
- otsikot.jpg (106.36 KiB) Katsottu 4428 kertaa
TURVAPAIKANHAKIJAT tekevät toisistaan runsaasti ilmiantoja poliisille. Helsingin Sanomat on haastatellut kolmea irakilaistaustaista miestä, jotka ovat ilmiantaneet turvapaikanhakijoita poliisille. Heistä kaksi on turvapaikanhakijoita ja yksi on jo saanut oleskeluluvan.
”Tiedän varmasti yhden henkilön, joka kuului aseelliseen shiiajoukkoon Irakissa. Tiedän, koska hän asui Irakissa samassa kaupungissa kuin minä. Nyt hän asuu samassa vastaanottokeskuksessa. En tiedä tarkasti, mitä hän on tehnyt, mutta nuo joukot tappavat ihmisiä”, kertoo toinen HS:n haastattelemista miehistä.
Rikosylikomisario
Tero Haapala keskusrikospoliisista vahvistaa, että turvapaikanhakijat ilmiantavat toisiaan. Useimmat ilmiannoista koskevat sotarikoksia tai terroristiyhteyksiä.
”Näitä ilmiantoja tulee kohtuullisen paljon. Tarkkoja määriä en kuitenkaan pysty sanomaan”, Haapala sanoo.
ILMIANNOISTA vain harva johtaa esitutkintaan. Haapalan mukaan poliisilla on tällä hetkellä käsittelyssä 10–20 tapausta. Niistä osa on vasta esiselvittelyssä, eikä niistä ole ainakaan vielä aloitettu esitutkintaa. Kahdessa tapauksessa esitutkinta on jo pitkällä.
Osa vinkeistä on aiheettomia ja esimerkiksi kostotoimenpiteenä tehtyjä. Toiset taas ovat niin epämääräisiä, että niitä ei voi ilman lisätietoa lähteä selvittämään.
”Valtaosa vihjeistä on sellaisia, että niistä ei pääse eteenpäin. Ne ovat usein sen tyyppisiä, että ’Herra X on kuulunut Isisiin’. Yksittäinen tällainen vihje ei vielä johda toimenpiteisiin, mutta jos samasta asiasta tulee useita vihjeitä useista eri lähteistä, silloin arvioidaan asia uudestaan”, Haapala sanoo.
”Aika paljon on kuulopuhetta, joka ei välttämättä ylitä tutkintakynnystä. Esimerkiksi aika ja paikka puuttuvat usein. Sama tilannehan on suomalaisten kohdalla. Ei vielä riitä, jos joku kertoo, että Virtasen Ville on surmannut henkilön, jos ei ole mitään tietoa siitä, kenet ja koska.”
JOS vihjeissä on mukana todistusaineistoa, kyse on yleensä sosiaalisesta mediasta löytyneistä kuvista tai videoista.
”Vastaanottokeskuksessa eräs mies pyysi minua kaverikseen Facebookissa. Kun hyväksyin, Facebook alkoi ehdottaa minulle kavereita, jotka kuuluvat Isisiin. He ovat tämän miehen ystäviä. Kerroin tästä poliisille”, toinen HS:n haastateltavista sanoo.
Haastateltavat näyttävät todisteeksi Facebookissa julkaistuja kuvia miehistä Isisin lippujen kanssa ja videoita, joissa näkyy raakaakin väkivaltaa. Näitä kuvia annetaan myös poliisille. Osa kuvista ja videoista on kuitenkin heikkolaatuisia, ja ihmisten tunnistaminen niistä on siksi vaikeaa. Monesti on mahdotonta tietää, onko kuvassa tai videolla se, jonka siinä väitetään olevan.
”Meille tuodaan kuvia ja kerrotaan, että tässä kuvassa oleva henkilö asuu nyt vastaanottokeskuksessa. Ongelmana on tunnistettavuus. On kuvia ja videoita, joissa ei näy kasvoja lainkaan. Silloin vinkki ei välttämättä johda pitemmälle, jos ei ole muuta tietoa epäilyn tueksi”, Haapala sanoo.
”On kuitenkin myös sotarikosjuttuja, jotka ovat menneet tuomiolle saakka ja joissa on ollut todisteena kuvia ja videoita sosiaalisesta mediasta. Puhutaan niin sanotuista poseerauskuvista, joissa esimerkiksi roikotetaan uhrin päätä tai poltetaan uhria.”
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi maaliskuussa vuoden ja neljän kuukauden ehdollisen vankeustuomion sotarikoksesta irakilaismiehelle, joka oli roikottanut kuvassa vihollissotilaan päätä. Toisessa kuvassa hän oli pitänyt jalkaansa saman irtopään päällä. Mies oli julkaissut kuvat Facebook-profiilissaan.
PERUSTELTU epäily sotarikoksesta tai terrorismista estää turvapaikan ja toissijaisen suojelun saamisen Suomesta. Käytännössä tällainen henkilö kuitenkin voi jäädä Suomeen, sillä häntä ei voida palauttaa kotimaahansa, jos häntä uhkaa siellä kuolemanrangaistus, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu.
Tällaisessa tapauksessa henkilölle annetaan tilapäinen oleskelulupa vuodeksi kerrallaan. Sotarikoksesta tuomittu voi siis mahdollisen vankeustuomion jälkeen jäädä Suomeen tilapäisen oleskeluluvan turvin, ellei tilanne hänen kotimaassaan ole muuttunut.
Jos tilanne kotimaassa muuttuu niin, ettei kuolemanrangaistus tai muu epäinhimillinen kohtelu ole enää uhkana, henkilö voidaan karkottaa.[/i]
Helsingin Sanomat
KOTIMAA 31.10.2016 2:00