HS Kuukausiliite 7/2012

[Pieni liekki]

Olen sitä mieltä, että Anneli Aueria koskeva HS Kuukausiliitteessä 7/2012 ollut Anu Nousiaisen kokoama artikkeli on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle ja analysoinnille meidän murhainfolaisten keskuudessa. Käsittääkseni kyseinen julkaisu ansaitsee yhtälailla täällä oman ketjunsa vastaavasti kuin "Poliisi kertoo 2011"-kirjan Ulvilan murhasta kertova juttu.

Sanoisin, että vuonna 2012 kirjoitetun jutun otsikon jälkimmäisessä osassa on hämmästyttävällä tavalla osattu katsoa tulevaisuuteen:

JOS ANNELI AUER
ON SYYLLINEN
MIEHENSÄ
KUOLEMAAN,
HÄNTÄ VOI ODOTTAA
ELINKAUTINEN
VANKEUS.

JOS ANNELI AUER
ON SYYTÖN,
KUKAAN EI ENÄÄ
TIEDÄ, MITÄ
TÄSTÄ KAIKESTA
TULISI AJATELLA.

[Kuolemannaakka]

Olen sitä mieltä, että Anneli Aueria koskeva HS Kuukausiliitteessä 7/2012 ollut Anu Nousiaisen kokoama artikkeli on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle ja analysoinnille meidän murhainfolaisten keskuudessa. Käsittääkseni kyseinen julkaisu ansaitsee yhtälailla täällä oman ketjunsa vastaavasti kuin "Poliisi kertoo 2011"-kirjan Ulvilan murhasta kertova juttu.

Sanoisin, että vuonna 2012 kirjoitetun jutun otsikon jälkimmäisessä osassa on hämmästyttävällä tavalla osattu katsoa tulevaisuuteen:

JOS ANNELI AUER
ON SYYLLINEN
MIEHENSÄ
KUOLEMAAN,
HÄNTÄ VOI ODOTTAA
ELINKAUTINEN
VANKEUS.

JOS ANNELI AUER
ON SYYTÖN,
KUKAAN EI ENÄÄ
TIEDÄ, MITÄ
TÄSTÄ KAIKESTA
TULISI AJATELLA.

Luin tuon artikkelin aikanaan (jos se siis oli se ns. "puolueeton" pitkä juttu), mutta haluaisin lukea sen uudestaan, koska minulle jäi joku mielikuva, että siinä oli pohjakuva talosta ja siinä eräs yksityiskohta, jonka haluaisin varmistaa.

Artikkeli sinänsä ei ollut kovinkaan ammattitaitoisesti tehty. Tai siis, toisteltiinhan siinä nämä syyttäjän näkemykset, ja sitten ikäänkuin "tasapainon vuoksi" jotain "Puolustus kieltää tämän ja sanoo, ettei lavastuksille olisi aikaa" -tyylisiä turhuuksia. Yksikään missään mediassa ilmestynyt artikkeli ei ole koskaan paneutunut jutun ratkaiseviin yksityiskohtiin, eikä selvittänyt sitä, mihin Annelin syyttömyys perustuu. Ilmeisesti se on vaikea asia sitten.

[Pieni liekki]

Luin tuon artikkelin aikanaan (jos se siis oli se ns. "puolueeton" pitkä juttu), mutta haluaisin lukea sen uudestaan, koska minulle jäi joku mielikuva, että siinä oli pohjakuva talosta ja siinä eräs yksityiskohta, jonka haluaisin varmistaa.

Artikkelissa on talosta pohjapiirros, jonka lähteenä on lehden mukaan ollut poliisi ja grafiikan on laatinut Jukka Pylväs.

Minulla on muutamia ajatuksia liittyen Nousiaisen kirjoittamaan artikkeliin, mutta ne vaativat työstämistä, joten en voi niitä vielä esittää.

Naakka!

Olen kiinnostunut, kuten luultavasti moni muukin, siitä Ulvilan murhan käsittelyyn liittyvästä aikajanasta, jota ole viime aikoina koonnut. Valitettavasti oma aikani ei ole aika- ja tapahtumajanan laatimiseen riittänyt, mutta teet todella tärkeää työtä, koska se on keino tuoda esille tiettyä tarkoitushakuisuutta Auerin asioiden käsittelyssä.

Onko sinun mahdollista esittää "tekelettäsi" vaikka osiin jaettuna täällä murhainfossa, jotta voisimme tarvittaessa täydentää sitä? Onko sinun mahdollista toimittaa tekeleesi Auerin puolustusasianajajalle tai Auerille itselleen mahdollisesti hyödynnettäväksi tulevassa korvausoikeudenkäynnissä?

[Pieni liekki]

Naakka!

Oletko saanut käsiisi ja luettua uudelleen tämän kuukausiliitteen artikkelin? Työstän yhtä juttua tuohon artikkeliin liittyen, mutta asia on vielä keskeneräinen, joten ei siitä tässä vaiheessa sen enempää.

Joka tapauksessa luin artikkelin itsekin uudelleen. Syyttömän Annelin kertomus siinä etenee loogisesti ja kaikki palaset osuvat kohdilleen, kun kertomusta verrataan murhapaikalta taltioituihin todisteisiin. Toisin käy, kun lukee samasta artikkelista syylliseksi kirjoitetun Annelin tarinaa. Puuttuuko suurimmalta osalta suomalaisia kyky hallita ja hahmottaa kokonaisuuksia, vai miten tähän nykytilanteeseen on päädytty, jossa osa suomalaisista edelleen luulee syyttömäksi todistettua ihmistä syylliseksi murhaan?

Ainoa suorainen virhe, jonka havaitsin tuossa syyttömän Annelin kertomuksessa oli se, kun siinä todetaan Annelin punaisen t-paidan hihojen tahriutuneen Lahden vereen hänen koskettaessaan pesuhuoneen ovenraosta kurkottamalla Lahden olkapäähän. Totta on Annelin kertoma kurkottelu, mutta hihojen veritahrat eivät voi olla tästä tilanteesta peräisin.

Muistin virkistykseksi todettakoon, että Annelin punaisen t-paidan hihojen taakse ilmestyneet Lahden verta sisältäneet tahrat olivat kumpikin halkaisijaltaan alle 1 millimetrin kokoiset. Kemistinä minua kiinnostaa tietää, missä vaiheessa nämä kyseiset tahrat on havaittu/dokumentoitu ja analysoitu sekä miten ihmeessä niin minimaalisista tahroista on pystytty eristämään Lahden dna:ta.

[Kuolemannaakka]

Naakka!

Oletko saanut käsiisi ja luettua uudelleen tämän kuukausiliitteen artikkelin? Työstän yhtä juttua tuohon artikkeliin liittyen, mutta asia on vielä keskeneräinen, joten ei siitä tässä vaiheessa sen enempää.

Joka tapauksessa luin artikkelin itsekin uudelleen. Syyttömän Annelin kertomus siinä etenee loogisesti ja kaikki palaset osuvat kohdilleen, kun kertomusta verrataan murhapaikalta taltioituihin todisteisiin. Toisin käy, kun lukee samasta artikkelista syylliseksi kirjoitetun Annelin tarinaa. Puuttuuko suurimmalta osalta suomalaisia kyky hallita ja hahmottaa kokonaisuuksia, vai miten tähän nykytilanteeseen on päädytty, jossa osa suomalaisista edelleen luulee syyttömäksi todistettua ihmistä syylliseksi murhaan?

Ainoa suorainen virhe, jonka havaitsin tuossa syyttömän Annelin kertomuksessa oli se, kun siinä todetaan Annelin punaisen t-paidan hihojen tahriutuneen Lahden vereen hänen koskettaessaan pesuhuoneen ovenraosta kurkottamalla Lahden olkapäähän. Totta on Annelin kertoma kurkottelu, mutta hihojen veritahrat eivät voi olla tästä tilanteesta peräisin.

Muistin virkistykseksi todettakoon, että Annelin punaisen t-paidan hihojen taakse ilmestyneet Lahden verta sisältäneet tahrat olivat kumpikin halkaisijaltaan alle 1 millimetrin kokoiset. Kemistinä minua kiinnostaa tietää, missä vaiheessa nämä kyseiset tahrat on havaittu/dokumentoitu ja analysoitu sekä miten ihmeessä niin minimaalisista tahroista on pystytty eristämään Lahden dna:ta.

En ole ko. artikkelia käsiini saanut.
Nuo veripisarat olivatkin siitä "hauskat", ettei julkisuudessa, eikä ilmeisesti myöskään puolustukselle kerrottu niiden kokoa, ja sen vuoksi itsekin arvelin (ja puolustus tietysti myös), että ne ovat järkevän kokoiset ja ovat tulleet sinä ainoana mahdollisena hetkenä kun Auer Jukan veren kanssa oli tekemisissä, eli ns. pulssinkokeilun jälkeen. Eihän mitään muuta mahdollisuutta ole. Itse ehdotin, että koskettavan käden keskisormi on vereentynyt, sitten kädet on kurkotuksen jälkeen viety yhteen jolloin toisenkin käden sormi on tahriutunut ja lopuksi jossain vaiheessa kiedottu kädet "puuskaan", jolloin keskisormen pää osuu sinne t-paidan hihojen takasaumaan.

Mutta kun jälkien koko on 0,8mm, niin en yksinkertaisesti osaa kuvitella mitään tapaa, joilla nuo jäljet syntyisivät minkään luonnollisen toiminnan yhteydessä. Minusta ne ovat lavastettuja.

Jäljet siis havaittiin/lausunto annettiin 8.12.2009 tiistaina, ja paita oli Vantaalta haettu Santaojan ja Harjunpään voimin 3.12. torstaina, palauttamisesta ei ole mainintaa, mutta koskapa 8.12. lausunnon mukaan paitaa nyt säilytettiin taas labrassa, oli se tutkijoilta palautettu saman tien takaisin labraan.

Poliisit hakivat myös veitsen tuolloin. Mitään järkevää syytä en ole noiden paidan ja veitsen viemiselle Poriin löytänyt. Lisäksi mitään uutta tutkimuspyyntöä ei löydy hihojen tutkimisesta ja kemistin näytteenottovälineiden osuminen laakista niihin ainoisiin, lähes näkymättömiin verijälkiin kahdessa ERI hihassa on lottovoiton kaltainen epätodennäköisyys. Siis elleivät Santaoja ja kumppanit noita kohtia kemistille osoittaneet. Ja sitä ennen heidän olisi tarvinnut ko. kohdat itse havaita ja niitä merkittävinä pitää. Ympäriinsä vereentyneessä paidassa siihen ei ole mitään syytä eikä mahdollisuutta, ellei itse tiedä juuri noiden mikroskooppisten jälkien olevan merkittäviä.

Minä uskon, että ko. kohdat kontaminoitiin Jukan dna:lla/verellä Porissa, ja siihen käytettiin ehkä jopa veitsestä otettua verta, jota jollain klemmarin päällä siirrettiin.

Molemmista hihoista otettiin vain kaksi näytettä ja loput 30 olivat paidan sisäpuolelta. Ei ole mitään syytä kemistillä ollut niitä hihoja tutkia. Paidasta oli jo aiemmin otettu 27 näytettä, ja poliisit ihan kuin kemistitkin tiesivät, ettei paidan hihojen takapuolelle voi minkään luonnollisen toiminnan seurauksena lentää identtisille kohdille mikroskoppista määrää uhrin verta murhan yhteydessä.

Aikaisemmin en tahtonut uskoa selvään väärennökseen, ja ajattelin, että paita oli kontaminoitunut esim neuloista, jolla se oli kiinnitetty alustaan (jos ensin oli tutkittu Lahden veristä vaatetta), mutta tuo muutama päivä ennen ratkaisevaa löytöä tapahtunut paidan ja veitsen hakeminen Vantaalta viittaa kyllä tähän aivan selvästi. Yli kolmeakymmentä dna-näytettä ei pitäisi tuossa ajassa edes pystyä tutkimaan, saati että siihen tuollaisella kiireellä aivan ilman syytä ryhdyttäisiin.

Kyllähän nämä siinä aikajanassa ovat.


Laitan vähän uudistetun version siitä joskus tässä.