Käräjäoikeuden ratkaisun kyseenalaistamattomuus
Lähetetty: To Tammi 25, 2024 5:05 am
Tähän ketjuun mielellään vain sellaisia kirjoituksia, jotka eivät kyseenalaista Gustafssonin vapauttamista syytteistä, vaan kyseenalaistavat jonkin muun tapahtuneen tosiasian.
Alustuksena nikki JasseHameksen toisessa ketjussa Helsingin Sanomista lainaamat oikeusoppineiden kommentit sekä hyvin lyhyt tiivistelmä tuomiolauselman sisällöstä.
Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:
Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio
Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat
Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.
"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.
Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.
"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.
"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.
Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.
"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.
"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."
"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.
Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:
Ratkaisun tärkein lause kuuluu näin:
"Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.
...
Espoon käräjäoikeuden ratkaisun tekivät vahvennetussa kokoonpanossa laamanni Heikki Mikkola, käräjätuomari Juha Lehto sekä lautamiehet Agneta Brenner, Marja Rahkonen, Vilho Juutinen ja Peter Wellman.
...
Bodom-ratkaisu on harvinaisen selkeästi kirjoitettu ja perusteltu oikeudenpäätös. Sen jälkeen ei enää kovin paljon kysymyksiä jää. Ei mutkikasta juristeriaa tai muuta salakieltä, vaan helposti ymmärrettävää ja luettavaa tekstiä, joka ampuu syytteiltä pohjarakenteen pois yksi pala kerrallaan. Kannattaa käydä lukemassa, erityisesti te kaikki Bodom-kotidekkarit.
...
Näin käräjäoikeus murensi syyttäjien mustasukkaisuusteorian
Motiivi.
Nils Gustafssonin ja muun seurueen välisestä riidasta ei ole näyttöä. Mikään ei tue syyttäjä mustasukkaisuusteoriaa, jonka mukaan Gustafsson olisi pyrkinyt harjoittamaan seksiä Irmeli Björklundin kanssa ja tullut torjutuksi.
Nainen naapurileiristä.
Naisen kertomus Gustafssonin ja hänen seurueensa vierailusta toisessa telttaleirissä sekä Gustafssonin ja Seppo Boismanin välisestä riidasta ei ole millään tavoin tarkistettavissa.
Kertomus on ristiriitainen joidenkin muiden aikalaistodistajien kertomusten kanssa.
Verijäljet.
Teltasta löytyneiden verijälkien perusteella on todennäköistä, että Gustafsson makasi teltan sisällä veritöiden aikana ja oli yksi uhreista.
Surmatöitä ei voinut tehdä teltan sisällä ollut henkilö teltan pienen koon takia.
Gustafssonin kengät eivät välttämättä olleet kenenkään jalassa veritöiden aikana. Kenkien päällä on voinut olla jokin esine tai vaate, joka saattoi estää veren päätymisen kenkien sisäpuolelle.
Verijälki- ja dna-tutkimukset eivät sulje pois ulkopuolista surmaajaa. Hyökkääjä saattoi hyvin lyhyessä ajassa aiheuttaa uhreille sellaiset vammat, etteivät he voineet enää puolustautua. Näin surmaajasta ei välttämättä jäänyt lainkaan verta telttaan. Kaikkia verijälkiä ei edes tutkittu.
Gustafssonin vammat.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella on täysin mahdollista, että Gustafsson sai päähänsä kohdistuneen väkivallan takia surmayönä aivovamman ja menetti sen jälkeen tajuntansa ja toimintakykynsä. Mahdollista on myös se, että hän on menettänyt muistinsa neljäksi vuorokaudeksi ja ettei hän muista tuolta ajalta vieläkään mitään. Myös surmatuilla nuorilla oli vian hyvin vähän sellaisia vammoja, jotka ovat voineet syntyä hyökkääjän kanssa kamppaillessa. Siksi Gustafssonin vähäiset kamppailuvammat eivät kerro mitään merkittävää tapahtuneesta.
Gustafssonin oma kertomus.
Gustafsson joutui 18-vuotiaana valtavan julkisen huomion kohteeksi. Viestimien ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista vaikuttivat todennäköisesti myös muistinsa menettäneen nuorukaisen käsityksiin. Myös yksityiskohdat unohtuvat ja muistikuvat värittyvät yli 40 vuoden aikana.
Heti surmien jälkeen ilmestyneissä lehdissä kerrottiin, että Gustafssonin tila on hengenvaarallinen. Lisäksi erään lehden mukaan telttapaikalla oli kuin koroilla raavittua maata. Se voi selittää Gustafssonin käsityksen siitä, että häntä on raahattu.
Gustafsson suistui vapaaehtoisesti tutkimuksiin vammojensa selvittämiseksi. Se osoittaa, ettei hän ole pyrkinyt salaamaan tietoja vammoistaan.
Hypnoosi.
Gustafssonin puheet hypnoosissa eivät todennäköisesti pitäneet paikkaansa. Se ei kuitenkaan osoita sen enempää syyllisyyttä kuin syyttömyyttäkään.
Hypnoosiin suostuminen tukee sitä, ettei hän pyrkinyt salaamaan tapahtumien kulkua.
Surmattujen vammat.
Surmattujen nuorten kuolinsyistä ja vammoista ei voida päätellä, oliko surmaaja Gustafsson vai joku ulkopuolinen. Niiden perusteella ei myöskään selviä, missä järjestyksessä surmat tapahtuivat, missä asennossa uhrit olivat verityön aikana ja kamppailivatko uhrit surmaajaa vastaan.
Kadonneet tavarat.
Etsintöjen laadun ja tarkkuuden takia ei ole uskottavaa, että näin huomattava määrä omaisuutta olisi onnistuttu kätkemään maahan tai upottamaan järveen niin, ettei niitä ole löydetty.
Surmaaja vei kadonneen omaisuuden todennäköisesti pois alueelta.
Sen sijaan on epätodennäköistä, että Gustafsson olisi pystynyt vammautumisensa jälkeen kätkemään kengät sekä hävittämään tai piilottamaan onnistuneesti muut kateissa olevat tavarat.
Yhtä epäluultavaa on, että hän olisi ensin hävittänyt tavarat ja sen jälkeen aiheuttanut vammansa itse, koska telttapaikalta ei löytynyt vammojen aiheuttamisessa käytettyä tekovälinettä.
Viillot teltassa.
Muun muassa viiltojen sijainti telttakankaassa, uhrien vammat ja verijäljet sekä silminnäkijän kertomus puoltavat sitä, ettei viiltoja tehty telttakankaaseen jälkeenpäin hämäystarkoituksessa.
Ulkopuolinen surmaaja.
Silminnäkijät näkivät ilmeisesti surmatöiden jo tapahduttua teltta-alueella miehen, jonka tuntomerkit poikkesivat Gustafssonista. Tämä mies poistui nopeasti kenkien löytöpaikan suuntaan. Silminnäkijöiden havaitseman lysähtäneen teltan päällä maannut henkilö oli todennäköisesti Gustafsson.
Muun muassa Gustafssonilta puuttuva motiivi ja kadonneet tavarat puhuvat ulkopuolisen surmaajan puolesta.
Myös paikalta löytynyt tyynyliina veri- ja spermajälkineen tukee vähäisessä määrin oletusta, että siellä on voinut olla ulkopuolinen henkilö.
Alustuksena nikki JasseHameksen toisessa ketjussa Helsingin Sanomista lainaamat oikeusoppineiden kommentit sekä hyvin lyhyt tiivistelmä tuomiolauselman sisällöstä.
Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:
Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio
Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat
Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.
"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.
Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.
"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.
"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.
Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.
"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.
"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."
"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.
Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:
Ratkaisun tärkein lause kuuluu näin:
"Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.
...
Espoon käräjäoikeuden ratkaisun tekivät vahvennetussa kokoonpanossa laamanni Heikki Mikkola, käräjätuomari Juha Lehto sekä lautamiehet Agneta Brenner, Marja Rahkonen, Vilho Juutinen ja Peter Wellman.
...
Bodom-ratkaisu on harvinaisen selkeästi kirjoitettu ja perusteltu oikeudenpäätös. Sen jälkeen ei enää kovin paljon kysymyksiä jää. Ei mutkikasta juristeriaa tai muuta salakieltä, vaan helposti ymmärrettävää ja luettavaa tekstiä, joka ampuu syytteiltä pohjarakenteen pois yksi pala kerrallaan. Kannattaa käydä lukemassa, erityisesti te kaikki Bodom-kotidekkarit.
...
Näin käräjäoikeus murensi syyttäjien mustasukkaisuusteorian
Motiivi.
Nils Gustafssonin ja muun seurueen välisestä riidasta ei ole näyttöä. Mikään ei tue syyttäjä mustasukkaisuusteoriaa, jonka mukaan Gustafsson olisi pyrkinyt harjoittamaan seksiä Irmeli Björklundin kanssa ja tullut torjutuksi.
Nainen naapurileiristä.
Naisen kertomus Gustafssonin ja hänen seurueensa vierailusta toisessa telttaleirissä sekä Gustafssonin ja Seppo Boismanin välisestä riidasta ei ole millään tavoin tarkistettavissa.
Kertomus on ristiriitainen joidenkin muiden aikalaistodistajien kertomusten kanssa.
Verijäljet.
Teltasta löytyneiden verijälkien perusteella on todennäköistä, että Gustafsson makasi teltan sisällä veritöiden aikana ja oli yksi uhreista.
Surmatöitä ei voinut tehdä teltan sisällä ollut henkilö teltan pienen koon takia.
Gustafssonin kengät eivät välttämättä olleet kenenkään jalassa veritöiden aikana. Kenkien päällä on voinut olla jokin esine tai vaate, joka saattoi estää veren päätymisen kenkien sisäpuolelle.
Verijälki- ja dna-tutkimukset eivät sulje pois ulkopuolista surmaajaa. Hyökkääjä saattoi hyvin lyhyessä ajassa aiheuttaa uhreille sellaiset vammat, etteivät he voineet enää puolustautua. Näin surmaajasta ei välttämättä jäänyt lainkaan verta telttaan. Kaikkia verijälkiä ei edes tutkittu.
Gustafssonin vammat.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella on täysin mahdollista, että Gustafsson sai päähänsä kohdistuneen väkivallan takia surmayönä aivovamman ja menetti sen jälkeen tajuntansa ja toimintakykynsä. Mahdollista on myös se, että hän on menettänyt muistinsa neljäksi vuorokaudeksi ja ettei hän muista tuolta ajalta vieläkään mitään. Myös surmatuilla nuorilla oli vian hyvin vähän sellaisia vammoja, jotka ovat voineet syntyä hyökkääjän kanssa kamppaillessa. Siksi Gustafssonin vähäiset kamppailuvammat eivät kerro mitään merkittävää tapahtuneesta.
Gustafssonin oma kertomus.
Gustafsson joutui 18-vuotiaana valtavan julkisen huomion kohteeksi. Viestimien ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista vaikuttivat todennäköisesti myös muistinsa menettäneen nuorukaisen käsityksiin. Myös yksityiskohdat unohtuvat ja muistikuvat värittyvät yli 40 vuoden aikana.
Heti surmien jälkeen ilmestyneissä lehdissä kerrottiin, että Gustafssonin tila on hengenvaarallinen. Lisäksi erään lehden mukaan telttapaikalla oli kuin koroilla raavittua maata. Se voi selittää Gustafssonin käsityksen siitä, että häntä on raahattu.
Gustafsson suistui vapaaehtoisesti tutkimuksiin vammojensa selvittämiseksi. Se osoittaa, ettei hän ole pyrkinyt salaamaan tietoja vammoistaan.
Hypnoosi.
Gustafssonin puheet hypnoosissa eivät todennäköisesti pitäneet paikkaansa. Se ei kuitenkaan osoita sen enempää syyllisyyttä kuin syyttömyyttäkään.
Hypnoosiin suostuminen tukee sitä, ettei hän pyrkinyt salaamaan tapahtumien kulkua.
Surmattujen vammat.
Surmattujen nuorten kuolinsyistä ja vammoista ei voida päätellä, oliko surmaaja Gustafsson vai joku ulkopuolinen. Niiden perusteella ei myöskään selviä, missä järjestyksessä surmat tapahtuivat, missä asennossa uhrit olivat verityön aikana ja kamppailivatko uhrit surmaajaa vastaan.
Kadonneet tavarat.
Etsintöjen laadun ja tarkkuuden takia ei ole uskottavaa, että näin huomattava määrä omaisuutta olisi onnistuttu kätkemään maahan tai upottamaan järveen niin, ettei niitä ole löydetty.
Surmaaja vei kadonneen omaisuuden todennäköisesti pois alueelta.
Sen sijaan on epätodennäköistä, että Gustafsson olisi pystynyt vammautumisensa jälkeen kätkemään kengät sekä hävittämään tai piilottamaan onnistuneesti muut kateissa olevat tavarat.
Yhtä epäluultavaa on, että hän olisi ensin hävittänyt tavarat ja sen jälkeen aiheuttanut vammansa itse, koska telttapaikalta ei löytynyt vammojen aiheuttamisessa käytettyä tekovälinettä.
Viillot teltassa.
Muun muassa viiltojen sijainti telttakankaassa, uhrien vammat ja verijäljet sekä silminnäkijän kertomus puoltavat sitä, ettei viiltoja tehty telttakankaaseen jälkeenpäin hämäystarkoituksessa.
Ulkopuolinen surmaaja.
Silminnäkijät näkivät ilmeisesti surmatöiden jo tapahduttua teltta-alueella miehen, jonka tuntomerkit poikkesivat Gustafssonista. Tämä mies poistui nopeasti kenkien löytöpaikan suuntaan. Silminnäkijöiden havaitseman lysähtäneen teltan päällä maannut henkilö oli todennäköisesti Gustafsson.
Muun muassa Gustafssonilta puuttuva motiivi ja kadonneet tavarat puhuvat ulkopuolisen surmaajan puolesta.
Myös paikalta löytynyt tyynyliina veri- ja spermajälkineen tukee vähäisessä määrin oletusta, että siellä on voinut olla ulkopuolinen henkilö.