MURHA.INFO

Miksi lapsien ahdistelijoita somessa ei saada kiinni? Poliisin mukaan tietoja somepalveluilta voi joutua odottamaan vuosia

Kun poliisi tutkii epäillyn laitteet, tulee usein ilmi myös muita lapsiin kohdistuneita rikoksia.

Seksuaalinen ahdistelu on ongelma useissa suomalaisten suosimissa somepalveluissa. Ylen MOT-toimitus kertoi tällä viikolla, että toimituksen luomat 10–13-vuotiaat valeprofiilit saivat Snapchatissa tuntemattomilta miesprofiileilta nopeasti suuren määrän seksuaalisia kuvia ja ehdotuksia.

Poliisin mukaan lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa suuri ongelma on se, että tiedonsaanti somealustoilta on usein hidasta. Se vaikuttaa tutkinnan edistymiseen ja rikosten ennaltaehkäisyyn.

Tietojen saaminen sosiaalisen median yhtiöiltä lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikostutkinnoissa voi viedä poliisin mukaan useita viikkoja, pahimmillaan jopa vuosia.
– Pisin oikeusapupyynnön odotusaika on ollut puolitoista vuotta, ylikomisario Saara Asmundela Poliisihallituksesta sanoo.

Kyse oli Kik messenger-sovelluksesta.

Keskusrikospoliisin lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntayksikkö koordinoi ulkomaisille palveluntarjoajille tehtäviä tiedonsaantipyyntöjä. Tiedon saannin nopeus riippuu siitä, kuinka vakavasta rikoksesta on kyse ja mitä pyydetään: onko kyse esimerkiksi yksittäisen henkilön rekisteröitymistiedoista vai halutaanko kokonainen keskusteluhistoria. Useimmiten tiedon saa vajaassa kuukaudessa.

Vakavimmissa lapsiin kohdistuvissa rikoksissa tiedon voi saada jopa puolessa tunnissa.

Tietojen luovuttamiseen vaikuttavat myös paikallinen lainsäädäntö sekä operaattorin käytännöt. Jos tietoa ei tavanomaisella pyynnöllä saada, joudutaan turvautumaan hitaaseen ja raskaaseen oikeusapumenettelyyn.
– Kun olin vielä tutkinnassa mukana, tein oikeusapupyynnön, jossa tietojen saaminen kesti yli kaksi vuotta, kertoo rikoskomisario Jyri Hiltunen KRP:stä.

Rikosten ennaltaehkäisy vaikeutuu
Jos poliisi joutuu odottamaan tietoja pitkään, rikostutkinta ei välttämättä etene.
– Haluaisimme selvittää lähettäjän henkilöllisyyden mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin tehdä kotietsintä, takavarikoida ja tutkia laitteet. Aika usein on niin, että toiminta ei rajoitu yhteen lapseen, Asmundela sanoo.

Kun tutkitaan yhden epäillyn laitteet, tulee ilmi uusia, muihin lapsiin kohdistuneita rikosepäilyjä. Lisää rikoksia voi tapahtua, kun poliisi odottaa palveluntarjoajan vastausta siitä, kuka kuvia on lähettänyt.

Ongelma on laaja, sillä Asmundelan mukaan jo puolet Suomessa tapahtuneista rikoksista liittyy tavalla tai toisella verkkoon.

Anonyymillä palvelulla ei edes ole käyttäjätietoja
Poliisi on vaitonainen siitä, mitkä sosiaalisen median alustat ovat kaikkein nihkeimpiä tietojen luovutuksessa. Poliisi pelkää, että rikolliset menevät juuri näihin palveluihin.

Saara Asmundela nostaa esille videochat-sivusto Omeglen, joka lopetettiin viime vuonna. Se oli palvelu, jossa maailmanlaajuisesti tapahtui seksuaalirikoksia ja niitä kohdistui myös lapsiin.
– Se oli täysin anonyymi palvelu. Heillä ei ollut käyttäjistä sitä tietoa, jota olisimme tarvinneet epäillyn henkilöllisyyden selvittämiseen. Esitutkinta joudutaan keskeyttämään, jos epäillyn henkilöllisyys ei selviä eikä selviämiseen johtavaa tietoa ole edes näköpiirissä, Asmundela sanoo.

KRP:n Jyri Hiltunen kertoo esimerkin palveluntarjoajasta, joka ilmoitti asiakkaalle, että poliisi on ollut kiinnostunut tämän viestiliikenteestä.
– Joidenkin toimijoiden mielestä on ok suojella rikollisia tekoja, rikoskomisario Hiltunen sanoo.