1. Kuka olet ?
Olen Suvi ja porukan kuopus.
2. Mitä ammattia edustat siviilissä?
Työskentelen sosiaali- ja terveyspuolella.
3. Mikä sai kiinnostuksen rikoksiin?
Ehkä se, että varsinkin henkirikoksilla oli ‘tabun’ maine. Niistä ei kotona juurikaan puhuttu, joten uteliaan pienen tytön piti muuta kautta tyydyttää uteliaisuus. En muista saaneeni koskaan ”ahaa-elämystä” rikoksiin, ne ovat aina kiinnostaneet.
4. Mikä on erikoisalasi rikosmaailmassa?
Muista (todennäköisesti) poiketen vastaan kadonneet. Ne on aina kiinnostaneet ja vuosien saatossa on jäänyt muutama sellainen tapaus, jotka on hyvin usein mielessä.
Katoamistapaukset ovat hyvin raskaita myös omaisille, koska palapelistä puuttuu liikaa paloja. Mieleen jää leijailemaan liian monta kysymystä ilman vastausta. Oman osuuteni teen kadonneiden eteen myös Vapaaehtoisessa Pelastuspalvelussa eli Vapepassa.
5. Voisitko itse syylistyä rikokseen ja missä olosuhteissa?
Teoriassa joo, onhan sitä varmasti jokainen joskus miettinyt. Käytännössä en. En halua luopua tästä kaikesta ja elää kaltereiden takana.
6. Oletko syyllistynyt rikoksiin ja jos olet niin millaiseen?
En tietenkään. Ei ole tullut edes sakkoja.
7. Roolisi tv Ohjelmassa?
Rooli? Olen oma itseni, niinkuin me kaikki muutkin. Itse koen, että jokaisella meistä on jotain annettavaa paitsi keissien osalta, myös muille ryhmäläisille. Täydennämme toinen toisiamme ja porukkamme on mahtava!
8. Miksi suostuit ohjelmaan? Eikö pelota?
Ehkä pääsyy on se, että halusin tuoda esiin, ettei tässä harrastuksessa ole mitään outoa ja että rikosharrastajatkin ovat ihan tavallisia ihmisiä.
Ei nyt ehkä pelota, mutta jännittää se ihmisten reaktio. Tunnistetaanko kadulla ja minkälaista palautetta tulee.
9. Olet ohjelmassa oikealla nimelläsi, miten luulet että lähipiirisi suhtautuu, kun ohjelma alkaa pyöriä?
En ole juurikaan mainostanut olemistani tässä sarjassa, joten suurin osa tutuista ja sukulaisistakaan ei tiedä. Alussa mietin, että mitähän nekin ajattelee tällaisesta harrastuksesta, mutta nyt koen, että tämähän se on kaikkein paras väylä näyttää, ettei tässä harrastuksessa ole mitään tyhmää tai hävettävää.
10. Oletko ennen ollut julkisuudessa?
En ole.
11. Jos voisit valita olisitko rosvo vai poliisi?
Poliisi, ehdottomasti! Olen edelleen katkera aiemmille pituusvaatimuksille 😉
12. Kirjoittelet myös murha.info palstalla kauanko olet ollut mukana sivustolla?
(Käy lunttaamassa) kohta kuusi vuotta.
13. Onko Murha.info sivusto mielestäsi hyödylinen?
On ehdottomasti. Kävin lukemassa sivustoa jo ennen rekisteröitymistä ja luen sitä tietenkin edelleen. Sieltä saa nopeasti tietoa myös ajankohtaisista asioista, mitä ei vielä uutislähetyksiin ole ehtinyt.
14. Miksi jonkun pitäisi katsoa tv sarja?
Ihan jo siksi, että sarja on ainutlaatuinen! Sarjan kautta katsojakin huomaa, miten suuria pyöriä henkirikosasioissa pyörii ja erityisesti se, että poliisi tekee jatkuvasti työtä myös hiljaisuudessa. Se, ettei poliisi jatkuvasti tiedota tekevänsä töitä vanhojen henkirikosten parissa, ei tarkoita sitä, että kansiot pölyyntyisivät arkistoissa.
Emme juttele ‘pyöreän pöydän ääressä’ vaan tapaamme paljon eri ihmisiä ja käymme tapahtumapaikoilla. Ohjelmasta saa kattavan kuvan jokaisesta keissistä ja sarjasta saat myös uutta tietoa.
15. Paras/pahin hetki kuvauksissa?
Näitä olisi varmaan kokonaisen jakson verran! Parhainta antia on olleet ne tahattomat reaktiot, kuten töyssyt murhabiilillä ajellessa tai se, kun Antin kanssa noustiin raitiovaunuun pysäkiltä, jonne sama raitiovaunu ei enää koskaan palannut! Siinä oli maalainen hieman sekaisin.
Pahin hetki ehdottomasti on oma migreenikohtaus kesken erään poliisin haastattelun. Sen lisäksi, miltä näytän tuossa tilanteessa, ärsyttävää on myös se, että loppupätkät tapaamisesta on aikalailla sumun peitossa.
16. Viestisi nuorisorikollisille?
Älä pelkää pyytää apua.
Suomestakin löytyy jo paljon erilaisia tahoja, jotka antavat tukea hankalissa tilanteissa oleville ihmisille. Jos olet jo rikoksen tehnyt, on enää sinusta itsestäsi kiinni, mitä teet loppuelämälläsi.
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=10&t=15486
RAID, Murha.info
Kuvat: Laura Pohjavirta/Yle
