Nimimerkki mappar otti yhteyttä ja pyysi julkaisemaan tekemänsä kartan.
Karttaan on merkitty kohteet, ”täpät”, joissa poliisi on saanut surmansa. Sinisellä on merkitty virantoimitusta suorittavat ja vihreällä tapaukset, joissa poliisi on kokenut väkivaltaisen kuoleman vapaa-ajallaan. Oranssilla on merkitty he, ketkä teloitettiin kansalaissodan aikana tai kuolivat pommituksissa. Perhesurmia ja itsemurhia ei ole mukana kartassa.
Kansalaissota ja kieltolaki olivat synkkää aikaa. Punaiset ja pirtutrokarit eivät empineet uhmata esivaltaa. Osa kansalaissodassa tapahtuneista poliisisurmista on erillisessä tiedostossa kartan alapuolella.
Artikkeli jatkuu kartan jälkeen.
Emme myöskään saa unohtaa tapauksia, joissa poliisin hengenlähtö on ollut lähellä. Otimme mukaan viisi tapausta:
Keski-Pohjanmaa, 1923
Työmies Karl Johannes Lahti puukotti virkatehtäväänsä suorittavaa konstaapeli August Gustafssonia hengenvaarallisesti. Oikeus katsoi, että työmies Lahti on tuomittava 4 vuotta kestävään kuritushuonerangaistukseen.
Gustafssonilla oli sillä kertaa hyvä tuuri, mutta seitsemän vuoden kuluttua tuli noutaja pirtutrokarin muodossa. Tapauksesta enemmän kartassa.
Tornio, heinäkuu 1983
Vuonna 1961 syntynyt mies ajoi päihtyneenä vastaantulijoiden kaistalla poliisin siviilimallista autoa vastaan. Poliisien onnistui väistää autoa ja lyhyen takaa-ajon jälkeen saivat auton kiinni.
Konstaapelin mennessä pyytämään miestä ulos autosta, tämä tempaisi puukolla poliisia rintaan, iskun osuessa sydämeen saakka. Partion toinen poliisi sai riehujan taltutettua.
Loukkaantunut poliisi kiidätettiin Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemiin ja leikattiin välittömästi, mutta hänen tilansa oli vielä pari päivää puukotuksen jälkeen yhä kriittinen.
Tornion raastuvanoikeus katosi, että haaparantalainen mies oli teon tehdessään ymmärrystä vailla ja hänet passitettiin Turun vankimielisairaalaan toistaiseksi siellä pidettäväksi. Syyte oli murhan yritys.
Helsinki, joulukuu 1984
Joulukuun lopulla ampui pistoolilla yksi suuren hasisjutun epäillyistä huumepoliisia Helsingin Kannelmäessä Soittajantiellä. Hän yritti ampua myös toista poliisia, mutta epäonnistui saadessaan osuman käteensä tämän aseesta.
Osumaa ottaneelle poliisille tilanne olikin viittä vaille lähtö, sillä luoti osui sisäelimiin vahingoittaen sydäntä ja keuhkoa. Nopea ensiapu ja leikkaus pelastivat poliisin hengen.
Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi toukokuussa 1985 Jari Osvald Aaltosen 10 vuodeksi 2 kuukaudeksi vankeuteen. Murhan yrityksen osuus siitä oli 9 vuotta. Toiseen poliisin kohdistetun ampumisyrityksen oikeus tulkitsi olleen virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja törkeän pahoinpitelyn yritys.
Aaltonen oli ollut poliisin seurannassa ja mukanaan hänellä oli tuolloin 60 grammaa hasista. Tässä kävi kuten monissa muissakin tapauksissa; pienemmän rikoksen peittämiseksi ollaan valmiit tekemään jopa henkirikos.
Aaltonen jatkoi valitsemallaan tiellä ja todennäköisesti siinä kävi niin, että hänet surmattiin velkojen takia Helsingin Tattarisuolla 1998 ja ruumis haudattiin Itä-Uudellemaalle ”syviin metsiin”, eikä sitä ole tähän päivään mennessä vielä löytynyt.
https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=2236
Kuopio, maaliskuu 2008
28-vuotias vanhempi konstaapeli oli partiokaverinsa kanssa ”kotikäynnillä” Petosen kaupunginosassa. Tarkoitus oli rauhoittaa ja selvitellä käsistä lähtenyttä erimielisyyksien ratkomista.
Poliisit olivat ottamassa 39-vuotiasta miestä haltuun, kun tämä yllättäin löi 28-vuotiasta poliisia puukolla kaulaan, iskun osuessa suoraan kaulavaltimoon.
Toinen poliisi sai miehestä otteen ja puukon pois. Asunnossa ollut nainen tyrehdytti verenvuotoa, kunnes paikalle saatiin ambulanssi. Poliisi vietiin kiireelliseen leikkaukseen. Hän toipui nopeasti, mutta oli kaksi kuukautta sairauslomalla.
Synkän menneisyyden omaava mies väitti olleensa syyntakeeton käyttämiensä alkoholin ja lääkkeiden takia, mutta oikeus ei puheilleen arvoa antanut. Syyttäjä vaati murhan yrityksestä 9 vuoden tuomiota, minkä myös sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat sopivaksi, joten Mika Pakarinen lähti hänelle jo ennestään tuttuun taloon, Kuopion vankilaan.
Pakarinen oli surmannut kaverinsa haulikolla vuonna 2000 ja saanut siitä niin ikään 9 vuoden tuomion, mutta koska Suomessa suoritetaan tuomioita hyvin harvoin täysimääräisesti, niin Pakarinenkin oli päässyt vapaaksi ja sen hinta oli koitua kohtalokkaaksi 28-vuotiaalle poliisimiehelle.
https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?f=11&t=3232
Hyvinkää, toukokuu 2012
Liikekeskuksen katolle ammuskelemaan mennyt 18-vuotias nuorukainen surmasi hirvikiväärillä ampuen kaksi nuorta ihmistä ja haavoitti vakavasti paikalle saapuneen poliisipartion 23-vuotiasta poliisiharjoittelijaa.
Poliisiharjoittelijan saama osuma vatsaan oli enemmän kuin hengenvaarallinen. Kymmenien leikkauksia ja muita anestesiaa vaativia toimenpiteitä, yksi vakava hoitovirhe ja muita loputtoman tuntuisia vastoinkäymisiä, eikä hän toivu koskaan entiselleen.
Eero Hiltunen tuomittiin mm. kahdesta murhasta elinkautiseen vankeuteen. Poliisiin kohdistama laukaus tuomittiin murhan yrityksenä. Hiltunen oli teon tehdessään sen ikäinen, että hän voi hakea armahdusta elinkautisesta jo 10 vuoden suorittamisen jälkeen, vuonna 2022.
https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?f=2&t=12944
Karttaan on joidenkin poliisien kohdalla merkitty sana ”ylimääräinen konstaapeli”. Se tarkoittaa, että poliisien määrän ollessa riittämätön, palkattiin poliisin virkaan poliisikoulua käymätön, mutta hyvämaineinen kansalainen, jolla katsottiin olevan riittävästi kykyä, tahtoa ja mahdollisuuksia poliisin viran hoitamiseen oman toimen ohella.
Kesäkuussa 1939, viimeisenä rauhan kesänä, järjestettiin Poliisiarpajaiset, joiden tuotto käytettiin virantoimituksessa surmansa saaneiden ja loukkaantuneiden poliisien perheiden auttamiseksi.
Keskustelu Poliisimurhista yleensä käydään tässä ketjussa.
https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?f=2&t=2819&start=120
Monesta tapauksesta on myös olemassa oma ketjunsa.
