JYVÄSKYLÄ
”Suomen Ateena”, ei ehken ole ensimmäisten joukossa, kun puhutaan Suomen synkimmistä kaupungeista. Ehkä siinä vaikuttaa sivistys- ja koulukaupunkimaine. Totuus on kuitenkin toinen.
Kartalla henkirikoksia vuosilta 1957–2023. 121 henkirikosta, joista viitisenkymmentä ”kaupungin ulkopuolella”.
Jos mukana ei olisi maalaiskuntaa (ensimmäinen tapaus sieltä vuonna 1968) niin tilasto olisi paljon “nätimpi”.
Asukasmäärät:
1970 57025
2020 145943
Asukasmäärä on 50 vuodessa liki kolminkertaistunut (mm. kuntaliitokset), joten ei henkirikosmäärä sinällään ole mikään yllätys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tilaston mukaan Jyväskylässä päihtyneiden väkivallantekijöiden määrä oli toiseksi korkein vuonna 2015.
Koko maan keskiarvo 2,5
Ykkösenä Pori 3,9
Seuraavana Jyväskylä 3,3
Useasti päihdeporukassa syntyy riita; velat, ihmissuhteet, vasikointi (tai edes epäily siitä) sekä vanha kauna niin kohta onkin ruumisautolle tarvetta.
Tilasto ei suoraan korreloi henkirikosten määrän kanssa, mutta siinä missä Porissa on paljon henkirikoksen yrityksiä, niin Jyväskylässä ”mennään eikä meinata”.
Vakavien väkivaltarikosten määrällä mitattuna Jyväskylä on Suomen kymmenenneksi väkivaltaisin kaupunki.
https://www.ksml.fi/paikalliset/2740151
Jyväskylän kartassa on kymmenen tapausta, jossa kaksi tai useampi uhri.
Henkirikosmääristä puhuttaessa on jopa surkuhupaisaa, että SuurJyväskylä-lehden (pääkirjoitus 16.9.2020) päätoimittaja kirjoittaa, että kohta Jyväskylän seutu on Suomen Chicago, koska Jyväskylän pääkirjastossa ja Jämsässä ovat äärioikeiston mielenosoitukset riistäytyneet mellakoiksi.
-Päätoimittajaa ei näytä kiinnostavan se, että lähes 100 prosenttia Jyväskylän väkivallasta kaduilla ja kotona, henkirikoksista nyt puhumattakaan, on ihan jotain muuta kuin poliittista. Yksikään kartalla olevista Jyväskylän henkirikoksista ei sisällä poliittista väkivaltaa. Outoa, että marginaaliset tapaukset saavat taas kerran toimittelijat olemaan huolissaan – ja olla mieluummin kirjoittamatta vaikkapa kaduilla huvikseen tehdyistä väkivallanteoista.
PORI
”Ko tuut Porriin, sua vedellään pitkin Porin torrii”.
Porin maine väkivaltaisena kaupunkina ei ole tuulesta temmattu, mutta 89 tiedossa olevaa henkirikosta on jopa yllättävän vähän.
Se omituinen tilastoharha, jossa henkirikoksiksi lasketaan myös niiden yritykset (kenen idea?) antaa mielikuvan, että Porissa, Karhukaupungissa, surmataan usein ja paljon, ei ehkä pidäkään paikkaansa.
Asukasmäärät:
1970 72938
2020 83905
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tilaston mukaan Porissa päihtyneiden väkivallantekijöiden määrä oli korkeampi kuin yhdessäkään muussa vertailukaupungissa vuonna 2015.
Koko maan keskiarvo 2,5
Pori 3,9
Seuraavana Jyväskylä 3,3
Tilasto ei siis korreloi henkirikosten määrän kanssa, vaan pikemminkin siinä, että Porissa kynnys käyttää väkivaltaa on matala, mutta tappamiset jäävät usein yrityksiksi. Torilla vetelyiksi, kuten tuossa ylempänä mainittu vanha sanonta kertoo.
Kartlla olevat henkirikokset Porissa ovat vuosilta 1951–2023.
Henkirikosindeksillä mitattuna Porin vaarallisimmat kaupunginosat ovat järjestyksessä keskusta, Sampola ja 6. kaupunginosa. (Tilasto törkeistä väkivaltarikoksista, mukana henkirikosten yrityksetkin).
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007165150.html
Laajennettuja itsemurhia, ts. ensin surmataan puoliso/kumppani ja sen jälkeen itsensä on Porin kartassa korostuva piirre. Kuin myös romanien tekemät henkirikokset.
Muuten mennään tutulla kaavalla; päihteet, velka, vasikointi, mustasukkaisuus.
Erityiskiitos nimimerkille aizerbaidzan, jonka taltioimat uutiset olivat korvaamaton apu Porin tapauksia käsitellessä!
JYVÄSKYLÄ
Kuntaliitokset ja niiden vaikutukset
Jyväskylän maalaiskunta (mlk). Yhdistettiin Jyväskylään vuonna 2009, mutta maalaiskunnassa tehdyt henkirikokset ovat mukana ”alusta alkaen”.
Maalaiskunnasta on liitetty mm. Kuokkala ja Seppälänkangas Jyväskylän kaupunkiin jo vuonna 1965. Säynätsalo yhdistettiin Jyväskylään 1993 ja sieltä on mukana neljä tapausta, joista kaksi on ajalta ennen kuntaliitosta.
Korpilahti yhdistettiin Jyväskylään vuonna 2009. Sieltä on mukana kaksi tapausta, joista toinen ajalta ennen kuntaliitosta.
Rajatapaukset
Jyväskylän rajan lähellä, mutta ulkopuolella on tehty ainakin neljä henkirikosta ja niistä valittiin mukaan kaksi.
Mukaan pääsi Petäjäveden puolella, noin 200 metriä Jyväskylän rajasta tehty kaksoissurma sekä samassa paikassa 80-luvulla tehty henkirikos
Muurame on ”melkein Jyväskylää”, mutta vaikka kunta on lähes kokonaan Jyväskylän ympäröimä, niin siellä tehdyt henkirikokset eivät ylettyneet kartalle saakka.
Kartan mahdollisesti joskus laajentuessa käsittämään lähikuntia, niin ehkä Muuramekin mahdollistuu mukaan.
PORI
Kuntaliitokset ja niiden vaikutukset
Poriin ovat liitetyt Porin maalaiskunta 1967, Ahlainen 1972, Noormarkku 2010 ja Lavia 2015.
Maalaiskunnassa tehdyt ovat mukana kartalla. Tuo kuntaliitos kasvatti kunnan pinta-alaa lähes kolminkertaiseksi.
Ahlaisten henkirikokset ovat tehdyt kuntaliitoksen jälkeen.
Noormarkusta ei ole mukana yhtään tapausta. Ei ennen kuntaliitosta, eikä sen jälkeen. Vuoden 1994 ja 2008 tapaukset jäivät (ainakin toistaiseksi) kartan ulkopuolelle.
Lavialla ei ole kuntaliitoksen jälkeen tehty yhtään henkirikosta
Rajatapaus
Uutinen kertoi Porin Lattomeressä tehdystä henkirikoksesta, vaan paikka olikin juuri ja juuri Nakkilan puolella. Otettiin kuitenkin mukaan.
Kartoista pyrittiin saamaan mahdollisimman kattavat. Varmasti jotain puuttuu, joten lisäykset, täydennykset ja korjaukset ovat tervetulleita.
Kaikki kaupunkikartat nähtävillä nyt saman linkin kautta.
Keskustelu yksittäisistä henkirikoksista edelleen siihen kuuluvaan ketjuun, jos sellainen on.
Kommentoinnit ja huomiot kartoista Synkimmät kaupungit-ketjuun.
