Oulun seksuaalirikokset – Oikeutta on käyty ja sitä on jaettu

https://slottisankari.com/

Oulun raiskausvyyhdistä oli jo aiemmin tehty etusivun artikkeli, mutta miten tapauksien käsittely on edennyt?

Vajaa vuosi sitten, marraskuun lopulla Oulussa paljastuneet yhteen lapseen kohdistuneet seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset kahdeksan turvapaikanhakijan toimesta ovat nyt käydyt Oulun käräjäoikeudessa.

Tuomioita annettiin seuraavasti:
Rahmani Gheibal. Syntymävuodekseen 1998 ilmoittanut afganistalainen. Tuomio annettiin 9.5.2019 ja se oli seuraus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta ajalla 1.6.-28.10.2018. Tuomion pituus 4 vuotta, josta hän ensikertalaisena suorittaa puolet, vapautuen marraskuussa 2020.

Gheibal tuli Suomeen vuoden 2016 alussa ja saman vuoden keväällä hän antoi Iltalehdelle haastattelun, ollen sitä mieltä, että ”Ennakkoluulot hidastaneet hyvien suhteiden luomista”. Toimillaan hän itse voimakkaasti edesauttoi ennakkoluulojen syventämistä. Eikä ole kyse enää pelkistä ennakkoluuloista, vaan siitä mitä tilastot ovat jo vuosikausia osoittaneet; Afganistanista, Irakista ja muista alikehittyneistä muslimimaista tulleet ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa ja kuuluisivat niin sanottuun riskiryhmään.
– Tämä onkin varmaa ainoa riskiryhmä mitä ei tunnusteta ja mitä ei virallisesti ole edes olemassa, ja mistä ei virallinen Suomi edes suostu puhumaan.

Vaikka Facebook-kaveruus ei sinänsä kerro oikeista kavereista yhtään mitään, niin mainittakoon, että lasta pitkäkestoisesti raiskanneen Gheibalin kaverilistalla oli mm. vielä 1.2.2019 vihreää ideologiaa tunnustava, Oulun Sivistys – ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen. Vihreillä onkin pitänyt kiirettä, sillä sangen moni heistä onkin sädekehää saadakseen ja hyvyyttään osoittaakseen ottanut vimmalla kavereikseen kenet tahansa maahanmuuttajan.

Tuomiolle oli käyvä niin ikään vuonna 1998 syntynyt ja Afganistanista Suomeen ”paennut” – turvaa sekä rauhaa etsimään lähtenyt mies. Shiraqa Yosefi.

20-vuotias Yosefi syyllistyi lapsen raiskaamiseen. Suhteeseen lapsen kanssa hän – kuten monet muutkin – oli päässyt sosiaalisessa mediassa, mm. Messenger-, Whatsapp– ja Instagram-palveluissa. Shiraqi oli tarjonnut lapselle rahaa seksipalveluista. Oletetusti voidaan sanoa, että veronmaksajat ovat kustantaneet Shiraqin pervoilut – ja nyt he maksavat hänen vankilassa elämisensä. Shiraqin tuomio oli 2 vuotta vankeutta. Hän raiskaili yksityisasunnossa ajalla 15.9. – 28.10.2018.

Ja raiskailisi edelleen, ellei asia olisi tullut ilmi.

Mirzad Javad. Tämä 28-vuotias afgaani raiskasi ja teki lapselle myös muita seksuaalisia tekoja. Kuulusteluissa Javad kertoi, että hän luuli tyttöä 16-vuotiaaksi. Tuomio 3 vuotta 4 kuukautta vankeutta.

Javad on näitä huvin vuoksi ja ilmaisen elämän toivossa Suomeen saapuneita ”pakolaisia”. Hän oli asunut Turkissa vuosikausia ennen lähtöään Suomeen.

Suomeen Javad saapui vuonna 2015 ja sijoitettiin Vallinkorvan vastaanottokeskukseen hellittäväksi ja hoivattavaksi.
Mainittakoon, että Javad oli mukana Oulussa toimivassa Esikoto-hankkeen, ”kotoutus”-toimenpiteissä. Hankkeen tarkoitus oli kotouttaa maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan. Hänen kohdallaan tuo oppi ei onnistunut, mutta ei hätää – vankilassa voi verkostoitua.

Osman Humad. Kertomansa mukaan hän on syntynyt vuonna 1995. Humad saapui Suomeen kiintiöpakolaisena Eritreasta. Sen sijaan, että hän olisi opiskellut, käynyt töissä ja elänyt ihmisiksi, niin hän raiskaili lasta kesäkuun ja lokakuun 2018 välisenä aikana. 5.6.2019 annettu tuomio oli 3 vuotta vankeutta.

Jopa media heltyi kohdallaan; ”nuori mies istui apean näköisenä penkillään”, mies näytti hämmentyneeltä ja surumieliseltä”.

Afrikkalaisuus jo sinänsä sai toimittajissa taas keran aikaan myötätuntoa.

https://slottisankari.com/

Mohamed Ali Osman. 25-vuotias ja 20.6.2019 annettu tuomio oli 4 vuotta vankeutta. Sen arvoista olivat törkeä lapsen seksuaalisen hyväksikäyttö, törkeä raiskaus sekä lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Raiskaamisen yhteydessä Mohamed teki uhrille lisää väkivaltaa. Hän piteli uhria kiinni muun muassa kuristamalla niin, että uhrin oli vaikea hengittää. Yksi syyte kohdallaan kuitenkin hylättiin, koska sitä ei voitu osoittaa todeksi; seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta henkilöltä.
Osman oli luullut uhria 16-vuotiaaksi. Kun näitä” uhria 16-vuotiaaksi luulleita” on lähes jokainen, niin tulee mieleen, että asianajajat ovat ohjeistaneet heitä sanomaan näin. Osman suorittaa rangaistuistaan Kuopion vankilassa.

Mohamud Hassan Mohamod. Raiskaajista vanhin, vaan ei vähäisin. 38-vuotias Mohamed tuomittiin 9.7.2019. Tuomio oli 4 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Mohamed asui tekojen aikaan Etelä-Suomessa ja matkusti yhteiskunnan suosiollisella avustuksella Ouluun raiskaamaan. Onhan turvaa hakevilla vapaa oikeus liikkua Suomessa, vaikka monenkin kohdalla ei tiedetä edes oikeaa nimeä. Saapumisen todellisista motiiveista puhumattakaan.

Ahmed Abdo Ibrahim. Tuomittiin 12.7.2019. Hän oli niin sanottu iPhone-mies, joka johtui siitä, että rikoksissa käytetty iPhone tuomittiin valtiolle menetetyksi. 33-vuotias Ahmed sai 4 vuotta 2 kuukautta vankeutta. Ahmed syyllistyi törkeään raiskaukseen, törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon. Hänen hallustaan löytyi video, jolla alaikäistä lasta esitetään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla. Rikokset tapahtuivat vuosina 2017–2018. Oikeuden mukaan Ahmed muun muassa pakotti uhrin väkivalloin anaaliyhdyntään.

Qyassar Mohsin Sbadi Alduhulaei. Tämä 25-vuotias henkilö antoi ”kasvot” koko grooming-vyyhdille. Hänen onnistui paeta muiden jäädessä kiinni. Tarinansa on jännittävä; ensin hän pakeni kuolemaa Suomeen, jossa pääsi toteuttamaan mielihalujaan vapaasti useamman kuukauden. Sitten kiinnijäämisen ja tuomion pelossa hän pakeni Saksaan, jossa jäi kahdesti kiinni. Toinen kerta johti sitten palautukseen Suomeen.

Alduhulaei tuomittiin 12.7.2019 ja tuomionsa oli 4 vuotta vankeutta. Se tuli törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. Tekonsa hän suoritti kesällä ja syksyllä 2018.

Jokainen heistä tuomittiin maksamaan uhrille yhteensä kymmenien tuhansien eurojen korvaukset, esim. Alduhulaei joutuu maksamaan 23000 euroa.

Valituskierre hoviin lähes tehty – karkotus jo käsittelyssä
Tähän mennessä (10.9.2019) seitsemän tuomittua on valittanut hovioikeuteen perusteilla, että he eivät koe tehneensä mitään väärää, tai johdonmukaisesti kiistivät syyllistyneensä siihen mistä heidät tuomittiin. Myös tietämättömyys tytön oikeasta iästä ja suojaikärajasta Suomessa ovat olleet valittamisen syynä.

Rahmani Gheibali kiistää rikosepäilyt kokonaisuudessaan ja sanoo, että käräjäoikeus on arvioinut vastaanotetun näytön väärin. Gheibalin asianajaja on Jaana Piipari.

Ahmed Abdo Ibrahim kiistää niin ikään syyllistyneensä väitettyihin tekoihin ja vaatii tuomion mitätöimistä.

Eritreasta Suomeen saakka turvaan tullut Osman Humad kiistää koko teon ja katsoo, että hänet on tuomittu väärin perustein. ”Joka tapauksessa tuomittu rangaistus on liian ankara, koska tuomio koski vain yhtä yksittäistä tekoa eikä kyse ollut väkivaltateosta. Toki useamman kuukauden jatkuneen viestittelyn katsottiin olleen niin sanottua groomingia, asianajaja Jutta Wallen-Leino perustelee”.

Humadin tapaus on sikälikin mielenkiintoinen, että hän on tiettävästi ainoa, ketä ollaan palauttamassa; Maahanmuuttovirasto on käännyttämässä 24-vuotiasta miestä takaisin Eritreaan. Käännyttämisprosessi on Wallen-Leinon mukaan käynnissä.

Muiden valittajien osalta perusteet ovta kovin samanlaiset. Tämä kahdeksas kenenkä valitus ei ole vielä siis vahvistunut on Aldhulaiei Qayssar Mohsin Sbadi. Hänen osaltaan valitus on viittä vaille valmis ja asianajajansa on kertonut, että he ovat tyytymättömiä koko tuomioon. Valitusaikaa on 16.9. saakka.

Osalla tuomituista on jo kiireellä myönnetty Suomen kansalaisuus, (miksi?) ja koska sitä ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ei – eikä taannehtivastikaan – voida perua, niin nämä henkilöt saavat jäädä Suomeen, olkoot tehneet vaikka minkälaisia hirmutöitä.

Marraskuun lopulla sosiaalisessa mediassa julkaistussa listassa on kahdeksan nimeä ja tarkkaavainen lukija huomaakin, että siellä olevista nimistä ei ole tässä yhteydessä mainittu Abdulhadi Barhum -nimistä henkilöä. Hänet tuomittiin kyllä, mutta tekonsa oli tämän vyyhdin ulkopuolinen tapaus. Siitä myöhemmin.

Marraskuun listalla ei ollut Alduhulaiei Qayssar Mohsin Sbadin nimeä, koska hänen kohdallaan vangitsemisoikeudenkäynti käytiin myöhemmin.

Nämä teot ovat siis tehneet henkilöt, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa itselleen ja myöhemmin mahdollisesti koko suvulleen! Yhteiskunnalle nämä tapaukset tulivat jo pelkän oikeuskäsittelyn osalta maksamaan kymmeniä tuhansia euroja.

Vankilatuomioiden yhteenlaskettu aika oli 28 vuotta ja 8 kuukautta. Jos olettaa, että kukin tuomituista istuu vankilassa ensikertalaisena puolet rangaistuksestaan, pelkkä ylläpito kustantaa valtiolle laskennallisesti 1 119 220 euroa.
Iltalehti 16.7.2019.

Tuomittujen mahdollinen ja todennäköinen jääminen Suomeen rangaistusten suorittamisen jälkeen tulee maksamaan vielä enemmän ottaen huomioon heidän olematon mahdollisuus työllistymiseen, sekä korkea riski uusia vastaavia tekoja, niin näiden paljon puhuttujen ihmisoikeuksien toteutumisen hinta heidän kohdalla on monisataakertainen summaan, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi terveydenhoitoon. Nyt siinä säästetään koska ei ole varaa!

Se, mitä SDP:n Eero Heinäluoma kertoi raiskauksien syyksi Mtv:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 7.12.2018 että ”nuoret miehet olivat turhautuneita, koska anomusten pitkä käsittelyaika, eikä heillä ole mitään tekemistä”, ei tullut syynä julkisesti esiin tutkinnan missään vaiheessa.

Liekö kyseessä poliitikon tapa ajatella ja saada käännettyä syy vaikka väkisin Suomeen ja suomalaisiin?

Palautuksissa on se ongelma vastaanottavan maan – (heidän kotimaansa) lisäksi se, että Suomessa on tahoja, jotka vastustavat jopa lastenraiskaajien palautuksia sillä verukkeella, että palautettavia odottaa kotimaassaan se paljon puhuttu varma kuolema. Onkin perusteltua kysyä, että miksi nämä ihmiset ja tahot haluavat pitää lapsille ja nuorille vaarallisia henkilöitä edelleen Suomessa. Voidaan myös kysyä, että jos he kuolevat kotimaassaan, niin entä sitten?

Eikä tässä vielä kaikki
Samoihin aikoihin Oulussa tuli ilmi muitakin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita seksuaalirikoksia – nekin ulkomaalaisten, pääosin turvapaikkaa Suomesta hakeneiden toimesta.

Tässä kolme tapausta:
Abdu Hamed Ali. Tuomittiin 22.5.2019. Tuomio 1 vuosi 10 kuukautta 1.7.2018 tehdystä lapsen raiskauksesta. On valittanut hovioikeuteen.’

Abdulhadi Barhum. Syyrialaismies, joka asettui ensin Vihdin Nummelaan ja pääsi esiin mediassa nummelalaismiehenä, joka haluaa Suomessa poliisiksi. Sittemmin hän muutti Ouluun, jossa urkeni ihan toisenlainen ura: lapsen raiskaaminen. Poliisin ura lienee jäänyt haaveeksi, sillä 17. 11. 2018 hän raiskasi Tuirassa 14-vuotiaan tytön. Barhum tuomittiin 26.3.2019 vankeuteen kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. On valittanut hovioikeuteen ja käsittely saattaa olla jo tämän vuoden puolella.

Oulun moskeijassa uskonnon opetuksesta vastaava opettaja Asoev Muso raiskasi alle 10-vuotiaan maahanmuuttajataustaisen tytön. Muso sai 3 vuoden 8 kuukauden tuomion. Moskeijan imaami on kiistänyt Muson tehneen mitään laitonta. 

Mutta mitä sanoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kaiken tämän(kin) jälkeen: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle
Iltalehti 26.8.2019

Lasten turvallisuudesta viis, turvapaikanhakijan turvallisuus ensin. Mahdolliset ongelmat Ohisalo ratkaisisi virkamiehiä lisäämällä. Toisin sanoen Suomen sisäisen turvallisuuden ministeri heikentäisi tieten tahtoen Suomen sisäistä turvallisuutta ja olisi sen takia valmis lisäämään kulujen määrää reippaasti, jotta turvallisuus (muka) paranisi.
Herääkin kysymys, onko sisäministeri Suomen ja suomalaisten asialla? Että onko hän sisäistänyt tehtävänsä?

Tästä kaikesta huolimatta – Oulussa juhlitaan:

Kaleva 4.9.2019

30 vuotta siten lähdettiin tosiaan tyhjästä liikkeelle ja mitä on saatu? Kymmeniä raiskauksia, satoja ahdistelutapauksia ja muuta seksuaalista hyväksikäyttöä, lieveilmiöitä, miljoonien kulut sekä kansan jakautuminen kahtia. Ehkä sellaista kannattaa joissain piireissä jopa juhlia. On siinä kuitenkin tullut useampi ihminen työllistettyä suoraan ja epäsuorasti.

Se tietty kummeksuttaa, että miksi Suomeen pitää ottaa ihmisiä eniten sellaisista maista, joiden kansalaiset syyllistyvät toistuvasti rikoksiin ja joiden työllisyys- sekä kotouttamisennuste on poikkeuksellisen huono?

Otsikko Rikospostista on jo 26 vuoden takaa, mutta valitettavasti edelleen ajankohtainen.


Iltasanomain kooste 18.1.2019

https://slottisankari.com/

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

``