Aiheesta tehtiin luettelomainen artikkeli joulukuussa 2015. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, kun alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat taas nousseet puheenaiheeksi, katsoimme että on aika päivittää tapaukset ja muuttaa ne helpommin tulkittavissa olevaan karttamuotoon.
Tuolloin artikkelissa oli 115 tapausta. Nyt päivityksen myötä tapauksia on 175.
Tapaukset kerrotaan lyhyesti ja joistakin niistä on jo oma artikkelinsa murha.infossa tai maininta jossain ketjussa ja tällöin niihin on linkki aiheen lopussa.
Sininen ”täppä” tarkoittaa pojan tekemää henkirikosta, punainen täppä tytön tekemää ja vihreällä on merkitty tapaukset, joissa on ollut kyse esim. vahingonlaukauksesta, tai muuten vaan tahattomasta ja ei-tuottamuksellisesta henkirikoksesta, kuten yliajosta.
-Rajanveto on varsinkin vanhemmissa tapauksissa vaikeaa, koska tarkempia tietoja ei ole saatavilla.
”Täpät” ovat pyritty sijoittamaan siihen kohtaan missä henkirikos on tehty, mutta jos tarkka paikka ei ole tiedossa, niin sitten alueelle missä se on tehty.
-Muutamassa kohdassa täpät ovat lähes päällekkäin, joten kannattaa suurentaa tarpeeksi, jos etsii valitsemaltaan alueelta myös muita tapauksia.
Tapaukset missä tekijöitä on ollut useampi, vain alaikäinen/alaikäiset ovat mainitut otsikossa.
Teksti jatkuu kartan alapuolella.
Mukana on lasten, nuorten ja alle 18-vuotiaiden tekemiä hengenriistoja vuodesta 1951 lähtien. Kartassa eivät suinkaan ole kaikki tapaukset, vaan ne mitkä ovat lehdistä ja netin syövereistä löytyneet.
-On syytä muistaa, että käsite alaikäinen on vuosien saatossa ollut erilainen; 30.6.1967 saakka täysi-ikäisyyden raja oli 21 vuotta, 1.7.1969 alkaen 20 vuotta ja 1.7.1976 lähtien täysi-ikäisyyden raja on ollut 18 vuoden ikä. Emme kuitenkaan tehneet karttaa kulloisenkin lain hengessä, vaan jätimme pois 18–20-vuotiaiden tekemät henkirikokset pois siltä ajalta, jolloin sen ikäiset vielä olivat ”alaikäisiä”.
Kaikki huolestuivat
Etenkin Helsingin Koskelassa joulukuun alussa 2020 tehty henkirikos on saanut niin median, poliisin kuin jopa poliitikkojen mielipiteet ja tunnot voimakkaasti esille. Voidaan sanoa, että taas kerran vaaditaan suureen ääneen että ”tälläistä ei saa enää tapahtua” ja että tapaus on ”ainutlaatuisen törkeä”. Ehkä mediakohuun on osaltaan vaikuttanut se, että surmaajia oli kolme ja uhrikin oli alaikäinen. Sekä se, että tapausta tutkitaan murhana ja vielä se, että tämä tapahtui Helsingissä.
-Toki kohuun vaikuttaa myös se, että alaikäisten tekemiä tapon yrityksiä on tänä vuonna ollut ennätysmäärä.
Kuitenkin on syytä muistaa ja tietää, että Suomessa oli jo tätä ennen lukuisia lasten tekemiä henkirikoksia – myös sellaisia missä kohteena on ollut toinen alaikäinen – mutta syystä tai toisesta niiden yhteydessä ei ole noussut moista kohua.
-Ehkä ajat ovat muuttuneet ja nyt niihin suhtaudutaan tilanteen vaatimalla vakavuudella.
Edellinen piikki tilastossa oli vuosina 1998–2002. Tällöin ounasteltiin, että ovatko nuorten tekemien henkirikosten määrä noussut pysyvästi. Aika näyttää kävikö nyt samoin – pelkkä tilastopiikki.
Uutisia ja tilastoharhaa
Media on ahkeraan uutisoinut myös erilaisten asiantuntijoiden ja tilastonikkareiden mielipiteistä:
mtvuutiset 11.12.
Karua luettavaa: Tältä näyttää alaikäisten henkirikostilasto kuluneelta vuodelta – kahden käden sormet eivät riitä laskemaan lokakuun surullisia lukuja
mtvuutiset 14.12.
Pitäisikö myös alaikäinen voida tuomita elinkautiseen? Nyt murhasta voi seurata vain 4 vuoden vankeus – näin suuri on ero
Iltalehden päivitetty uutinen 9.12.
Tällaisia rangaistuksia nuoret ovat saaneet Suomessa henkirikoksista
Yle taasen kertoi 9.12. julkaistussa uutisessa
Kriminologi 16-vuotiaiden murhaepäilystä: Traaginen, murheellinen ja poikkeuksellinen tapaus
Tilastoja voidaan tulkita monella tapaa, mutta esimerkiksi tämä YLE:n uutisen yhteydessä julkaistu Poliisihallituksen tilasto osoittaa sen, että kohdassa murha on lukema 0.
Siitä puuttuu Salossa marraskuussa 2018 tehty henkirikos, josta 15-vuotias tuomittiin murhasta. Myös IL:n uutisen tekstin yhteydessä on tilasto vuosilta 2002 – 2018 ja siinä sanotaan ”pelkästä murhasta oli tarkasteluvälillä tuomittu vain yksi nuori. Hänen tuomionsa oli (Martti) Lehden mukaan 9 vuotta vankeutta”. Ei, vaan kaksi nuorta on ao. aikavälillä tuomittu murhasta. Toisen tilaston mukaan vuonna 2020 lokakuussa on tehty neljä alaikäisen tekemää tappoa. Uutiset eivät tue tätä väitettä. On myös huomioitava, että jos tekijöitä on kolme, kuten Vallilassa, niin se näkyy tilastossa ”kolmena tappona”.
Outoa on se, että Poliisin tilastoissa henkirikoksiin luetaan tapon ja murhan lisäksi näiden yritykset ja siitä saadaankin se tilastollinen vääristymä, että vuoden 2020 aikana jo 49 alaikäistä on epäiltynä henkirikoksesta.
Alla oleva tilasto on otettu sellaisenaan vuonna 2015 julkaistusta artikkelista:
”Vuosina 1980-2008 henkirikoksiin syyllistyneistä nuorista 44 prosenttia diagnosoitiin mt-tutkimuksessa alkoholiriippuvaiseksi”.
Martti Lehti & Janne Kivivuori: Kuolemaan johtanut väkivalta
15–17-vuotiaiden tekemien rikosten määrä pysyi vakaana 1980-luvulta 1990- luvun loppuun, mutta sekin lisääntyi 1990-luvun lopulla. Ikäryhmän kokoon suhteutettu rikollisuustaso kaksinkertaistui taulukon 5 kuvaamalla jaksolla. Kasvu perustuu valtaosin vuosien 1999 ja 2002 poikkeuksellisen korkeisiin syyllisten määriin.
Lähde: Tilastokeskus. Netto- eli tekijätilasto saatavissa vuodesta 1996 alkaen.
Lähde: Rikollisuustilanne 2013_2014. Huom! Tilastoissa on usein nuorten tekemissä henkirikoksissa laskettu mukaan myös 18-20 vuotiaat.
”Vuosina 1980-2008 henkirikoksista syytetyistä nuorista joka kymmenennellä oli henkirikoksista tuomittu isä, äiti, eno, veli tai setä. Varsin monella oli myös henkirikoksen uhriksi joutuneita lähiomaisia”.
”Tilastokeskuksen tietojen perusteella vuosien 1980-2013 välillä alle 15-vuotias on ollut henkirikoksesta epäiltynä parikymmentä kertaa”.
Kartalta puuttuu Turussa 1.1.2000 tehty henkirikos, jossa 54-vuotias isä pakotti 12-vuotiaan poikansa iskemään uhreja kahdesti veitsellä selkään. Katsoimme, että tämä tapaus kaikessa karuudessaan menee isän piikkiin.
Samoin jätimme pois Helsingin Pihlajamäessä 90-luvun alussa tehdyn ryöstön, jonka uhri kuoli paria päivää myöhemmin, mutta oikeus ei pystynyt näyttämään toteen, että kuolema olisi johtunut ryöstössä käytetystä väkivallasta.
Keskustelua alaikäisten tekemistä henkirikoksista täällä