Author: Murha.infon Tiimi
Mielenkiinnosta päätimme selvittää mitä nuo mainitut 91 henkirikosta olivat. Pääsimme lukuun 81. Kymmenen jäi havaitsematta ja niistä 6 on sellaista, joista ei henkirikostilastoa ylläpitävän tahon mukaan ole lainkaan uutisoitu. YLE:n artikkelin mukaan henkirikoksia tehtiin 90, joista 57 oli tappoa ja 33 murhaa. Outoa sikälikin, että tapauksia, joista ei vielä ole oikeuden päätöstä, on ainakin 30. Ehkä tuon uutisen lukumäärät perustuvat siihen, millaisina tekoja tutkitaan tai syytetään, mutta sen koommin poliisi, kuin syyttäjäkään eivät päätä siitä mikä henkirikos on tappo ja mikä murha. Uutisia eri medioihin toimittavan Uutisssuomalaisen mukaan henkirikoksia oli viime vuonna 91. Se perustuu Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston ennakkotiedoista.…
Löytyykö ruumis? Riina Mäkinen on ollut kateissa lähes neljä vuotta.
Nimimerkki mappar otti yhteyttä ja pyysi julkaisemaan tekemänsä kartan. Karttaan on merkitty kohteet, ”täpät”, joissa poliisi on saanut surmansa. Sinisellä on merkitty virantoimitusta suorittavat ja vihreällä tapaukset, joissa poliisi on kokenut väkivaltaisen kuoleman vapaa-ajallaan. Oranssilla on merkitty he, ketkä teloitettiin kansalaissodan aikana tai kuolivat pommituksissa. Perhesurmia ja itsemurhia ei ole mukana kartassa. Kansalaissota ja kieltolaki olivat synkkää aikaa. Punaiset ja pirtutrokarit eivät empineet uhmata esivaltaa. Osa kansalaissodassa tapahtuneista poliisisurmista on erillisessä tiedostossa kartan alapuolella.Artikkeli jatkuu kartan jälkeen. KANSALAISSOTA-MURHATUTDownload Emme myöskään saa unohtaa tapauksia, joissa poliisin hengenlähtö on ollut lähellä. Otimme mukaan viisi tapausta: Keski-Pohjanmaa, 1923 Työmies Karl Johannes Lahti puukotti…
2. painos Kirjan voi ladata tästä linkistä:shorturl.at/agoNSLinkin salasana on ulvila
Aiheesta tehtiin luettelomainen artikkeli joulukuussa 2015. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, kun alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat taas nousseet puheenaiheeksi, katsoimme että on aika päivittää tapaukset ja muuttaa ne helpommin tulkittavissa olevaan karttamuotoon. Tuolloin artikkelissa oli 115 tapausta. Nyt päivityksen myötä tapauksia on 175.Tapaukset kerrotaan lyhyesti ja joistakin niistä on jo oma artikkelinsa murha.infossa tai maininta jossain ketjussa ja tällöin niihin on linkki aiheen lopussa. Sininen ”täppä” tarkoittaa pojan tekemää henkirikosta, punainen täppä tytön tekemää ja vihreällä on merkitty tapaukset, joissa on ollut kyse esim. vahingonlaukauksesta, tai muuten vaan tahattomasta ja ei-tuottamuksellisesta henkirikoksesta, kuten yliajosta.-Rajanveto on varsinkin vanhemmissa tapauksissa vaikeaa, koska…
Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan pienen Jaalan kunnan rauha rikkoontui keskiviikkona 1.6.1994 kello 13:45, kun aseistautunut mies ryntäsi Kouvolan Seudun Osuuspankin konttoriin ja ilmoitti, että tämä on ryöstö. Sanojensa vakuudeksi mustaan moottoripyöräkypärään sonnustautuneella ryöstäjällä oli kädessään revolveri -mallinen ase. Ryöstöhetkellä pankissa oli kaksi asiakasta, sekä kaksi mies- ja neljä naisvirkailijaa. Ryöstäjä käski asiakkaat istumaan asiakastuoleihin ja virkailijat kassojen taakse. Jaalan konttorin ryöstö ei ollut 24-vuotiaan Timo Kalervo Punkkisen ensimmäinen pankkiryöstö, Eikä edes ensimmäinen ryöstö minkä hän teki ollessaan vankikarkuri. Rahan tarve ja sen käyttäminen mitä moninaisempiin tarkoituksiin oli tietysti yksi – jos ei ainoa syy, miksi Punkkinen oli lähtenyt valitsemalleen tielle. Kouvolasta Ruotsin…
Suomalaiset ovat aikojen saatossa syyllistyneet hengenriistoihin ulkomailla useita kymmeniä kertoja. Kohteena on ollut sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia. Miehiä, naisia ja lapsia. Heitä on hakattu, potkittu, poltettu ja ammuttu, sekä lyöty puukolla, kirveellä ja astalolla. Tuomioitaan tekijät ovat suorittaneet joko maassa, jossa ovat henkirikoksen tehneet, tai sitten anoneet siirron Suomeen. -Muutamassa tapauksessa oikeutta on käyty vain Suomessa. Rajanveto siihen kuka on suomalainen on tietyssä mielessä hankalaa. -”en jävla finne igen”- Kartassa on runsaasti Ruotsissa tehtyjä henkirikoksia, joissa tekijän – kuin myös uhrin – suomalaisuus on ”häilyvää”, mutta nimen perusteella näiden on (useimmiten) katsottu olevan suomalaisia, vaikka yhteydet Suomeen ovat joillakin mahdollisesti…
Itämeren laivoilta on vuosikymmenten saatossa kadonnut kymmeniä henkilöitä. Jotkut löytyvät, mutta suurin osa jää ikuisesti kadoksiin. Omaisen katoaminen herättää läheisissä murheen lisäksi tietysti monia kysymyksiä; miksi, kuka hänet surmasi, mitä tapahtui, näkikö kukaan, hänen viimeiset puheensa, jäikö viestiä? Osa katoamisista on itsemurhia ja osa onnettomuuksia, jossa henkilö on tieten tahtoen asettanut itsensä vaaraan ja lopulta pudonnut. Useiden katoamisten kohdalla kuitenkin mainitaan epäilys siitä, että joku on heittänyt tai työntänyt henkilön kaiteen yli mereen. Huhutaan jopa sarjamurhaajasta, joka sopivan tilaisuuden tullen viskaa uhrinsa yli laidan. Mukana on tapauksia vuodesta 1960 lähtien. Seura-lehdessä vuonna 1980 julkaistun artikkelin mukaan laivoilta alkoi kadota ihmisiä…
1970-luvulla maaltamuutto ja kaupungistuminen, sekä myös maastamuutto muokkasivat ihmisiä, heidän elintilaansa ja tietysti myös elintapojaan. Taloudellinen kasvu jatkui muutamaa energiakriisin tuomaa notkahduksen vuotta lukuun ottamatta varsin hyvänä. Poliittisesti elettiin jopa neuvostovastaisten kirjojen kieltämisen vuosikymmentä. Uusi suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi suuren alkoholireformin vuonna 1969, ja mahdollisuus ostaa ruokakaupasta keskiolutta näkyi 70-luvun henkirikostilastoissa varsin hyvin. 1970-luvulla Suomessa tehtiin 1341 henkirikosta. Uhreista miehiä oli 991 ja naisia 350. Eniten henkirikoksia tehtiin vuonna 1975, jolloin 171 ihmistä surmattiin, ja vähiten vuonna 1970, jolloin uhreja oli 93. -Henkirikosten määrä oli noin 270 enemmän kuin 1960-luvulla. Selvittämättömiä henkirikoksia 70-luvulta oli vuoden 1981 HS:n uutisen mukaan…
16.6.2020 katosi Kaustisten Ketuntiellä yksinään asunut Jami-Petteri Klemola. Hänen katoamisensa ja melko nopeasti tulleet henkirikosepäilyt saivat aikanaan huomattavan kiinnostuksen, varsinkin kotiseudullaan Keski-Pohjanmaalla. Poliisi vangitsi Klemolan surmasta epäiltynä kaksi kaustilaista veljestä, joista ryhdyttiin nopeasti puhumaan “pökkyräveljeksinä”. Veljekset olivat kuulusteluissa vähäpuheisia, joten sitä kautta tutkinta ei ainakaan alkuun edennyt. Veljeksiä epäillään taposta. Heillä on aiempaa rikostaustaa muun muassa pahoinpitelystä. Klemolan katoamista käsittelevässä ketjussa alkoi suorastaan ruuhka erilaisine spekulaatioineen ja valokuvista saatuine vinkkeineen. Ketju kasvoi nopeasti monisataasivuiseksi ja hittejä tuli yli miljoona. -Ihmiset olivat selkeästi kiinnostuneita Klemolan kohtalosta ja löytymistään odotettiin hartaasti. Poliisi sai päivittäin kymmeniä vinkkejä missä Klemolan ruumis voisi olla. Tutkimukset…