Author: Murha.infon Tiimi
1970-luvulla maaltamuutto ja kaupungistuminen, sekä myös maastamuutto muokkasivat ihmisiä, heidän elintilaansa ja tietysti myös elintapojaan. Taloudellinen kasvu jatkui muutamaa energiakriisin tuomaa notkahduksen vuotta lukuun ottamatta varsin hyvänä. Poliittisesti elettiin jopa neuvostovastaisten kirjojen kieltämisen vuosikymmentä. Uusi suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi suuren alkoholireformin vuonna 1969, ja mahdollisuus ostaa ruokakaupasta keskiolutta näkyi 70-luvun henkirikostilastoissa varsin hyvin. 1970-luvulla Suomessa tehtiin 1341 henkirikosta. Uhreista miehiä oli 991 ja naisia 350. Eniten henkirikoksia tehtiin vuonna 1975, jolloin 171 ihmistä surmattiin, ja vähiten vuonna 1970, jolloin uhreja oli 93. -Henkirikosten määrä oli noin 270 enemmän kuin 1960-luvulla. Selvittämättömiä henkirikoksia 70-luvulta oli vuoden 1981 HS:n uutisen mukaan…
16.6.2020 katosi Kaustisten Ketuntiellä yksinään asunut Jami-Petteri Klemola. Hänen katoamisensa ja melko nopeasti tulleet henkirikosepäilyt saivat aikanaan huomattavan kiinnostuksen, varsinkin kotiseudullaan Keski-Pohjanmaalla. Poliisi vangitsi Klemolan surmasta epäiltynä kaksi kaustilaista veljestä, joista ryhdyttiin nopeasti puhumaan “pökkyräveljeksinä”. Veljekset olivat kuulusteluissa vähäpuheisia, joten sitä kautta tutkinta ei ainakaan alkuun edennyt. Veljeksiä epäillään taposta. Heillä on aiempaa rikostaustaa muun muassa pahoinpitelystä. Klemolan katoamista käsittelevässä ketjussa alkoi suorastaan ruuhka erilaisine spekulaatioineen ja valokuvista saatuine vinkkeineen. Ketju kasvoi nopeasti monisataasivuiseksi ja hittejä tuli yli miljoona. -Ihmiset olivat selkeästi kiinnostuneita Klemolan kohtalosta ja löytymistään odotettiin hartaasti. Poliisi sai päivittäin kymmeniä vinkkejä missä Klemolan ruumis voisi olla. Tutkimukset…
Artikeli: Selvittämättömät henkirikokset kartalla Artikeli: Kadonneet kartalla Artikeli: Lapsiin kohdistuneita henkirikoksia Artikeli: Kun lapsi tappaa Artikeli: Ulkomailla surmattuja suomalaisia: Sinkkiarkussa kotiin Artikeli: Suomalaisten surmaamat ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt Suomessa 1972 – 2019 Suomalaisten ja suomalaistaustaisten tekemiä henkirikoksia ulkomailla Artikeli: 60-luvun kuusikymmentä henkirikosta Artikeli: 50-luvun viisikymmentä henkirikosta Artikeli: Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemiä henkirikoksia Suomessa 1973 – 2020 Artikeli: Turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisien tekemiä seksuaalirikoksia Artikeli: 1970-luvun seitsemänkymmentä henkirikosta Artikeli: Laivoilla kadonneet
ADVENTTIMURHAT Oranssinhohtoinen jalkapallo lensi poikien päiden tasalla, kunnes yksi heistä pysäytti sen otsallaan. Poika pudotti pallon eteensä ja potkaisi sen komeassa kaaressa kentän toiselle laidalle. Molempien joukkueiden pojat ryntäsivät pallon perään toinen toistaan tönien. Kaikki muut, paitsi Veeti. Veeti seisoi aloillaan tarkkaillen pelin kulkua. Hän oli luokkatovereittensa silmissä kuin näkymätön kilometritolppa, joka ohitettiin tavattaessa. Oikeastaan Veeti ei edes kuulunut kumpaankaan joukkueeseen. Opettaja oli antanut poikien valita pelikaverinsa, eikä Veetiä ollut huolittu kummallekaan puolelle. Hänen oli tyytyminen seuraamaan muiden pelaamista. Joululoman alkamiseen olisi enää viikko jäljellä, ja se lohdutti Veetiä. Isä oli huono pitämään salaisuuksia, joten Veetin…
Ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten tekemät seksuaalirikokset nousevat uutisaiheiksi ja otsikoiksi melko usein. Tilanne on polarisoitunut, sillä määrää ja tapauksia sinänsä joko vähätellään sanomalla, että kyllähän suomalaisetkin raiskaavat, tai sitten keskustelu menee huutamiseksi, jossa yleistetään kaikki ulkomaalaiset miehet raiskaajiksi. Kartassa eivät suinkaan ole kaikki tapaukset, vaan siihen on otettu esimerkkejä noin 30 vuoden ajalta, vuodesta 1989 lähtien. Yleisen käytännön mukaan lehdissä ja verkkolehdissä julkaistaan nimi, jos saatu tuomio on 2 vuotta tai enemmän. Nyt tuosta käytännöstä on alettu lipsua ja on annettu sen verran ”siimaa” rikollisille, että tuomio voi olla jopa 3 vuotta 11 kuukautta, eikä nimeä kerrota. -Seksuaalirikoksista tuomittujen…
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu vuonna 2016 luettelon muodossa olleena artikkelina. Nyt tapaukset ovat päivitetty ja muutettu mielenkiintoisempaan ja ehkä helpomminkin havainnollistavaan karttamuotoon. Karttaan on merkitty ulkomaalaisten, sekä ulkomaalaistaustaisten, tekemiä henkirikoksia Suomessa vuosina 1973 – 2020. Karttaan on saanut nimensä a) tekemällä yhden tai useampia henkirikoksia b) olemalla ulkomaalainen c) olemalla taustaltaan ulkomaalainen. Kohta c herättää tietysti kysymyksiä, että miten taustaisuus määritellään? Visainen ajatelma, joka varmasti herättää monia mielipiteitä, mutta rajana on käytetty ”toisen polven maahanmuuttajuutta” ja/tai etnisyyttä. Olisi toki helppoa toimia kuten media tänä päivänä, että jokainen Suomessa asuva, on sitten kyse viikosta tai koko eliniästä on ”suomalainen”…
1960-luvulla kaupungistuminen jatkui voimakkaana ja palveluelinkeinot sekä tehtaat elättivät yhä useamman. Maaseutua tyhjensi voimakkaasti myös maastamuutto, etenkin Ruotsiin leveämmän leivän äärelle. Mutta myös Suomessa elettiin taloudellisen kasvun aikaa. Henkirikoksissa sen sijaan nähtiin jopa huomattava pudotus, kunnes 60-luvun lopulla, vuonna 1969 henkirikosten määrä nousi taas voimakkaasti. 1960-luvun henkirikoksista puhuttaessa tulee heti mieleen Bodom-järven kolmoismurhat. Jätämme sen ja muutaman muunkin tunnetumman pois, niistä on ansiokasta keskustelua ketjuissa, joten ”uutisluupin” alle otettiin vähemmän tunnettuja henkirikoksia vuosilta 1960 – 1969. Uhrien ja surmaajien sukupuoliseen jakaumaan ei ole eri värejä, vaan kaikki “täpät” ovat sinisellä.
HELSINKI HUOPALAHTI 1987 Essu-kioskin ryöstö Vankilomalta palaamatta jäänyt Lasse Nykänen ja luvatta poistunut Jari Judin saivat aikaan melkoisen mediamylläkän runsaat kolme kuukautta kestäneellä pakomatkallaan. Miesten tekemisiä puitiin Espoon kihlakunnanoikeudessa, sekä Helsingin raastuvanoikeudessa. Rikosilmoituksia tuli runsaasti myös Ruotsista. Torstai-iltana, 17. joulukuuta 1987 elettiin vahvasti joulun odotuksen tunnelmissa. Helsingin Huopalahden juna-aseman vieressä Essu-kioskia pitävillä Ester ja Alpo Alatalolla oli joulutunnelman lisäksi myös toisen suuren juhlan valmistelua; viiden vuorokauden kuluttua Alpo täyttäisi 60 vuotta. -Mutta sitä ennen olisi vielä paljon arkista aherrusta. Asiakkaita riitti ja kioski palveli joka päivä klo 21:een saakka. Päivän kassa oli viety jokaisen päivän päätteeksi Yhdyspankin yösäilöön. Niin tehtiin…
1950-luku oli suurta jälleenrakentamisen aikaa. Sodasta toipumista ja kaupungistumista. Oli sodasta palanneita miehiä – monilla traumoja, oli maaseudulta kaupunkeihin muuttaneita – itsensä juurettomiksi tunteneita. Muistat Kyllikin Nyyssösen Pakkasen varmaan ja Ellin Runarin Sosonkin harmaan, mutta muut viiskytluvun jutut nää, ne sulta useinkin unhoon jää 1950-luvun henkirikoksista meille tulee hakematta mieleen Kyllikki Saari, Tulilahti ja Soson nelosmurhat. Monet muut henkirikokset tuolta vuosikymmeneltä ovat jääneet niiden varjoon. Otetaan ”uutisluupin” alle vuosikymmenen mukaisesti, 50 kuolemaan johtanutta väkivaltaista tekoa; surmia, tappoja, murhia. Henkirikoksia 50-luvulla tehtiin 1184, uhreista miehiä oli 811 ja naisia 373. Vuosikymmenen loppua kohden henkirikokset vähenivät selvästi. Syitä on tietysti useita; elintason…
Kokoelma henkirikoksia 24.-26.12. eri vuosilta Juhlapyhät ja pitkät viikonloput näkyvät usein myös väkivallantäyteisinä. Henkirikoksilta ei vältytä edes jouluna. Muistellaanpa menneitä, aikaa jolloin joidenkin kohdalla oli se viimeinen joulu. “Taivaalla on tähtivyö, lempeä on jouluyö”. TAMPERE 25.12.1980. Pispalan Makinkadulla asuva 45-vuotias mies oli kutsunut joulunviettoon 30-vuotiaan kaverinsa. Tuntemattomasta syystä 45-vuotias ampui kaverinsa ja sen jälkeen itsensä. OULU 24.12.1981. Kauppurienkadun varrella sijaitsevassa asunnossa vietettiin joulua juopottelemalla. Tuli sanomista. 36-vuotias mies otti veitsen ja tuikkasi sillä 34-vuotiasta miestä kuolettavasti. Uhri ehti hoippua asunnon ulko-ovelle, kunnes voimat loppuivat ja aattoillasta tuli elämänsä päätepysäkki. Eihän siitä ollut kuin vajaa 30 vuotta, kun se samainen aattoilta…